Suura Saad — The letter Saad
Suura Saad (The letter Saad) — 38/114 · 88 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.
صٓۚ وَٱلۡقُرۡءَانِ ذِي ٱلذِّكۡرِ
Saad. Kautta Koraanin, ylevän todistajan
Ayah 1بَلِ ٱلَّذِينَ كَفَرُواْ فِي عِزَّةࣲ وَشِقَاقࣲ
Totisesti epäuskoiset ovat omahyväisiä ja itsepintaisia
Ayah 2كَمۡ أَهۡلَكۡنَا مِن قَبۡلِهِم مِّن قَرۡنࣲ فَنَادَواْ وَّلَاتَ حِينَ مَنَاصࣲ
Kuinka monta sukupolvea jo ennen heitä Me hävitimmekään! Mutta he parkuivat vasta kun pelastuksen aika jo oli ohi
Ayah 3وَعَجِبُوٓاْ أَن جَآءَهُم مُّنذِرࣱ مِّنۡهُمۡۖ وَقَالَ ٱلۡكَٰفِرُونَ هَٰذَا سَٰحِرࣱ كَذَّابٌ
Nyt he taas kummeksuvat, että varoittaja on heille tullut heidän omasta keskuudestaan, ja epäuskoiset sanovat: »Tämä on valehtelija, taikuri
Ayah 4أَجَعَلَ ٱلۡأٓلِهَةَ إِلَٰهࣰ ا وَٰحِدًاۖ إِنَّ هَٰذَا لَشَيۡءٌ عُجَابࣱ
Eikö hän pyri vähentämään jumalia yhdeksi ainoaksi? Kummallista hän toimittelee todellakin.»
Ayah 5وَٱنطَلَقَ ٱلۡمَلَأُ مِنۡهُمۡ أَنِ ٱمۡشُواْ وَٱصۡبِرُواْ عَلَىٰٓ ءَالِهَتِكُمۡۖ إِنَّ هَٰذَا لَشَيۡءࣱ يُرَادُ
Ja johtavat henkilöt heidän keskuudessaan ratkaisevat pulman sanomalla: »Menkää ja pysykää uskollisina entisille jumalillenne, ei tämä hänen yrityksensä onnistu
Ayah 6مَا سَمِعۡنَا بِهَٰذَا فِي ٱلۡمِلَّةِ ٱلۡأٓخِرَةِ إِنۡ هَٰذَآ إِلَّا ٱخۡتِلَٰقٌ
Emme koskaan ole tällaista kuulleet isiemme uskossa, tämä on pelkkää väärentämistä
Ayah 7أَءُنزِلَ عَلَيۡهِ ٱلذِّكۡرُ مِنۢ بَيۡنِنَاۚ بَلۡ هُمۡ فِي شَكࣲّ مِّن ذِكۡرِيۚ بَل لَّمَّا يَذُوقُواْ عَذَابِ
Onko hän meidän keskuudessamme saanut ilmoituksensa, joiden perusteella hän meitä varoittaa?»
Ayah 8أَمۡ عِندَهُمۡ خَزَآئِنُ رَحۡمَةِ رَبِّكَ ٱلۡعَزِيزِ ٱلۡوَهَّابِ
He epäilevät minun varoitustani. He eivät ole maistaneet vielä Minun kuritustani. Heidänkö kädessään ovat Herrani, mahtavan, anteliaan, armonaarteet
Ayah 9أَمۡ لَهُم مُّلۡكُ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضِ وَمَا بَيۡنَهُمَاۖ فَلۡيَرۡتَقُواْ فِي ٱلۡأَسۡبَٰبِ
Heidänkö on taivaan ja maan ja niiden välisen avaruuden valtakunta, niin että he voivat paisua rikkaudessaan
Ayah 10جُندࣱ مَّا هُنَالِكَ مَهۡزُومࣱ مِّنَ ٱلۡأَحۡزَابِ
Tällä paikalla tullaan ajamaan pakosalle (muslimeja vastaan) liittoutuneiden vahvat joukot
Ayah 11كَذَّبَتۡ قَبۡلَهُمۡ قَوۡمُ نُوحࣲ وَعَادࣱ وَفِرۡعَوۡنُ ذُو ٱلۡأَوۡتَادِ
Niinhän ennen heitä Nooan, Aadin ja faraon, sotajoukkojen valtiaan, kansat torjuivat pois luotaan Meidän sananjulistajamme
Ayah 12وَثَمُودُ وَقَوۡمُ لُوطࣲ وَأَصۡحَٰبُ لۡـَٔيۡكَةِۚ أُوْلَٰٓئِكَ ٱلۡأَحۡزَابُ
samoin Tamuud, Lootin kansa ja viidakkojen asukkaat
Ayah 13إِن كُلٌّ إِلَّا كَذَّبَ ٱلرُّسُلَ فَحَقَّ عِقَابِ
Kaikki he kohtelivat sananjulistajiani valehtelijoina; siksi rankaisinkin heitä oikeuden mukaisesti
Ayah 14وَمَا يَنظُرُ هَٰٓؤُلَآءِ إِلَّا صَيۡحَةࣰ وَٰحِدَةࣰ مَّا لَهَا مِن فَوَاقࣲ
Nämäkin viivyttelevät itsepäisesti siksi, kunnes tuomiopäivän huuto kajahtaa, eikä silloin ole yhtään armonaikaa
Ayah 15وَقَالُواْ رَبَّنَا عَجِّل لَّنَا قِطَّنَا قَبۡلَ يَوۡمِ ٱلۡحِسَابِ
Ja he sanovat: »Herra! Joudu mittaamaan meille osamme (rangaistuksesta jo maallisessa elämässä) ennen tuomiopäivää!»
Ayah 16ٱصۡبِرۡ عَلَىٰ مَا يَقُولُونَ وَٱذۡكُرۡ عَبۡدَنَا دَاوُۥدَ ذَا ٱلۡأَيۡدِۖ إِنَّهُۥٓ أَوَّابٌ
Siedä kärsivällisesti (Muhammed) heidän puheitaan ja muistele palvelijaamme Daavidia, jolle me annoimme voimaa ja joka oli altis kuulemaan ääntämme
Ayah 17إِنَّا سَخَّرۡنَا ٱلۡجِبَالَ مَعَهُۥ يُسَبِّحۡنَ بِٱلۡعَشِيِّ وَٱلۡإِشۡرَاقِ
Siksi teimmekin Me vuoret hänelle alamaisiksi julistamaan Jumalan kunniaa illansuussa ja aamun sarastaessa
Ayah 18وَٱلطَّيۡرَ مَحۡشُورَةࣰۖ كُلࣱّ لَّهُۥٓ أَوَّابࣱ
Ja linnut kokoontuivat hänen luokseen kuuliaisina
Ayah 19وَشَدَدۡنَا مُلۡكَهُۥ وَءَاتَيۡنَٰهُ ٱلۡحِكۡمَةَ وَفَصۡلَ ٱلۡخِطَابِ
Me lujitimme hänen valtakuntansa antaen hänelle viisautta ja selvän arvostelukyvyn
Ayah 20۞وَهَلۡ أَتَىٰكَ نَبَؤُاْ ٱلۡخَصۡمِ إِذۡ تَسَوَّرُواْ ٱلۡمِحۡرَابَ
Onko korviinne tullut kertomus siitä, kuinka kaksi riitapuolta nousi hänen huoneeseensa kiiveten yli muurien
Ayah 21إِذۡ دَخَلُواْ عَلَىٰ دَاوُۥدَ فَفَزِعَ مِنۡهُمۡۖ قَالُواْ لَا تَخَفۡۖ خَصۡمَانِ بَغَىٰ بَعۡضُنَا عَلَىٰ بَعۡضࣲ فَٱحۡكُم بَيۡنَنَا بِٱلۡحَقِّ وَلَا تُشۡطِطۡ وَٱهۡدِنَآ إِلَىٰ سَوَآءِ ٱلصِّرَٰطِ
Kun he ilmestyivät Daavidin eteen ja tämä heitä pelästyi, sanoivat he: »Älä pelkää, tässä on kaksi riitapuolta, joista toinen on tehnyt vääryyttä toiselle. Tuomitse siis oikein meidän asiamme, älä rankaise väärin, vaan saata meidät oikeuksiimme
Ayah 22إِنَّ هَٰذَآ أَخِي لَهُۥ تِسۡعࣱ وَتِسۡعُونَ نَعۡجَةࣰ وَلِيَ نَعۡجَةࣱ وَٰحِدَةࣱ فَقَالَ أَكۡفِلۡنِيهَا وَعَزَّنِي فِي ٱلۡخِطَابِ
Tässä on minun veljeni, hänellä oli yhdeksänkymmentä yhdeksän karitsaa ja minulla yksi ainoa. Mutta hän vaati: 'Luovuta se minulle' - ja hän sai minut suostumaan.»
Ayah 23قَالَ لَقَدۡ ظَلَمَكَ بِسُؤَالِ نَعۡجَتِكَ إِلَىٰ نِعَاجِهِۦۖ وَإِنَّ كَثِيرࣰ ا مِّنَ ٱلۡخُلَطَآءِ لَيَبۡغِي بَعۡضُهُمۡ عَلَىٰ بَعۡضٍ إِلَّا ٱلَّذِينَ ءَامَنُواْ وَعَمِلُواْ ٱلصَّٰلِحَٰتِ وَقَلِيلࣱ مَّا هُمۡۗ وَظَنَّ دَاوُۥدُ أَنَّمَا فَتَنَّٰهُ فَٱسۡتَغۡفَرَ رَبَّهُۥ وَخَرَّۤ رَاكِعࣰ اۤ وَأَنَابَ۩
Daavid sanoi: »Totisesti hän oli väärässä vaatiessaan sinun karitsasi omiensa lisäksi. Varmaan enin osa asiapuolista menettelee väärin toisiaan kohtaan, paitsi ne, jotka uskovat ja hyvää tekevät, mutta harvoin on sellaisia.» Mutta Daavid pääsi selvyyteen siitä, että Me olimme tällä koetellut häntä itseään, ja hän pyysi Herralta anteeksiantoa, lankesi kasvoilleen ja kumartaen yhä uudelleen teki katumusta
Ayah 24فَغَفَرۡنَا لَهُۥ ذَٰلِكَۖ وَإِنَّ لَهُۥ عِندَنَا لَزُلۡفَىٰ وَحُسۡنَ مَـَٔابࣲ
Sentähden Me annoimme hänelle anteeksi ja hän pääsi nauttimaan Meidän läheisyydestämme ylhäisissä asunnoissa
Ayah 25يَٰدَاوُۥدُ إِنَّا جَعَلۡنَٰكَ خَلِيفَةࣰ فِي ٱلۡأَرۡضِ فَٱحۡكُم بَيۡنَ ٱلنَّاسِ بِٱلۡحَقِّ وَلَا تَتَّبِعِ ٱلۡهَوَىٰ فَيُضِلَّكَ عَن سَبِيلِ ٱللَّهِۚ إِنَّ ٱلَّذِينَ يَضِلُّونَ عَن سَبِيلِ ٱللَّهِ لَهُمۡ عَذَابࣱ شَدِيدُۢ بِمَا نَسُواْ يَوۡمَ ٱلۡحِسَابِ
»Daavid, Me olemme nostanut sinut hallitsijaksi maassasi. Tuomitse siis ihmisiä oikeudenmukaisesti äläkä seuraa mielihalujasi, jotteivät ne johtaisi sinua harhaan Jumalan tieltä. Ne, jotka eksyvät Jumalan tieltä, saavat totisesti kärsiä ankaran rangaistuksen, sillä he ovat tilintekopäivän unohtaneet.»
Ayah 26وَمَا خَلَقۡنَا ٱلسَّمَآءَ وَٱلۡأَرۡضَ وَمَا بَيۡنَهُمَا بَٰطِلࣰ اۚ ذَٰلِكَ ظَنُّ ٱلَّذِينَ كَفَرُواْۚ فَوَيۡلࣱ لِّلَّذِينَ كَفَرُواْ مِنَ ٱلنَّارِ
Emme ole turhaan luonut taivaita ja maata ja kaikkea niiden välillä. Vain epäuskoisilla on sellainen luulo. Mutta voi niitä, jotka eivät usko, sillä he joutuvat tulen kuritukseen
Ayah 27أَمۡ نَجۡعَلُ ٱلَّذِينَ ءَامَنُواْ وَعَمِلُواْ ٱلصَّٰلِحَٰتِ كَٱلۡمُفۡسِدِينَ فِي ٱلۡأَرۡضِ أَمۡ نَجۡعَلُ ٱلۡمُتَّقِينَ كَٱلۡفُجَّارِ
Vai olisiko meidän kohdeltava uskovaisia, hyvää tekeviä samoin kuin pahuuden levittäjiä maan päällä? Tai rinnastaisimmeko jumalaapelkääväiset väärintekijöihin
Ayah 28كِتَٰبٌ أَنزَلۡنَٰهُ إِلَيۡكَ مُبَٰرَكࣱ لِّيَدَّبَّرُوٓاْ ءَايَٰتِهِۦ وَلِيَتَذَكَّرَ أُوْلُواْ ٱلۡأَلۡبَٰبِ
Olemme sinulle (Muhammmed) antanut ylhäältä Pyhän Kirjan, joka on runsaaksi siunaukseksi, jotta he voisivat miettiä sen jakeita ja jotta ymmärtäväiset ottaisivat vaarin
Ayah 29وَوَهَبۡنَا لِدَاوُۥدَ سُلَيۡمَٰنَۚ نِعۡمَ ٱلۡعَبۡدُ إِنَّهُۥٓ أَوَّابٌ
Daavidille annoimme Salomon, josta tuli altis palvelijamme. Hän totisesti kääntyi kaikessa Meidän puoleemme
Ayah 30إِذۡ عُرِضَ عَلَيۡهِ بِٱلۡعَشِيِّ ٱلصَّٰفِنَٰتُ ٱلۡجِيَادُ
Kun hänen eteensä illalla (rukouksien aikaan) tuotiin kilpahevosia, jotka seistessään ovat alallaan, mutta juostessaan kiitävät nopeasti
Ayah 31فَقَالَ إِنِّيٓ أَحۡبَبۡتُ حُبَّ ٱلۡخَيۡرِ عَن ذِكۡرِ رَبِّي حَتَّىٰ تَوَارَتۡ بِٱلۡحِجَابِ
sanoi hän: »Herraa kiittäessäni mieleni iloitsee näistä hyvistä hevosista; ja kun hevoset olivat kiitäneet kilpaa hänen näkyvistään, hän sanoi
Ayah 32رُدُّوهَا عَلَيَّۖ فَطَفِقَ مَسۡحَۢا بِٱلسُّوقِ وَٱلۡأَعۡنَاقِ
»Tuokaa ne takaisin luokseni!» Ja hän alkoi taputtaa niiden jalkoja ja kaulaa
Ayah 33وَلَقَدۡ فَتَنَّا سُلَيۡمَٰنَ وَأَلۡقَيۡنَا عَلَىٰ كُرۡسِيِّهِۦ جَسَدࣰ ا ثُمَّ أَنَابَ
Ja Me lähetimme Salomolle koettelemuksia. Kun Me annoimme perilliseksi hänen valtaistuimelleen pelkän tomumajan, hän huusi Herraansa
Ayah 34قَالَ رَبِّ ٱغۡفِرۡ لِي وَهَبۡ لِي مُلۡكࣰ ا لَّا يَنۢبَغِي لِأَحَدࣲ مِّنۢ بَعۡدِيٓۖ إِنَّكَ أَنتَ ٱلۡوَهَّابُ
sanoen: »Herra, armahda minua ja anna minulle valtakunta, joka ei joudu kenellekään kelvottomalle perinnöksi; Sinä olet totisesti armossasi antelias.»
Ayah 35فَسَخَّرۡنَا لَهُ ٱلرِّيحَ تَجۡرِي بِأَمۡرِهِۦ رُخَآءً حَيۡثُ أَصَابَ
Me teimme tuulenkin hänen käskyläisekseen. Se totteli hänen tahtoaan ja puhalsi lauhasti milloin hän halusi
Ayah 36وَٱلشَّيَٰطِينَ كُلَّ بَنَّآءࣲ وَغَوَّاصࣲ
Hänen alamaisiaan olivat myös taiturit, kaikki rakentajat, sukeltajat
Ayah 37وَءَاخَرِينَ مُقَرَّنِينَ فِي ٱلۡأَصۡفَادِ
ja muut kahleissa olevat
Ayah 38هَٰذَا عَطَآؤُنَا فَٱمۡنُنۡ أَوۡ أَمۡسِكۡ بِغَيۡرِ حِسَابࣲ
»Tämä on Meidän vapaa lahjamme, josta voit tuhlata tai pidättää ilman tilintekoa.»
Ayah 39وَإِنَّ لَهُۥ عِندَنَا لَزُلۡفَىٰ وَحُسۡنَ مَـَٔابࣲ
Ja hän pääsi ylhäisiin asuntoihin nauttimaan Meidän läheisyydestämme
Ayah 40وَٱذۡكُرۡ عَبۡدَنَآ أَيُّوبَ إِذۡ نَادَىٰ رَبَّهُۥٓ أَنِّي مَسَّنِيَ ٱلشَّيۡطَٰنُ بِنُصۡبࣲ وَعَذَابٍ
Muistakaa myös palvelijaamme Jobia, joka huusi Herralleen: »Saatana on lyönyt minua vaivalla ja tuskalla!»
Ayah 41ٱرۡكُضۡ بِرِجۡلِكَۖ هَٰذَا مُغۡتَسَلُۢ بَارِدࣱ وَشَرَابࣱ
(Ja Herra vastasi:) »Polje jalallasi maahan, ja siitä nousee viileä lähde peseytyäksesi ja sammuttaaksesi janosi!»
Ayah 42وَوَهَبۡنَا لَهُۥٓ أَهۡلَهُۥ وَمِثۡلَهُم مَّعَهُمۡ رَحۡمَةࣰ مِّنَّا وَذِكۡرَىٰ لِأُوْلِي ٱلۡأَلۡبَٰبِ
Ja Me annoimme hänelle takaisin perheensä ja yhtä monta lisäksi armonosoituksenamme ja tunnusmerkkinä ymmärtäväisille
Ayah 43وَخُذۡ بِيَدِكَ ضِغۡثࣰ ا فَٱضۡرِب بِّهِۦ وَلَا تَحۡنَثۡۗ إِنَّا وَجَدۡنَٰهُ صَابِرࣰ اۚ نِّعۡمَ ٱلۡعَبۡدُ إِنَّهُۥٓ أَوَّابࣱ
»Ota haltuusi jonkun verran maallista omaisuutta ja tyydy siihen halaamatta sitä, mikä pettää.» Me havaitsimme Jobin todella kelvolliseksi palvelijaksemme. Herkeämättä kääntyi hän rukoillen Meidän puoleemme
Ayah 44وَٱذۡكُرۡ عِبَٰدَنَآ إِبۡرَٰهِيمَ وَإِسۡحَٰقَ وَيَعۡقُوبَ أُوْلِي ٱلۡأَيۡدِي وَٱلۡأَبۡصَٰرِ
Muistakaa myös palvelijoitamme Aabrahamia, Iisakkia ja Jaakobia, miehiä, joilla oli voimaa ja viisautta
Ayah 45إِنَّآ أَخۡلَصۡنَٰهُم بِخَالِصَةࣲ ذِكۡرَى ٱلدَّارِ
Totisesti Me kasvatamme heidät puhtaaksi koko olemukseltaan ja alinomaa pitämään silmällä lopullista määränpäätään
Ayah 46وَإِنَّهُمۡ عِندَنَا لَمِنَ ٱلۡمُصۡطَفَيۡنَ ٱلۡأَخۡيَارِ
Ja totisesti he pääsivätkin Meidän tykömme valittuina, parhaina
Ayah 47وَٱذۡكُرۡ إِسۡمَٰعِيلَ وَٱلۡيَسَعَ وَذَا ٱلۡكِفۡلِۖ وَكُلࣱّ مِّنَ ٱلۡأَخۡيَارِ
Muistakaa Ismaelia, Elisaa ja Hesekieliä, jotka myös parhaitten joukkoon kuuluivat
Ayah 48هَٰذَا ذِكۡرࣱۚ وَإِنَّ لِلۡمُتَّقِينَ لَحُسۡنَ مَـَٔابࣲ
Tämä olkoon muistutukseksi ja lupaukseksi, että ylhät asunnot odottavat jumalaapelkääväisiä
Ayah 49جَنَّٰتِ عَدۡنࣲ مُّفَتَّحَةࣰ لَّهُمُ ٱلۡأَبۡوَٰبُ
iäisyyden tarhat, joihin ovet ovat heille avoinna
Ayah 50مُتَّكِـِٔينَ فِيهَا يَدۡعُونَ فِيهَا بِفَٰكِهَةࣲ كَثِيرَةࣲ وَشَرَابࣲ
joissa he saavat leväten aterioida, nauttien kaikenlaisia hedelmiä ja juomia
Ayah 51۞وَعِندَهُمۡ قَٰصِرَٰتُ ٱلطَّرۡفِ أَتۡرَابٌ
Heidän seuraansa liittyvät heidän ikäisensä naiset, jotka siveästi katseensa hillitsevät
Ayah 52هَٰذَا مَا تُوعَدُونَ لِيَوۡمِ ٱلۡحِسَابِ
Kaikki tämä luvataan teille tuomionpäiväksi
Ayah 53إِنَّ هَٰذَا لَرِزۡقُنَا مَا لَهُۥ مِن نَّفَادٍ
Voitte olla varmat näistä meidän lahjoistamme, jotka eivät konsanaan ehdy
Ayah 54هَٰذَاۚ وَإِنَّ لِلطَّٰغِينَ لَشَرَّ مَـَٔابࣲ
Näin on oleva, mutta yhtä varmasti on valmistettu surkea tyyssija pahoille
Ayah 55جَهَنَّمَ يَصۡلَوۡنَهَا فَبِئۡسَ ٱلۡمِهَادُ
helvetti, johon he saavat astua, kamala kitumispaikka
Ayah 56هَٰذَا فَلۡيَذُوقُوهُ حَمِيمࣱ وَغَسَّاقࣱ
Näin pitää olla, heidän on annettava maistaa sitä ja myös kiehuvaa juomaa
Ayah 57وَءَاخَرُ مِن شَكۡلِهِۦٓ أَزۡوَٰجٌ
sekä muita yhtä tuskallisia rangaistuksia
Ayah 58هَٰذَا فَوۡجࣱ مُّقۡتَحِمࣱ مَّعَكُمۡ لَا مَرۡحَبَۢا بِهِمۡۚ إِنَّهُمۡ صَالُواْ ٱلنَّارِ
Sinne syöksyy päistikkaa ihmispaljous teidän mukananne, eikä kajahda heille tervehdys, kun he tuleen joutuvat
Ayah 59قَالُواْ بَلۡ أَنتُمۡ لَا مَرۡحَبَۢا بِكُمۡۖ أَنتُمۡ قَدَّمۡتُمُوهُ لَنَاۖ فَبِئۡسَ ٱلۡقَرَارُ
Nämä sanovat nyt houkuttelijoilleen: »Ei, teitä emme tahdo tuntea, te tämän surkean paikan meille valmistitte.»
Ayah 60قَالُواْ رَبَّنَا مَن قَدَّمَ لَنَا هَٰذَا فَزِدۡهُ عَذَابࣰ ا ضِعۡفࣰ ا فِي ٱلنَّارِ
He sanovat myös: »Herra, sille, joka tämän meille valmisti, lisää kaksinkertaisiksi tulen tuskat.»
Ayah 61وَقَالُواْ مَا لَنَا لَا نَرَىٰ رِجَالࣰ ا كُنَّا نَعُدُّهُم مِّنَ ٱلۡأَشۡرَارِ
Vielä ihmettelevät he: »Miksi emme täällä näe ihmisiä, joita pidimme paheellisina
Ayah 62أَتَّخَذۡنَٰهُمۡ سِخۡرِيًّا أَمۡ زَاغَتۡ عَنۡهُمُ ٱلۡأَبۡصَٰرُ
Aiheettako me heitä ylenkatsoimme, vai ovatko silmämme nyt heistä poispäin kääntyneet?»
Ayah 63إِنَّ ذَٰلِكَ لَحَقࣱّ تَخَاصُمُ أَهۡلِ ٱلنَّارِ
Sellainen on riitelevien tulen asukkaiden todellinen tila
Ayah 64قُلۡ إِنَّمَآ أَنَا۠ مُنذِرࣱۖ وَمَا مِنۡ إِلَٰهٍ إِلَّا ٱللَّهُ ٱلۡوَٰحِدُ ٱلۡقَهَّارُ
Sano: »Minä olen vain varoittaja. Ei ole muuta jumalaa kuin Jumala, ainoa, kaikkivaltias
Ayah 65رَبُّ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضِ وَمَا بَيۡنَهُمَا ٱلۡعَزِيزُ ٱلۡغَفَّٰرُ
taivaiden ja maan ja niiden välisen avaruuden Herra, mahtava, armahtavainen.»
Ayah 66قُلۡ هُوَ نَبَؤٌاْ عَظِيمٌ
Sano: »Tämä on tärkeä sanoma
Ayah 67أَنتُمۡ عَنۡهُ مُعۡرِضُونَ
mutta kuitenkin te käännytte poispäin.»
Ayah 68مَا كَانَ لِيَ مِنۡ عِلۡمِۭ بِٱلۡمَلَإِ ٱلۡأَعۡلَىٰٓ إِذۡ يَخۡتَصِمُونَ
Minulla (Muhammedilla) ei ollut tietoa ylhäisistä valtiaista, kun heidän välillään syntyi kiistaa
Ayah 69إِن يُوحَىٰٓ إِلَيَّ إِلَّآ أَنَّمَآ أَنَا۠ نَذِيرࣱ مُّبِينٌ
eihän minulle muuta ilmoitettu, kuin että minut lähetettiin varoittajaksi.»
Ayah 70إِذۡ قَالَ رَبُّكَ لِلۡمَلَٰٓئِكَةِ إِنِّي خَٰلِقُۢ بَشَرࣰ ا مِّن طِينࣲ
Kun Herra sanoi enkeleille: »Totisesti, tahdon luoda kuolevaisen ihmisen maan tomusta
Ayah 71فَإِذَا سَوَّيۡتُهُۥ وَنَفَخۡتُ فِيهِ مِن رُّوحِي فَقَعُواْ لَهُۥ سَٰجِدِينَ
ja kun olen tehnyt hänet täydelliseksi sekä puhaltanut häneen henkeni, langetkaa kasvoillenne luvaten hänelle kuuliaisuutta! »
Ayah 72فَسَجَدَ ٱلۡمَلَٰٓئِكَةُ كُلُّهُمۡ أَجۡمَعُونَ
niin enkelit ilmaisivat kuuliaisuutensa, kaikki tyynni
Ayah 73إِلَّآ إِبۡلِيسَ ٱسۡتَكۡبَرَ وَكَانَ مِنَ ٱلۡكَٰفِرِينَ
ei kuitenkaan Iblis, joka oli ylpeä ja kuului uskottomiin
Ayah 74قَالَ يَٰٓإِبۡلِيسُ مَا مَنَعَكَ أَن تَسۡجُدَ لِمَا خَلَقۡتُ بِيَدَيَّۖ أَسۡتَكۡبَرۡتَ أَمۡ كُنتَ مِنَ ٱلۡعَالِينَ
Jumala sanoi: »Iblis, mikä esti sinua ilmaisemasta kuuliaisuuttasi hänelle, jonka olen omilla käsilläni luonut? Oletko ylpeä vai oletko niin korkealle korotettu?»
Ayah 75قَالَ أَنَا۠ خَيۡرࣱ مِّنۡهُ خَلَقۡتَنِي مِن نَّارࣲ وَخَلَقۡتَهُۥ مِن طِينࣲ
Tämä vastasi: »Olen parempi kuin hän: Sinä olet luonut minut tulesta, ja hänet loit maan tomusta.»
Ayah 76قَالَ فَٱخۡرُجۡ مِنۡهَا فَإِنَّكَ رَجِيمࣱ
Ja Herra sanoi: »Silloin mene tiehesi, sillä totisesti karkoitan sinut
Ayah 77وَإِنَّ عَلَيۡكَ لَعۡنَتِيٓ إِلَىٰ يَوۡمِ ٱلدِّينِ
ja minun kiroukseni langetkoon ylitsesi tuomiopäivään asti.»
Ayah 78قَالَ رَبِّ فَأَنظِرۡنِيٓ إِلَىٰ يَوۡمِ يُبۡعَثُونَ
Hän sanoi: »Herra, anna minulle aikaa siihen päivään saakka, kunnes heidät uuteen elämään herätetään!»
Ayah 79قَالَ فَإِنَّكَ مِنَ ٱلۡمُنظَرِينَ
Herra sanoi: »Olkoon sinulla aikaa
Ayah 80إِلَىٰ يَوۡمِ ٱلۡوَقۡتِ ٱلۡمَعۡلُومِ
siihen hetkeen asti, joka on tarkoin määrätty.»
Ayah 81قَالَ فَبِعِزَّتِكَ لَأُغۡوِيَنَّهُمۡ أَجۡمَعِينَ
Hän sanoi: »Sinulta saamallani voimalla minä totisesti saatan heidät lankeamaan kaikki tyynni
Ayah 82إِلَّا عِبَادَكَ مِنۡهُمُ ٱلۡمُخۡلَصِينَ
paitsi vilpittömät palvelijasi heidän keskuudessaan.»
Ayah 83قَالَ فَٱلۡحَقُّ وَٱلۡحَقَّ أَقُولُ
Herra sanoi: »Totuuden nimessä, jonka nyt julistan
Ayah 84لَأَمۡلَأَنَّ جَهَنَّمَ مِنكَ وَمِمَّن تَبِعَكَ مِنۡهُمۡ أَجۡمَعِينَ
Minä totisesti täytän teillä helvetin, heittäen sinne sinut sekä kaikki ne, jotka sinua seuraavat.»
Ayah 85قُلۡ مَآ أَسۡـَٔلُكُمۡ عَلَيۡهِ مِنۡ أَجۡرࣲ وَمَآ أَنَا۠ مِنَ ٱلۡمُتَكَلِّفِينَ
Sano: »En pyydä teiltä mitään palkkiota, enkä kuulu niihin, jotka teeskentelevät
Ayah 86إِنۡ هُوَ إِلَّا ذِكۡرࣱ لِّلۡعَٰلَمِينَ
Tämä on vain varoitus kansoille
Ayah 87وَلَتَعۡلَمُنَّ نَبَأَهُۥ بَعۡدَ حِينِۭ
ja aivan varmaan tulette kaiken kokemaan aikanaan.»
Ayah 88