Suura Al-Furqaan — The Criterion
Suura Al-Furqaan (The Criterion) — 25/114 · 77 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.
تَبَارَكَ ٱلَّذِي نَزَّلَ ٱلۡفُرۡقَانَ عَلَىٰ عَبۡدِهِۦ لِيَكُونَ لِلۡعَٰلَمِينَ نَذِيرًا
Siunattu olkoon Hän, joka ylhäältä on lähettänyt ymmärryksen palvelijallensa, jotta hän voisi varoittaa kansoja
Ayah 1ٱلَّذِي لَهُۥ مُلۡكُ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضِ وَلَمۡ يَتَّخِذۡ وَلَدࣰ ا وَلَمۡ يَكُن لَّهُۥ شَرِيكࣱ فِي ٱلۡمُلۡكِ وَخَلَقَ كُلَّ شَيۡءࣲ فَقَدَّرَهُۥ تَقۡدِيرࣰ ا
Hänelle kuuluu taivaitten ja maan kuninkuus, Hän ei ole hankkinut itselleen lasta eikä Hänen kuninkuuteensa ole ketään osallista ja Hän on myös luonut kaiken ja antanut kullekin ansionsa mukaan
Ayah 2وَٱتَّخَذُواْ مِن دُونِهِۦٓ ءَالِهَةࣰ لَّا يَخۡلُقُونَ شَيۡـࣰٔ ا وَهُمۡ يُخۡلَقُونَ وَلَا يَمۡلِكُونَ لِأَنفُسِهِمۡ ضَرࣰّ ا وَلَا نَفۡعࣰ ا وَلَا يَمۡلِكُونَ مَوۡتࣰ ا وَلَا حَيَوٰةࣰ وَلَا نُشُورࣰ ا
Mutta ihmiset ovat Hänen rinnalleen omaksuneet muita jumalia, jotka eivät pysty mitään luomaan, koska ne itse ovat luotuja; eikä niillä ole mitään valtaa tehdä heille vahinkoa eikä hyvääkään, eivätkä ne liioin hallitse kuolemaa, elämää eivätkä ylösnousemusta
Ayah 3وَقَالَ ٱلَّذِينَ كَفَرُوٓاْ إِنۡ هَٰذَآ إِلَّآ إِفۡكٌ ٱفۡتَرَىٰهُ وَأَعَانَهُۥ عَلَيۡهِ قَوۡمٌ ءَاخَرُونَۖ فَقَدۡ جَآءُو ظُلۡمࣰ ا وَزُورࣰ ا
Ja uskottomat sanovat: »Tämä on silkkaa valhetta, jonka hän itse on sepittänyt, ja toiset ovat häntä siinä auttaneet.» Niin ryhtyvät he vääryyteen ja valheeseen
Ayah 4وَقَالُوٓاْ أَسَٰطِيرُ ٱلۡأَوَّلِينَ ٱكۡتَتَبَهَا فَهِيَ تُمۡلَىٰ عَلَيۡهِ بُكۡرَةࣰ وَأَصِيلࣰ ا
He sanovat edelleen: »Ne ovat muinaistaruja, jotka hän on antanut kirjoittaa muistiin, jotta niitä luettaisiin hänelle aamuin ja illoin.»
Ayah 5قُلۡ أَنزَلَهُ ٱلَّذِي يَعۡلَمُ ٱلسِّرَّ فِي ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضِۚ إِنَّهُۥ كَانَ غَفُورࣰ ا رَّحِيمࣰ ا
Vastaa: »Hän, joka tuntee sekä taivaitten että maan salaisuudet, on ilmaissut ne ylhäältä.» Totisesti Hän on anteeksiantavainen, armollinen
Ayah 6وَقَالُواْ مَالِ هَٰذَا ٱلرَّسُولِ يَأۡكُلُ ٱلطَّعَامَ وَيَمۡشِي فِي ٱلۡأَسۡوَاقِ لَوۡلَآ أُنزِلَ إِلَيۡهِ مَلَكࣱ فَيَكُونَ مَعَهُۥ نَذِيرًا
He sanovat myös: »Millainen tämä lähettiläs onkaan! Hänhän nauttii ravintoa ja kävelee toreilla. Miksi ei hänen luoksensa ole lähetetty enkeliä, joka yhdessä hänen kanssaan voisi olla varoittajana
Ayah 7أَوۡ يُلۡقَىٰٓ إِلَيۡهِ كَنزٌ أَوۡ تَكُونُ لَهُۥ جَنَّةࣱ يَأۡكُلُ مِنۡهَاۚ وَقَالَ ٱلظَّٰلِمُونَ إِن تَتَّبِعُونَ إِلَّا رَجُلࣰ ا مَّسۡحُورًا
Tai miksi hänelle ei ole heitetty aarteita, taikka miksi hänelle ei ole annettu puutarhaa, jonka antimia hän voisi syödä?» Ja jumalattomat sanovat: »Te seuraatte vain miestä, joka on noituuden sokaisema.»
Ayah 8ٱنظُرۡ كَيۡفَ ضَرَبُواْ لَكَ ٱلۡأَمۡثَٰلَ فَضَلُّواْ فَلَا يَسۡتَطِيعُونَ سَبِيلࣰ ا
Pane merkille, millaisia vertauksia he sinusta esittävät. Mutta he kulkevat eksyksissä eivätkä pääse oikean tien alkuun
Ayah 9تَبَارَكَ ٱلَّذِيٓ إِن شَآءَ جَعَلَ لَكَ خَيۡرࣰ ا مِّن ذَٰلِكَ جَنَّٰتࣲ تَجۡرِي مِن تَحۡتِهَا ٱلۡأَنۡهَٰرُ وَيَجۡعَل لَّكَ قُصُورَۢا
Siunattu olkoon Hän, joka voi, jos tahtoo, antaa teille parempaa, kuin mitä teillä nyt on. Puutarhoja, joiden kautta joet virtaavat, ja myös palatseja Hän voi teille hankkia
Ayah 10بَلۡ كَذَّبُواْ بِٱلسَّاعَةِۖ وَأَعۡتَدۡنَا لِمَن كَذَّبَ بِٱلسَّاعَةِ سَعِيرًا
He kieltävät määrähetken, mutta Me olemme valmistanut roihuavan tulen sille, joka tuomion hetken kieltää
Ayah 11إِذَا رَأَتۡهُم مِّن مَّكَانِۭ بَعِيدࣲ سَمِعُواْ لَهَا تَغَيُّظࣰ ا وَزَفِيرࣰ ا
Kun helvetti on näkevä heidät jo matkan päästä, he kuulevat sieltä parkumista ja räiskinää
Ayah 12وَإِذَآ أُلۡقُواْ مِنۡهَا مَكَانࣰ ا ضَيِّقࣰ ا مُّقَرَّنِينَ دَعَوۡاْ هُنَالِكَ ثُبُورࣰ ا
Ja kun heidät heitetään johonkin sen ahtaaseen soppeen sidotuin käsin ja jaloin, niin he rukoilevat kuolemaa
Ayah 13لَّا تَدۡعُواْ ٱلۡيَوۡمَ ثُبُورࣰ ا وَٰحِدࣰ ا وَٱدۡعُواْ ثُبُورࣰ ا كَثِيرࣰ ا
»Tänä päivänä älkää anoko vain yhtä kuolemaa, vaan anokaa monenkertaista hävitystänne.»
Ayah 14قُلۡ أَذَٰلِكَ خَيۡرٌ أَمۡ جَنَّةُ ٱلۡخُلۡدِ ٱلَّتِي وُعِدَ ٱلۡمُتَّقُونَۚ كَانَتۡ لَهُمۡ جَزَآءࣰ وَمَصِيرࣰ ا
Sano: »Tämäkö on parempi, vai asuminen puutarhassa, joka niille on luvattu, jotka hartautta harjoittavat?» Se on oleva heidän palkkansa ja määränpäänsä
Ayah 15لَّهُمۡ فِيهَا مَا يَشَآءُونَ خَٰلِدِينَۚ كَانَ عَلَىٰ رَبِّكَ وَعۡدࣰ ا مَّسۡـُٔولࣰ ا
Siellä heillä on kaikki, mitä haluavat, ja siellä he alati saavat asua. Tämä on Herrasi sitova lupaus, sitä voitte Häneltä kysyä
Ayah 16وَيَوۡمَ يَحۡشُرُهُمۡ وَمَا يَعۡبُدُونَ مِن دُونِ ٱللَّهِ فَيَقُولُ ءَأَنتُمۡ أَضۡلَلۡتُمۡ عِبَادِي هَٰٓؤُلَآءِ أَمۡ هُمۡ ضَلُّواْ ٱلسَّبِيلَ
Sinä päivänä Hän on kokoava heidät sekä ne, joita he Jumalan ohella palvelivat, ja sanova: »Tekö johdatitte nämä Minun palvelijani harhaan, vai eksyivätkö he tieltä?»
Ayah 17قَالُواْ سُبۡحَٰنَكَ مَا كَانَ يَنۢبَغِي لَنَآ أَن نَّتَّخِذَ مِن دُونِكَ مِنۡ أَوۡلِيَآءَ وَلَٰكِن مَّتَّعۡتَهُمۡ وَءَابَآءَهُمۡ حَتَّىٰ نَسُواْ ٱلذِّكۡرَ وَكَانُواْ قَوۡمَۢا بُورࣰ ا
He vastaavat: »Kunnia olkoon Sinulle! Ei ollut meille soveliasta ottaa sinun rinnallesi muita suojelijoita, mutta kun Sinä annoit heille ja heidän esi-isilleen nautintoja, niin he unohtivat varoituksen ja joutuivat turmioon.»
Ayah 18فَقَدۡ كَذَّبُوكُم بِمَا تَقُولُونَ فَمَا تَسۡتَطِيعُونَ صَرۡفࣰ ا وَلَا نَصۡرࣰ اۚ وَمَن يَظۡلِم مِّنكُمۡ نُذِقۡهُ عَذَابࣰ ا كَبِيرࣰ ا
Ja me sanomme: »Sentähden he totisesti ovat vääristelleet teidän puheenne, ettekä voi välttää tuomiota ettekä saada apua. Ja ken tahansa joukostanne on väärintekijä, hänen Me annamme maistaa ankaraa rangaistusta.»
Ayah 19وَمَآ أَرۡسَلۡنَا قَبۡلَكَ مِنَ ٱلۡمُرۡسَلِينَ إِلَّآ إِنَّهُمۡ لَيَأۡكُلُونَ ٱلطَّعَامَ وَيَمۡشُونَ فِي ٱلۡأَسۡوَاقِۗ وَجَعَلۡنَا بَعۡضَكُمۡ لِبَعۡضࣲ فِتۡنَةً أَتَصۡبِرُونَۗ وَكَانَ رَبُّكَ بَصِيرࣰ ا
Emme sinun edelläsikään lähettänyt yhtään sananjulistajaa, joka ei olisi nauttinut ravintoa tai kulkenut toreilla. Me olemme myös tehnyt jotkut teistä koetukseksi toisille, nähdäksemme, pysyttekö lujina. Herrasi on alati näkevä
Ayah 20۞وَقَالَ ٱلَّذِينَ لَا يَرۡجُونَ لِقَآءَنَا لَوۡلَآ أُنزِلَ عَلَيۡنَا ٱلۡمَلَٰٓئِكَةُ أَوۡ نَرَىٰ رَبَّنَاۗ لَقَدِ ٱسۡتَكۡبَرُواْ فِيٓ أَنفُسِهِمۡ وَعَتَوۡ عُتُوࣰّ ا كَبِيرࣰ ا
Ne, jotka eivät odota kohtaavansa Meitä, kyselevät: »Miksi ei enkeleitä ole lähetetty luoksemme maan päälle tai miksi emme näe Herraamme?» He ovat todellakin tulleet kovin itsetietoisiksi ja paisuvat ylimielisyydessään
Ayah 21يَوۡمَ يَرَوۡنَ ٱلۡمَلَٰٓئِكَةَ لَا بُشۡرَىٰ يَوۡمَئِذࣲ لِّلۡمُجۡرِمِينَ وَيَقُولُونَ حِجۡرࣰ ا مَّحۡجُورࣰ ا
Tulee päivä, jolloin he saavat nähdä enkeleitä, mutta sinä päivänä syntisiä eivät odota ilosanomat, ja enkelit sanovat: »Olkoon välillämme ylipääsemätön kielto ja este.»
Ayah 22وَقَدِمۡنَآ إِلَىٰ مَا عَمِلُواْ مِنۡ عَمَلࣲ فَجَعَلۡنَٰهُ هَبَآءࣰ مَّنثُورًا
Me tutkimme heidän tekonsa ja muutamme heidät tomuksi, joka hajallensa viskotaan
Ayah 23أَصۡحَٰبُ ٱلۡجَنَّةِ يَوۡمَئِذٍ خَيۡرࣱ مُّسۡتَقَرࣰّ ا وَأَحۡسَنُ مَقِيلࣰ ا
Sinä päivänä ovat puutarhan asukkaat paremmassa olotilassa ja ihanammassa lepopaikassa
Ayah 24وَيَوۡمَ تَشَقَّقُ ٱلسَّمَآءُ بِٱلۡغَمَٰمِ وَنُزِّلَ ٱلۡمَلَٰٓئِكَةُ تَنزِيلًا
Sinä päivänä taivas purkaa pilvensä ja enkelit lähetetään alas suurina saattueina
Ayah 25ٱلۡمُلۡكُ يَوۡمَئِذٍ ٱلۡحَقُّ لِلرَّحۡمَٰنِۚ وَكَانَ يَوۡمًا عَلَى ٱلۡكَٰفِرِينَ عَسِيرࣰ ا
Sinä päivänä on todellinen kuninkuus kuuluva laupeimmalle, ja se on oleva kova päivä uskottomille
Ayah 26وَيَوۡمَ يَعَضُّ ٱلظَّالِمُ عَلَىٰ يَدَيۡهِ يَقُولُ يَٰلَيۡتَنِي ٱتَّخَذۡتُ مَعَ ٱلرَّسُولِ سَبِيلࣰ ا
Silloin jumalaton pureskelee käsiään ja sanoo: »Jospa olisin vaeltanut lähettilään tietä
Ayah 27يَٰوَيۡلَتَىٰ لَيۡتَنِي لَمۡ أَتَّخِذۡ فُلَانًا خَلِيلࣰ ا
Voi minua, kunpa en olisi ottanut mokomaa ystäväkseni
Ayah 28لَّقَدۡ أَضَلَّنِي عَنِ ٱلذِّكۡرِ بَعۡدَ إِذۡ جَآءَنِيۗ وَكَانَ ٱلشَّيۡطَٰنُ لِلۡإِنسَٰنِ خَذُولࣰ ا
Totisesti, hän sai minut unohtamaan kehoituksen, senjälkeen kun olin, sen saanut.» Saatana jättää ihmisen pulaan
Ayah 29وَقَالَ ٱلرَّسُولُ يَٰرَبِّ إِنَّ قَوۡمِي ٱتَّخَذُواْ هَٰذَا ٱلۡقُرۡءَانَ مَهۡجُورࣰ ا
Lähettiläs on sanova: »Oi Herra! Totisesti, kansani piti tätä Koraania joutavana.»
Ayah 30وَكَذَٰلِكَ جَعَلۡنَا لِكُلِّ نَبِيٍّ عَدُوࣰّ ا مِّنَ ٱلۡمُجۡرِمِينَۗ وَكَفَىٰ بِرَبِّكَ هَادِيࣰ ا وَنَصِيرࣰ ا
Tällä tavoin Me olemme antanut jokaiselle profeetalle vihamiehiä syntisten joukossa. Mutta Herrasi on riittävä opas ja riittävä auttaja
Ayah 31وَقَالَ ٱلَّذِينَ كَفَرُواْ لَوۡلَا نُزِّلَ عَلَيۡهِ ٱلۡقُرۡءَانُ جُمۡلَةࣰ وَٰحِدَةࣰۚ كَذَٰلِكَ لِنُثَبِّتَ بِهِۦ فُؤَادَكَۖ وَرَتَّلۡنَٰهُ تَرۡتِيلࣰ ا
Uskottomat sanovat myös: »Miksi koko Koraania ei ilmoitettu hänelle yhdellä kertaa?» Siksi, että saatoimme sen avulla vahvistaa sydäntäsi, Me esitimme sen jaksoittain
Ayah 32وَلَا يَأۡتُونَكَ بِمَثَلٍ إِلَّا جِئۡنَٰكَ بِٱلۡحَقِّ وَأَحۡسَنَ تَفۡسِيرًا
He eivät voi esittää sinulle ainoatakaan väitettä, josta emme sanoisi sinulle totuutta ja antaisi parasta selitystä
Ayah 33ٱلَّذِينَ يُحۡشَرُونَ عَلَىٰ وُجُوهِهِمۡ إِلَىٰ جَهَنَّمَ أُوْلَٰٓئِكَ شَرࣱّ مَّكَانࣰ ا وَأَضَلُّ سَبِيلࣰ ا
Niiden osa, jotka yhteenkoottuina lankeavat kasvoilleen helvetissä, on oleva onnettomin ja he ovat etäimmälle eksyneitä
Ayah 34وَلَقَدۡ ءَاتَيۡنَا مُوسَى ٱلۡكِتَٰبَ وَجَعَلۡنَا مَعَهُۥٓ أَخَاهُ هَٰرُونَ وَزِيرࣰ ا
Totisesti, Me annoimme Moosekselle Pyhän Kirjan ja määräsimme hänen veljensä Aaronin hänen avustajakseen
Ayah 35فَقُلۡنَا ٱذۡهَبَآ إِلَى ٱلۡقَوۡمِ ٱلَّذِينَ كَذَّبُواْ بِـَٔايَٰتِنَا فَدَمَّرۡنَٰهُمۡ تَدۡمِيرࣰ ا
Me lausuimme: »Lähtekää kumpikin kansan luokse, joka on kieltänyt Meidän ilmoituksemme.» Viimein Me tuhosimme nämä perin pohjin
Ayah 36وَقَوۡمَ نُوحࣲ لَّمَّا كَذَّبُواْ ٱلرُّسُلَ أَغۡرَقۡنَٰهُمۡ وَجَعَلۡنَٰهُمۡ لِلنَّاسِ ءَايَةࣰۖ وَأَعۡتَدۡنَا لِلظَّٰلِمِينَ عَذَابًا أَلِيمࣰ ا
Ja Nooan kansan, kun se hylkäsi lähettiläämme, me hukutimme ja asetimme sen varoitusmerkiksi ihmissuvulle. Me olemme valmistanut jumalattomille tuskallisen rangaistuksen
Ayah 37وَعَادࣰ ا وَثَمُودَاْ وَأَصۡحَٰبَ ٱلرَّسِّ وَقُرُونَۢا بَيۡنَ ذَٰلِكَ كَثِيرࣰ ا
Me tuhosimme myös Aadin ja Tamuudin sekä Rassin asukkaat sekä myös monia sukupolvia heidän väliltään
Ayah 38وَكُلࣰّ ا ضَرَبۡنَا لَهُ ٱلۡأَمۡثَٰلَۖ وَكُلࣰّ ا تَبَّرۡنَا تَتۡبِيرࣰ ا
Jokaiselle Me esitimme vertauksia ja jokaisen Me perinpohjin tuhosimme
Ayah 39وَلَقَدۡ أَتَوۡاْ عَلَى ٱلۡقَرۡيَةِ ٱلَّتِيٓ أُمۡطِرَتۡ مَطَرَ ٱلسَّوۡءِۚ أَفَلَمۡ يَكُونُواْ يَرَوۡنَهَاۚ بَلۡ كَانُواْ لَا يَرۡجُونَ نُشُورࣰ ا
Aivan varmasti he ovat kulkeneet kaupungin ohi, jonka ylitse Me lähetimme hirvittävän sateen. Eivätkö he ole sitä havainneet? Ei, heidänlaisensa eivät odota ylösnousemusta
Ayah 40وَإِذَا رَأَوۡكَ إِن يَتَّخِذُونَكَ إِلَّا هُزُوًا أَهَٰذَا ٱلَّذِي بَعَثَ ٱللَّهُ رَسُولًا
Ja nähdessään sinut, Muhammed, he pitävät sinua vain pilkkanaan: »Tämäkö on se, jonka Jumala on lähettänyt sanansa julistajaksi
Ayah 41إِن كَادَ لَيُضِلُّنَا عَنۡ ءَالِهَتِنَا لَوۡلَآ أَن صَبَرۡنَا عَلَيۡهَاۚ وَسَوۡفَ يَعۡلَمُونَ حِينَ يَرَوۡنَ ٱلۡعَذَابَ مَنۡ أَضَلُّ سَبِيلًا
Hän oli vähällä saada meidät luopumaan jumalistamme, ellemme olisi riippuneet heissä uskollisesti.» Mutta kun he aikanaan näkevät tuomionsa, he tulevat tietämään, kuka on oikealta tieltä kauimmas eksynyt
Ayah 42أَرَءَيۡتَ مَنِ ٱتَّخَذَ إِلَٰهَهُۥ هَوَىٰهُ أَفَأَنتَ تَكُونُ عَلَيۡهِ وَكِيلًا
Mikä on ajatuksesi sellaisesta, joka on ottanut oman himonsa jumalakseen? Sinäkö sellaisen suojelijaksi pyrkisit
Ayah 43أَمۡ تَحۡسَبُ أَنَّ أَكۡثَرَهُمۡ يَسۡمَعُونَ أَوۡ يَعۡقِلُونَۚ إِنۡ هُمۡ إِلَّا كَٱلۡأَنۡعَٰمِ بَلۡ هُمۡ أَضَلُّ سَبِيلًا
Älä usko, että useimmat heistä mitään vaarinottavat tai ymmärtävät. He ovat karjan kaltaisia; ei, he ovat kauemmaksi oikealta tieltä eksyneet kuin karja
Ayah 44أَلَمۡ تَرَ إِلَىٰ رَبِّكَ كَيۡفَ مَدَّ ٱلظِّلَّ وَلَوۡ شَآءَ لَجَعَلَهُۥ سَاكِنࣰ ا ثُمَّ جَعَلۡنَا ٱلشَّمۡسَ عَلَيۡهِ دَلِيلࣰ ا
Oletko huomannut, miten Herrasi saa varjon lankeamaan? Hän olisi voinut tehdä sen pysyväksi. Sitten loimme auringon sitä osoittamaan
Ayah 45ثُمَّ قَبَضۡنَٰهُ إِلَيۡنَا قَبۡضࣰ ا يَسِيرࣰ ا
Sitten siirrämme sitä hiljalleen Itseämme kohti
Ayah 46وَهُوَ ٱلَّذِي جَعَلَ لَكُمُ ٱلَّيۡلَ لِبَاسࣰ ا وَٱلنَّوۡمَ سُبَاتࣰ ا وَجَعَلَ ٱلنَّهَارَ نُشُورࣰ ا
Hän on antanut teille yön peitoksi, unen levoksi ja päivän työajaksi
Ayah 47وَهُوَ ٱلَّذِيٓ أَرۡسَلَ ٱلرِّيَٰحَ بُشۡرَۢا بَيۡنَ يَدَيۡ رَحۡمَتِهِۦۚ وَأَنزَلۡنَا مِنَ ٱلسَّمَآءِ مَآءࣰ طَهُورࣰ ا
Juuri Hän lähettää tuulet tuomaan iloisia armonsanomia, ja pilvistä Me lähetämme puhdasta vettä
Ayah 48لِّنُحۡـِۧيَ بِهِۦ بَلۡدَةࣰ مَّيۡتࣰ ا وَنُسۡقِيَهُۥ مِمَّا خَلَقۡنَآ أَنۡعَٰمࣰ ا وَأَنَاسِيَّ كَثِيرࣰ ا
elvyttääksemme kuivuneen maan ja antaaksemme sitä juomaksi , niille, otka olemme luonut, sekä ihmisjoukoille että karjalle
Ayah 49وَلَقَدۡ صَرَّفۡنَٰهُ بَيۡنَهُمۡ لِيَذَّكَّرُواْ فَأَبَىٰٓ أَكۡثَرُ ٱلنَّاسِ إِلَّا كُفُورࣰ ا
Totisesti, Me annamme heille sadetta kausittain, jotta he muistaisivat Meitä, mutta useimmat ihmiset eivät ole muuhun taipuvaisia kuin kiittämättömyyteen
Ayah 50وَلَوۡ شِئۡنَا لَبَعَثۡنَا فِي كُلِّ قَرۡيَةࣲ نَّذِيرࣰ ا
Jos olisimme halunnut, olisimme voinut nostattaa esille varoittajan jokaisesta kaupungista
Ayah 51فَلَا تُطِعِ ٱلۡكَٰفِرِينَ وَجَٰهِدۡهُم بِهِۦ جِهَادࣰ ا كَبِيرࣰ ا
Älkää siis suostuko uskottomiin, vaan taistelkaa kaikin voimin heitä vastaan
Ayah 52۞وَهُوَ ٱلَّذِي مَرَجَ ٱلۡبَحۡرَيۡنِ هَٰذَا عَذۡبࣱ فُرَاتࣱ وَهَٰذَا مِلۡحٌ أُجَاجࣱ وَجَعَلَ بَيۡنَهُمَا بَرۡزَخࣰ ا وَحِجۡرࣰ ا مَّحۡجُورࣰ ا
Juuri Hän pitää erillään kahdenlaiset vedet. Toinen on makea, janoisia virkistävä vesi, toinen taas suolainen ja katkera, ja kummankin välille Hän on asettanut aitauksen ja ylipääsemättömän esteen
Ayah 53وَهُوَ ٱلَّذِي خَلَقَ مِنَ ٱلۡمَآءِ بَشَرࣰ ا فَجَعَلَهُۥ نَسَبࣰ ا وَصِهۡرࣰ اۗ وَكَانَ رَبُّكَ قَدِيرࣰ ا
Juuri Hän on luonut ihmisen vedestä ja antanut hänelle sukulaisuus~ sekä aviositeet, sillä Herrasi on mahtava
Ayah 54وَيَعۡبُدُونَ مِن دُونِ ٱللَّهِ مَا لَا يَنفَعُهُمۡ وَلَا يَضُرُّهُمۡۗ وَكَانَ ٱلۡكَافِرُ عَلَىٰ رَبِّهِۦ ظَهِيرࣰ ا
Kuitenkin he palvelevat Jumalan rinnalla sellaista, mikä ei heitä hyödytä eikä vahingoitakaan. Uskoton on mukana taistelussa Herraansa vastaan
Ayah 55وَمَآ أَرۡسَلۡنَٰكَ إِلَّا مُبَشِّرࣰ ا وَنَذِيرࣰ ا
Olemme lähettänyt sinut vain tuomaan ilosanomaa ja myös varoittamaan
Ayah 56قُلۡ مَآ أَسۡـَٔلُكُمۡ عَلَيۡهِ مِنۡ أَجۡرٍ إِلَّا مَن شَآءَ أَن يَتَّخِذَ إِلَىٰ رَبِّهِۦ سَبِيلࣰ ا
Sano: »En pyydä siitä teiltä mitään palkkaa, mutta ken haluaa suunnata tiensä Herraa kohti, hän tehköön niin.»
Ayah 57وَتَوَكَّلۡ عَلَى ٱلۡحَيِّ ٱلَّذِي لَا يَمُوتُ وَسَبِّحۡ بِحَمۡدِهِۦۚ وَكَفَىٰ بِهِۦ بِذُنُوبِ عِبَادِهِۦ خَبِيرًا
Luota ainoaan elävään, joka ei milloinkaan kuole, ja julista Hänen kunniaansa Häntä ylistäen. Hän tietää tarkoin palvelijainsa synnit
Ayah 58ٱلَّذِي خَلَقَ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضَ وَمَا بَيۡنَهُمَا فِي سِتَّةِ أَيَّامࣲ ثُمَّ ٱسۡتَوَىٰ عَلَى ٱلۡعَرۡشِۖ ٱلرَّحۡمَٰنُ فَسۡـَٔلۡ بِهِۦ خَبِيرࣰ ا
Hän on luonut taivaat ja maan ja kaiken, mikä niiden välillä on, kuudessa kaudessa ja senjälkeen voimallansa hallitsee kaikkea. Hän on armahtaja. Kysy sellaiselta, jolla on tietoa Hänestä
Ayah 59وَإِذَا قِيلَ لَهُمُ ٱسۡجُدُواْۤ لِلرَّحۡمَٰنِ قَالُواْ وَمَا ٱلرَّحۡمَٰنُ أَنَسۡجُدُ لِمَا تَأۡمُرُنَا وَزَادَهُمۡ نُفُورࣰ ا۩
Kun heille sanotaan: »Alistukaa laupiaan armahtajan edessä», niin he kyselevät: »Mikä sitten on armahtaja? Pitääkö meidän kumartua kenen edessä sinä käsket?» Tämä lisää heidän vastahakoisuuttaan
Ayah 60تَبَارَكَ ٱلَّذِي جَعَلَ فِي ٱلسَّمَآءِ بُرُوجࣰ ا وَجَعَلَ فِيهَا سِرَٰجࣰ ا وَقَمَرࣰ ا مُّنِيرࣰ ا
Siunattu olkoon Hän, joka on sijoittanut tähtisikermät taivaalle ja asettanut sinne myös päivän soihdun ja paistavan kuun
Ayah 61وَهُوَ ٱلَّذِي جَعَلَ ٱلَّيۡلَ وَٱلنَّهَارَ خِلۡفَةࣰ لِّمَنۡ أَرَادَ أَن يَذَّكَّرَ أَوۡ أَرَادَ شُكُورࣰ ا
Juuri Hän on säätänyt yön ja päivän toisiansa seuraamaan, niitä varten, jotka haluavat siitä ottaa vaarin tai jotka tahtovat kiittää
Ayah 62وَعِبَادُ ٱلرَّحۡمَٰنِ ٱلَّذِينَ يَمۡشُونَ عَلَى ٱلۡأَرۡضِ هَوۡنࣰ ا وَإِذَا خَاطَبَهُمُ ٱلۡجَٰهِلُونَ قَالُواْ سَلَٰمࣰ ا
Laupeimman armahtajan palvelijoita ovat ne, jotka nöyrinä vaeltavat maan päällä ja tietämättömien heitä puhutellessa lausuvat: »Rauha!»
Ayah 63وَٱلَّذِينَ يَبِيتُونَ لِرَبِّهِمۡ سُجَّدࣰ ا وَقِيَٰمࣰ ا
Sekä ne, jotka viettävät yön Herransa edessä, rukoillen maahan vaipuneina tai seisaaltaan
Ayah 64وَٱلَّذِينَ يَقُولُونَ رَبَّنَا ٱصۡرِفۡ عَنَّا عَذَابَ جَهَنَّمَۖ إِنَّ عَذَابَهَا كَانَ غَرَامًا
Sekä ne, jotka lausuvat: »Herra, torju pois meistä helvetin kuritus; totisesti, ikuinen on sen kidutus.»
Ayah 65إِنَّهَا سَآءَتۡ مُسۡتَقَرࣰّ ا وَمُقَامࣰ ا
Totisesti, se on kauhistuttava leposija ja asuinpaikka
Ayah 66وَٱلَّذِينَ إِذَآ أَنفَقُواْ لَمۡ يُسۡرِفُواْ وَلَمۡ يَقۡتُرُواْ وَكَانَ بَيۡنَ ذَٰلِكَ قَوَامࣰ ا
Armahtajan palvelijoita ovat myös ne, jotka eivät tuhlaa eivätkä ole itaria, vaan kulkevat keskitietä
Ayah 67وَٱلَّذِينَ لَا يَدۡعُونَ مَعَ ٱللَّهِ إِلَٰهًا ءَاخَرَ وَلَا يَقۡتُلُونَ ٱلنَّفۡسَ ٱلَّتِي حَرَّمَ ٱللَّهُ إِلَّا بِٱلۡحَقِّ وَلَا يَزۡنُونَۚ وَمَن يَفۡعَلۡ ذَٰلِكَ يَلۡقَ أَثَامࣰ ا
Samoin ne, jotka eivät rukoile muita jumalia kuin Jumalaa eivätkä syyttömästi ketään tapa, minkä Jumala on kieltänyt, eivätkä antaudu minkäänlaiseen haureuteen. Ken näin tekee, hän on saava synnin palkan
Ayah 68يُضَٰعَفۡ لَهُ ٱلۡعَذَابُ يَوۡمَ ٱلۡقِيَٰمَةِ وَيَخۡلُدۡ فِيهِۦ مُهَانًا
Kaksinkertainen on hänen rangaistuksensa oleva ylösnousemuksen päivänä, ja häpeäänsä hän saa ainaiseksi jäädä
Ayah 69إِلَّا مَن تَابَ وَءَامَنَ وَعَمِلَ عَمَلࣰ ا صَٰلِحࣰ ا فَأُوْلَٰٓئِكَ يُبَدِّلُ ٱللَّهُ سَيِّـَٔاتِهِمۡ حَسَنَٰتࣲۗ وَكَانَ ٱللَّهُ غَفُورࣰ ا رَّحِيمࣰ ا
Mutta ken tekee katumuksen ja uskoo ja suorittaa hyviä tekoja, hänen pahat tekonsa Jumala on vaihtava hyviksi, sillä Jumala on anteeksiantavainen, armollinen
Ayah 70وَمَن تَابَ وَعَمِلَ صَٰلِحࣰ ا فَإِنَّهُۥ يَتُوبُ إِلَى ٱللَّهِ مَتَابࣰ ا
Kuka kääntyy ja tekee hyvää, totisesti, hänen kääntymyksensä Jumalan puoleen on otollinen
Ayah 71وَٱلَّذِينَ لَا يَشۡهَدُونَ ٱلزُّورَ وَإِذَا مَرُّواْ بِٱللَّغۡوِ مَرُّواْ كِرَامࣰ ا
Ne, jotka eivät anna väärää todistusta, ja jotka turhaa puhetta kuullessaan kulkevat arvokkaasti ohi
Ayah 72وَٱلَّذِينَ إِذَا ذُكِّرُواْ بِـَٔايَٰتِ رَبِّهِمۡ لَمۡ يَخِرُّواْ عَلَيۡهَا صُمࣰّ ا وَعُمۡيَانࣰ ا
jotka saadessaan muistutuksen Herransa tahdosta eivät tekeydy kuuroiksi ja sokeiksi
Ayah 73وَٱلَّذِينَ يَقُولُونَ رَبَّنَا هَبۡ لَنَا مِنۡ أَزۡوَٰجِنَا وَذُرِّيَّٰتِنَا قُرَّةَ أَعۡيُنࣲ وَٱجۡعَلۡنَا لِلۡمُتَّقِينَ إِمَامًا
ja ne, jotka sanovat: »Herra, suo meille silmien iloa vaimoistamme ja jälkeläisistämme ja tee meistä niiden esikuvia, jotka hartautta harjoittavat
Ayah 74أُوْلَٰٓئِكَ يُجۡزَوۡنَ ٱلۡغُرۡفَةَ بِمَا صَبَرُواْ وَيُلَقَّوۡنَ فِيهَا تَحِيَّةࣰ وَسَلَٰمًا
nämä kaikki palkitaan kestävyydestään ja saavat ylhäiset asuinsijat, joissa heidät otetaan vastaan suloisin tervehdyksin ja rauhantoivotuksin
Ayah 75خَٰلِدِينَ فِيهَاۚ حَسُنَتۡ مُسۡتَقَرࣰّ ا وَمُقَامࣰ ا
Siellä he saavat asua; mikä ihana asuinsija ja lepopaikka
Ayah 76قُلۡ مَا يَعۡبَؤُاْ بِكُمۡ رَبِّي لَوۡلَا دُعَآؤُكُمۡۖ فَقَدۡ كَذَّبۡتُمۡ فَسَوۡفَ يَكُونُ لِزَامَۢا
Sano uskottomille: »Herra ei välitä teistä, ellette Häntä avuksi huuda. Mutta te olette pitäneet totuutta valheena, ja ikuinen tuska on oleva osanne.»
Ayah 77