Suura Ash-Shu'araa — The Poets
Suura Ash-Shu'araa (The Poets) — 26/114 · 227 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.
طسٓمٓ
Taa, Siin, Miim. (Laupias, kuuleva, tietävä Jumala)
Ayah 1تِلۡكَ ءَايَٰتُ ٱلۡكِتَٰبِ ٱلۡمُبِينِ
Nämä ovat säkeitä Ilmestyksen kirjasta
Ayah 2لَعَلَّكَ بَٰخِعࣱ نَّفۡسَكَ أَلَّا يَكُونُواْ مُؤۡمِنِينَ
Joudutko epätoivoon, koska he eivät tahdo uskoa
Ayah 3إِن نَّشَأۡ نُنَزِّلۡ عَلَيۡهِم مِّنَ ٱلسَّمَآءِ ءَايَةࣰ فَظَلَّتۡ أَعۡنَٰقُهُمۡ لَهَا خَٰضِعِينَ
Jos olisimme tahtonut, olisimme voinut lähettää heille taivaasta merkin, jonka edessä heidän niskansa olisivat taipuneet
Ayah 4وَمَا يَأۡتِيهِم مِّن ذِكۡرࣲ مِّنَ ٱلرَّحۡمَٰنِ مُحۡدَثٍ إِلَّا كَانُواْ عَنۡهُ مُعۡرِضِينَ
Jokaisen uuden merkin tullessa laupiaalta Armahtajalta he kääntävät selkänsä
Ayah 5فَقَدۡ كَذَّبُواْ فَسَيَأۡتِيهِمۡ أَنۢبَٰٓؤُاْ مَا كَانُواْ بِهِۦ يَسۡتَهۡزِءُونَ
Nyt he tosin hylkäävät ne valheena, mutta totuus, jolle he ovat ilkkuneet, on pian heidät yllättävä
Ayah 6أَوَلَمۡ يَرَوۡاْ إِلَى ٱلۡأَرۡضِ كَمۡ أَنۢبَتۡنَا فِيهَا مِن كُلِّ زَوۡجࣲ كَرِيمٍ
Eivätkö he katso maata; kuinka monenlaista ja oivallista Me olemmekaan siinä kasvattanut
Ayah 7إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ
Totisesti, tässä on heille merkki, mutta useimmat heistä eivät ota uskoakseen
Ayah 8وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ
Totisesti Hän, Herrasi, on mahtava, armollisin
Ayah 9وَإِذۡ نَادَىٰ رَبُّكَ مُوسَىٰٓ أَنِ ٱئۡتِ ٱلۡقَوۡمَ ٱلظَّٰلِمِينَ
Muista, miten Herrasi kutsui Mooseksen sanoen: »Mene väärämielisen kansan
Ayah 10قَوۡمَ فِرۡعَوۡنَۚ أَلَا يَتَّقُونَ
faraon kansan luokse. Ehkä se on pahasta luopuva.»
Ayah 11قَالَ رَبِّ إِنِّيٓ أَخَافُ أَن يُكَذِّبُونِ
Hän vastasi: »Herra, pelkään heidän minut vääräksi väittävän
Ayah 12وَيَضِيقُ صَدۡرِي وَلَا يَنطَلِقُ لِسَانِي فَأَرۡسِلۡ إِلَىٰ هَٰرُونَ
rintaani ahdistaa eikä kieleni ole nopea puhumaan. Sentähden nouda Aaron avustajakseni
Ayah 13وَلَهُمۡ عَلَيَّ ذَنۢبࣱ فَأَخَافُ أَن يَقۡتُلُونِ
Olen myös rikkonut heitä vastaan, niin että pelkään heidän surmaavan minut.»
Ayah 14قَالَ كَلَّاۖ فَٱذۡهَبَا بِـَٔايَٰتِنَآۖ إِنَّا مَعَكُم مُّسۡتَمِعُونَ
Herra sanoi: »Sitä älä pelkää. Lähtekää kumpikin viemään merkkejämme; totisesti, Me olemme teidän tykönänne ja kuulemme
Ayah 15فَأۡتِيَا فِرۡعَوۡنَ فَقُولَآ إِنَّا رَسُولُ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ
Menkää siis faraon eteen ja sanokaa: »Totisesti, Me olemme tuomassa maailmojen Herran sanaa
Ayah 16أَنۡ أَرۡسِلۡ مَعَنَا بَنِيٓ إِسۡرَٰٓءِيلَ
että päästäisit israelilaiset meidän mukanamme.»
Ayah 17قَالَ أَلَمۡ نُرَبِّكَ فِينَا وَلِيدࣰ ا وَلَبِثۡتَ فِينَا مِنۡ عُمُرِكَ سِنِينَ
Farao vastasi: »Emmekö me sinua lapsena kasvattaneet keskuudessamme, ja etkö viettänyt luonamme useita elämäsi vuosia
Ayah 18وَفَعَلۡتَ فَعۡلَتَكَ ٱلَّتِي فَعَلۡتَ وَأَنتَ مِنَ ٱلۡكَٰفِرِينَ
Mutta sinä teit rikoksen, ja olet perin kiittämätön.»
Ayah 19قَالَ فَعَلۡتُهَآ إِذࣰ ا وَأَنَا۠ مِنَ ٱلضَّآلِّينَ
Hän vastasi: »Tein sen silloin, kun vielä olin oikeata ymmärrystä vailla
Ayah 20فَفَرَرۡتُ مِنكُمۡ لَمَّا خِفۡتُكُمۡ فَوَهَبَ لِي رَبِّي حُكۡمࣰ ا وَجَعَلَنِي مِنَ ٱلۡمُرۡسَلِينَ
Niin pakeninkin luotanne, koska pelkäsin teitä, mutta sitten on Herra antanut minulle viisautta ja tehnyt minusta sanansaattajansa
Ayah 21وَتِلۡكَ نِعۡمَةࣱ تَمُنُّهَا عَلَيَّ أَنۡ عَبَّدتَّ بَنِيٓ إِسۡرَٰٓءِيلَ
Mutta sitäkö minulle muistutat suosionasi, että olet orjuuttanut israelilaiset?»
Ayah 22قَالَ فِرۡعَوۡنُ وَمَا رَبُّ ٱلۡعَٰلَمِينَ
Farao sanoi: »Kuka on se »maailmojen Herra»
Ayah 23قَالَ رَبُّ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضِ وَمَا بَيۡنَهُمَآۖ إِن كُنتُم مُّوقِنِينَ
Mooses vastasi: »Hän on taivaitten ja maan ja kaiken näiden välillä olevan Herra, jos se teitä vakuuttaa.»
Ayah 24قَالَ لِمَنۡ حَوۡلَهُۥٓ أَلَا تَسۡتَمِعُونَ
Ja Farao lausui ympärillä oleville: »Ettekö kuule?»
Ayah 25قَالَ رَبُّكُمۡ وَرَبُّ ءَابَآئِكُمُ ٱلۡأَوَّلِينَ
Mooses sanoi: »Hän on teidän ja esi~isienne Herra.»
Ayah 26قَالَ إِنَّ رَسُولَكُمُ ٱلَّذِيٓ أُرۡسِلَ إِلَيۡكُمۡ لَمَجۡنُونࣱ
Farao lausui: »Totisesti, sananjulistaja, joka on luoksenne lähetetty, on hullu mies.»
Ayah 27قَالَ رَبُّ ٱلۡمَشۡرِقِ وَٱلۡمَغۡرِبِ وَمَا بَيۡنَهُمَآۖ إِن كُنتُمۡ تَعۡقِلُونَ
Mooses sanoi edelleen: »Hän on idän ja lännen ja kaiken näiden välillä olevan Herra; jospa sen vain käsittäisitte.»
Ayah 28قَالَ لَئِنِ ٱتَّخَذۡتَ إِلَٰهًا غَيۡرِي لَأَجۡعَلَنَّكَ مِنَ ٱلۡمَسۡجُونِينَ
Farao sanoi: »Jos otat jumalaksesi jonkun muun kuin minut, panen sinut vankien joukkoon.»
Ayah 29قَالَ أَوَلَوۡ جِئۡتُكَ بِشَيۡءࣲ مُّبِينࣲ
Mooses vastasi: »Entä, jos tuon sinulle ilmeisen todistuksen?»
Ayah 30قَالَ فَأۡتِ بِهِۦٓ إِن كُنتَ مِنَ ٱلصَّٰدِقِينَ
Hän sanoi: »Tuo se, jos olet totuudessa.»
Ayah 31فَأَلۡقَىٰ عَصَاهُ فَإِذَا هِيَ ثُعۡبَانࣱ مُّبِينࣱ
Silloin Mooses heitti sauvansa maahan, ja katso, se muuttui käärmeeksi
Ayah 32وَنَزَعَ يَدَهُۥ فَإِذَا هِيَ بَيۡضَآءُ لِلنَّٰظِرِينَ
Sitten hän ojensi kätensä, ja katso, se näytti katsojista vaikealta
Ayah 33قَالَ لِلۡمَلَإِ حَوۡلَهُۥٓ إِنَّ هَٰذَا لَسَٰحِرٌ عَلِيمࣱ
Silloin farao lausui ympärillään oleville päämiehille: »Totta tosiaan, hän on taitava velho
Ayah 34يُرِيدُ أَن يُخۡرِجَكُم مِّنۡ أَرۡضِكُم بِسِحۡرِهِۦ فَمَاذَا تَأۡمُرُونَ
joka noituudellaan tahtoo karkoittaa teidät maastanne Mitä siis neuvotte?»
Ayah 35قَالُوٓاْ أَرۡجِهۡ وَأَخَاهُ وَٱبۡعَثۡ فِي ٱلۡمَدَآئِنِ حَٰشِرِينَ
He vastasivat: »Anna hänen veljinensä odottaa ja lähetä sanansaattajia kaupunkeihin
Ayah 36يَأۡتُوكَ بِكُلِّ سَحَّارٍ عَلِيمࣲ
noutamaan eteesi kaikki etevät taikurit
Ayah 37فَجُمِعَ ٱلسَّحَرَةُ لِمِيقَٰتِ يَوۡمࣲ مَّعۡلُومࣲ
Kun sitten taikurit oli määräpäivänä koottu tiettyyn paikkaan
Ayah 38وَقِيلَ لِلنَّاسِ هَلۡ أَنتُم مُّجۡتَمِعُونَ
niin kansalle ilmoitettiin: »Kerääntykää tekin paikalle
Ayah 39لَعَلَّنَا نَتَّبِعُ ٱلسَّحَرَةَ إِن كَانُواْ هُمُ ٱلۡغَٰلِبِينَ
jotta voimme seurata taikureita; ehkä he voittavat.»
Ayah 40فَلَمَّا جَآءَ ٱلسَّحَرَةُ قَالُواْ لِفِرۡعَوۡنَ أَئِنَّ لَنَا لَأَجۡرًا إِن كُنَّا نَحۡنُ ٱلۡغَٰلِبِينَ
Kun taikurit olivat saapuneet, he lausuivat faraolle: »Saammeko palkinnon, jos voitamme?»
Ayah 41قَالَ نَعَمۡ وَإِنَّكُمۡ إِذࣰ ا لَّمِنَ ٱلۡمُقَرَّبِينَ
Hän vastasi: »Saatte, ja totisesti kuulutte lähimpieni joukkoon.»
Ayah 42قَالَ لَهُم مُّوسَىٰٓ أَلۡقُواْ مَآ أَنتُم مُّلۡقُونَ
Mooses lausui heille: »Heittäkää maahan, mitä teillä on heittämistä!»
Ayah 43فَأَلۡقَوۡاْ حِبَالَهُمۡ وَعِصِيَّهُمۡ وَقَالُواْ بِعِزَّةِ فِرۡعَوۡنَ إِنَّا لَنَحۡنُ ٱلۡغَٰلِبُونَ
Niin he heittivät maahan köytensä ja sauvansa ja sanoivat: »Totisesti, faraon voimalla voitamme.»
Ayah 44فَأَلۡقَىٰ مُوسَىٰ عَصَاهُ فَإِذَا هِيَ تَلۡقَفُ مَا يَأۡفِكُونَ
Silloin Mooses heitti maahan oman sauvansa, ja katso, se nieli kaiken, mitä he olivat loihtineet esiin
Ayah 45فَأُلۡقِيَ ٱلسَّحَرَةُ سَٰجِدِينَ
Silloin taikurit lankesivat maahan kumartaen
Ayah 46قَالُوٓاْ ءَامَنَّا بِرَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ
He sanoivat: »Me uskomme maailmojen Herraan
Ayah 47رَبِّ مُوسَىٰ وَهَٰرُونَ
Mooseksen ja Aaronin Herraan.»
Ayah 48قَالَ ءَامَنتُمۡ لَهُۥ قَبۡلَ أَنۡ ءَاذَنَ لَكُمۡۖ إِنَّهُۥ لَكَبِيرُكُمُ ٱلَّذِي عَلَّمَكُمُ ٱلسِّحۡرَ فَلَسَوۡفَ تَعۡلَمُونَۚ لَأُقَطِّعَنَّ أَيۡدِيَكُمۡ وَأَرۡجُلَكُم مِّنۡ خِلَٰفࣲ وَلَأُصَلِّبَنَّكُمۡ أَجۡمَعِينَ
Farao lausui: »Uskotteko te häneen, ennen kuin minä sen sallin? Varmasti hän on päämiehenne, joka on teille opettanut noituutta, mutta sen te tulette näkemään. Totisesti, hakkautan poikki teidän kätenne ja jalkanne vastakkaisilta puolilta ja naulitsen teidät ristiin kaikki tyynni.»
Ayah 49قَالُواْ لَا ضَيۡرَۖ إِنَّآ إِلَىٰ رَبِّنَا مُنقَلِبُونَ
He vastasivat: »Se ei ole pahaksi; sillä palaamme totisesti Herramme luokse
Ayah 50إِنَّا نَطۡمَعُ أَن يَغۡفِرَ لَنَا رَبُّنَا خَطَٰيَٰنَآ أَن كُنَّآ أَوَّلَ ٱلۡمُؤۡمِنِينَ
Toivomme hartaasti, että Herra antaa meille syntimme anteeksi, koska olemme ensimmäisiä, jotka uskovat.»
Ayah 51۞وَأَوۡحَيۡنَآ إِلَىٰ مُوسَىٰٓ أَنۡ أَسۡرِ بِعِبَادِيٓ إِنَّكُم مُّتَّبَعُونَ
Me ilmestyimme Moosekselle sanoen: »Lähde matkaan yöllä palvelijoitteni kanssa, sillä teitä varmasti ajetaan takaa.»
Ayah 52فَأَرۡسَلَ فِرۡعَوۡنُ فِي ٱلۡمَدَآئِنِ حَٰشِرِينَ
Mutta farao lähetti sanansaattajia kaupunkeihin, ja he sanoivat
Ayah 53إِنَّ هَٰٓؤُلَآءِ لَشِرۡذِمَةࣱ قَلِيلُونَ
Totisesti, näitä ihmisiä on vain pieni joukko
Ayah 54وَإِنَّهُمۡ لَنَا لَغَآئِظُونَ
ja katso, he ovat meille vihaisia
Ayah 55وَإِنَّا لَجَمِيعٌ حَٰذِرُونَ
mutta meitä on valpas, asekuntoinen joukko.»
Ayah 56فَأَخۡرَجۡنَٰهُم مِّن جَنَّٰتࣲ وَعُيُونࣲ
Niin Me saimme heidät lähtemään puutarhoista ja lähteiden luota
Ayah 57وَكُنُوزࣲ وَمَقَامࣲ كَرِيمࣲ
aarteittensa äärestä ja upeista asunnoistaan
Ayah 58كَذَٰلِكَۖ وَأَوۡرَثۡنَٰهَا بَنِيٓ إِسۡرَٰٓءِيلَ
Niin tapahtui, mutta tämän kaiken Me annoimme perinnöksi israelilaisille Kanaanin maassa
Ayah 59فَأَتۡبَعُوهُم مُّشۡرِقِينَ
Sitten he seurasivat israelilaisia auringon noustessa
Ayah 60فَلَمَّا تَرَٰٓءَا ٱلۡجَمۡعَانِ قَالَ أَصۡحَٰبُ مُوسَىٰٓ إِنَّا لَمُدۡرَكُونَ
jolloin kumpikin sotajoukko näki toisensa ja Mooseksen seuralaiset sanoivat: »Totisesti, meidät oh yllätetty.»
Ayah 61قَالَ كَلَّآۖ إِنَّ مَعِيَ رَبِّي سَيَهۡدِينِ
Mutta Mooses lausui: »Ei suinkaan. Totisesti, Herra on minun kanssani, ja Hän on ohjaava minua.»
Ayah 62فَأَوۡحَيۡنَآ إِلَىٰ مُوسَىٰٓ أَنِ ٱضۡرِب بِّعَصَاكَ ٱلۡبَحۡرَۖ فَٱنفَلَقَ فَكَانَ كُلُّ فِرۡقࣲ كَٱلطَّوۡدِ ٱلۡعَظِيمِ
Ja me ilmestyimme Moosekselle sanoen: »Lyö sauvallasi merta!» Silloin meri jakautui kahtia, niin että kummallakin puolella kohosi kuin vesiseinä
Ayah 63وَأَزۡلَفۡنَا ثَمَّ ٱلۡأٓخَرِينَ
Sitten annoimme toisten lähestyä paikkaa
Ayah 64وَأَنجَيۡنَا مُوسَىٰ وَمَن مَّعَهُۥٓ أَجۡمَعِينَ
Ja Me pelastimme Mooseksen ja kaikki ne, jotka olivat hänen kanssaan
Ayah 65ثُمَّ أَغۡرَقۡنَا ٱلۡأٓخَرِينَ
Mutta Me hukutimme nuo toiset
Ayah 66إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ
Totisesti, tässä on merkki, mutta useimmat ihmiset eivät usko
Ayah 67وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ
Totisesti Hän, sinun Herrasi, on kaikkivaltias, kaikkein armollisin
Ayah 68وَٱتۡلُ عَلَيۡهِمۡ نَبَأَ إِبۡرَٰهِيمَ
Kerro heille myös Aabrahamin tarina
Ayah 69إِذۡ قَالَ لِأَبِيهِ وَقَوۡمِهِۦ مَا تَعۡبُدُونَ
Kun hän puhui isälleen ja kansalleen: »Ketä te palvelette?»
Ayah 70قَالُواْ نَعۡبُدُ أَصۡنَامࣰ ا فَنَظَلُّ لَهَا عَٰكِفِينَ
he vastasivat: »Me palvelemme jumalankuvia ja aiomme pysyä niille uskollisina.»
Ayah 71قَالَ هَلۡ يَسۡمَعُونَكُمۡ إِذۡ تَدۡعُونَ
Hän kysyi: »Kuulevatko ne, kun te niitä rukoilette
Ayah 72أَوۡ يَنفَعُونَكُمۡ أَوۡ يَضُرُّونَ
Tai onko niistä teille hyötyä tai vahinkoa?»
Ayah 73قَالُواْ بَلۡ وَجَدۡنَآ ءَابَآءَنَا كَذَٰلِكَ يَفۡعَلُونَ
He vastasivat: »Ei, mutta näimme esi-isiemme niin tehneen.»
Ayah 74قَالَ أَفَرَءَيۡتُم مَّا كُنتُمۡ تَعۡبُدُونَ
Hän sanoi: »Oletteko sitten ajatelleet, mitä te oikeastaan palvelette
Ayah 75أَنتُمۡ وَءَابَآؤُكُمُ ٱلۡأَقۡدَمُونَ
te ja teidän muinaiset esi-isänne
Ayah 76فَإِنَّهُمۡ عَدُوࣱّ لِّيٓ إِلَّا رَبَّ ٱلۡعَٰلَمِينَ
Sillä totisesti, ne ovat minun vihollisiani kaikki tyynni; mutta ei maailmojen Herra
Ayah 77ٱلَّذِي خَلَقَنِي فَهُوَ يَهۡدِينِ
Hän, joka minut loi ja antoi sitten johdatuksensa
Ayah 78وَٱلَّذِي هُوَ يُطۡعِمُنِي وَيَسۡقِينِ
Hän joka antaa minulle syötävää sekä juotavaa
Ayah 79وَإِذَا مَرِضۡتُ فَهُوَ يَشۡفِينِ
Ja sairastaessani Hän parantaa minut
Ayah 80وَٱلَّذِي يُمِيتُنِي ثُمَّ يُحۡيِينِ
Hän, joka saattaa minut kuolemaan ja sitten antaa minulle elämän
Ayah 81وَٱلَّذِيٓ أَطۡمَعُ أَن يَغۡفِرَ لِي خَطِيٓـَٔتِي يَوۡمَ ٱلدِّينِ
Ja joka toivoni mukaan antaa anteeksi syntini tuomiopäivänä
Ayah 82رَبِّ هَبۡ لِي حُكۡمࣰ ا وَأَلۡحِقۡنِي بِٱلصَّٰلِحِينَ
Herra! Suo minulle viisautta ja liitä minut hyvien joukkoon
Ayah 83وَٱجۡعَل لِّي لِسَانَ صِدۡقࣲ فِي ٱلۡأٓخِرِينَ
Jätä minusta totuuden maine tuleviin sukupolviin
Ayah 84وَٱجۡعَلۡنِي مِن وَرَثَةِ جَنَّةِ ٱلنَّعِيمِ
ja tee minusta autuuden tarhan perillinen
Ayah 85وَٱغۡفِرۡ لِأَبِيٓ إِنَّهُۥ كَانَ مِنَ ٱلضَّآلِّينَ
Anna anteeksi isälleni, sillä totisesti hän on harhassa
Ayah 86وَلَا تُخۡزِنِي يَوۡمَ يُبۡعَثُونَ
Älä saata minua häpeään ylösnousemuksen päivänä
Ayah 87يَوۡمَ لَا يَنفَعُ مَالࣱ وَلَا بَنُونَ
päivänä, jolloin ei rakkaudesta eikä pojista ole mitään hyötyä
Ayah 88إِلَّا مَنۡ أَتَى ٱللَّهَ بِقَلۡبࣲ سَلِيمࣲ
paitsi sille, joka lähestyy Jumalaa hartain sydämin.»
Ayah 89وَأُزۡلِفَتِ ٱلۡجَنَّةُ لِلۡمُتَّقِينَ
Puutarha avautuu niille, jotka pahaa karttavat
Ayah 90وَبُرِّزَتِ ٱلۡجَحِيمُ لِلۡغَاوِينَ
mutta eksyneiden eteen ilmaantuu helvetti
Ayah 91وَقِيلَ لَهُمۡ أَيۡنَ مَا كُنتُمۡ تَعۡبُدُونَ
Heille sanotaan: »Missä ovat ne, joita te palvelitte
Ayah 92مِن دُونِ ٱللَّهِ هَلۡ يَنصُرُونَكُمۡ أَوۡ يَنتَصِرُونَ
Jumalan sijasta? Voivatko he teitä auttaa tai edes itseänsä suojella?»
Ayah 93فَكُبۡكِبُواْ فِيهَا هُمۡ وَٱلۡغَاوُۥنَ
Heidät heitetään helvettiin, sekä heidät että ne, jotka eksyivät
Ayah 94وَجُنُودُ إِبۡلِيسَ أَجۡمَعُونَ
ja saatanan sotajoukko, kaikki tyynni
Ayah 95قَالُواْ وَهُمۡ فِيهَا يَخۡتَصِمُونَ
Siellä he kiistelevät keskenänsä ja sanovat
Ayah 96تَٱللَّهِ إِن كُنَّا لَفِي ضَلَٰلࣲ مُّبِينٍ
»Jumalan nimessä, olemme todellakin olleet ilmeisen harhan vallassa
Ayah 97إِذۡ نُسَوِّيكُم بِرَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ
kun me pidimme teitä maailmojen Herran vertaisina
Ayah 98وَمَآ أَضَلَّنَآ إِلَّا ٱلۡمُجۡرِمُونَ
Juuri syntiset johtivat meidät harhaan
Ayah 99فَمَا لَنَا مِن شَٰفِعِينَ
Ja nyt meillä ei ole ketään auttajaa
Ayah 100وَلَا صَدِيقٍ حَمِيمࣲ
eikä yhtäkään tosi ystävää
Ayah 101فَلَوۡ أَنَّ لَنَا كَرَّةࣰ فَنَكُونَ مِنَ ٱلۡمُؤۡمِنِينَ
Jos saisimme vielä palata elämään, tulisimme uskovaisiksi.»
Ayah 102إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ
Totisesti, tässä on opetus, mutta useimmat heistä eivät usko
Ayah 103وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ
Totisesti, Hän, sinun Herrasi, on kaikkivaltias, kaikkein armollisin
Ayah 104كَذَّبَتۡ قَوۡمُ نُوحٍ ٱلۡمُرۡسَلِينَ
Nooan kansa piti lähettiläitä valehtelijoina
Ayah 105إِذۡ قَالَ لَهُمۡ أَخُوهُمۡ نُوحٌ أَلَا تَتَّقُونَ
Nooa, heidän heimolaisensa, sanoi heille: »Ettekö pelkää Jumalaa
Ayah 106إِنِّي لَكُمۡ رَسُولٌ أَمِينࣱ
Totisesti, minä olen teille luotettava sananjulistaja
Ayah 107فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ
Sentähden palvelkaa Jumalaa ja totelkaa minua
Ayah 108وَمَآ أَسۡـَٔلُكُمۡ عَلَيۡهِ مِنۡ أَجۡرٍۖ إِنۡ أَجۡرِيَ إِلَّا عَلَىٰ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ
Teiltä en pyydä siitä mitään palkkaa. Minun palkkani on itse maailmaan valtiaan luona
Ayah 109فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ
Pelätkää siis Jumalaa ja totelkaa minua!»
Ayah 110۞قَالُوٓاْ أَنُؤۡمِنُ لَكَ وَٱتَّبَعَكَ ٱلۡأَرۡذَلُونَ
He vastasivat: »Pitäisikö meidän uskoa sinua, kun vain halvimmat ihmiset sinua seuraavat?»
Ayah 111قَالَ وَمَا عِلۡمِي بِمَا كَانُواْ يَعۡمَلُونَ
Hän sanoi: »Ei minun tarvitse tietää, mitä on heidän tekojensa takana
Ayah 112إِنۡ حِسَابُهُمۡ إِلَّا عَلَىٰ رَبِّيۖ لَوۡ تَشۡعُرُونَ
Heidän tutkimisensa on yksin Herran asia, jospa sen ymmärtäisitte
Ayah 113وَمَآ أَنَا۠ بِطَارِدِ ٱلۡمُؤۡمِنِينَ
Minä en aio karkoittaa uskovaisia luotani
Ayah 114إِنۡ أَنَا۠ إِلَّا نَذِيرࣱ مُّبِينࣱ
Olen vain julkinen varoittaja.»
Ayah 115قَالُواْ لَئِن لَّمۡ تَنتَهِ يَٰنُوحُ لَتَكُونَنَّ مِنَ ٱلۡمَرۡجُومِينَ
He uhkasivat: »Totisesti, ellet jo herkeä, oi Nooa, niin sinut varmasti kivitetään.»
Ayah 116قَالَ رَبِّ إِنَّ قَوۡمِي كَذَّبُونِ
Hän rukoili:»Herra, tosiaankin on kansani minut hylännt
Ayah 117فَٱفۡتَحۡ بَيۡنِي وَبَيۡنَهُمۡ فَتۡحࣰ ا وَنَجِّنِي وَمَن مَّعِيَ مِنَ ٱلۡمُؤۡمِنِينَ
Sentähden tuomitse Sinä minut ja heidät ja pelasta minut sekä minua seuraavat uskovaiset.»
Ayah 118فَأَنجَيۡنَٰهُ وَمَن مَّعَهُۥ فِي ٱلۡفُلۡكِ ٱلۡمَشۡحُونِ
Silloin Me pelastimme hänet ja hänen kanssansa olleet keräämällä kaikki arkkiin
Ayah 119ثُمَّ أَغۡرَقۡنَا بَعۡدُ ٱلۡبَاقِينَ
Sitten Me hukutimme muut
Ayah 120إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ
Totisesti, tässä on tunnusmerkki, mutta useimmat heistä eivät ota uskoakseen
Ayah 121وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ
Totisesti, Hän, sinun Herrasi, on kaikkivaltias, kaikkein armollisin
Ayah 122كَذَّبَتۡ عَادٌ ٱلۡمُرۡسَلِينَ
Myös Aadin heimo piti lähettiläitä valehtelijoina
Ayah 123إِذۡ قَالَ لَهُمۡ أَخُوهُمۡ هُودٌ أَلَا تَتَّقُونَ
Heidän heimolaisensa Huud puhui heille: »Ettekö pelkää Jumalaa
Ayah 124إِنِّي لَكُمۡ رَسُولٌ أَمِينࣱ
Totisesti, minä olen luotettava sananjulistaja teille
Ayah 125فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ
Siksi palvelkaa Jumalaa ja totelkaa minua
Ayah 126وَمَآ أَسۡـَٔلُكُمۡ عَلَيۡهِ مِنۡ أَجۡرٍۖ إِنۡ أَجۡرِيَ إِلَّا عَلَىٰ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ
En pyydä teiltä siitä mitään palkkaa. Minun palkkani on yksin maailmojen valtiaan huostassa
Ayah 127أَتَبۡنُونَ بِكُلِّ رِيعٍ ءَايَةࣰ تَعۡبَثُونَ
Rakennatteko turhan tähden joka kukkulalle muistomerkin
Ayah 128وَتَتَّخِذُونَ مَصَانِعَ لَعَلَّكُمۡ تَخۡلُدُونَ
Te pystytätte linnoituksia, ikäänkuin ette koskaan kuolisi
Ayah 129وَإِذَا بَطَشۡتُم بَطَشۡتُمۡ جَبَّارِينَ
Ja kun te puututte ihmisiin, niin teette sen kuin väkivaltaiset
Ayah 130فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ
Palvelkaa siis Jumalaa ja totelkaa minua
Ayah 131وَٱتَّقُواْ ٱلَّذِيٓ أَمَدَّكُم بِمَا تَعۡلَمُونَ
Palvelkaa Häntä, joka on teille suonut kaiken
Ayah 132أَمَدَّكُم بِأَنۡعَٰمࣲ وَبَنِينَ
Hän on lahjoittanut teille runsaasti karjaa ja perillisiä
Ayah 133وَجَنَّٰتࣲ وَعُيُونٍ
puutarhoja ja lähteitä
Ayah 134إِنِّيٓ أَخَافُ عَلَيۡكُمۡ عَذَابَ يَوۡمٍ عَظِيمࣲ
Todella pelkään tuomion lankeavan päällenne suurena päivänä.»
Ayah 135قَالُواْ سَوَآءٌ عَلَيۡنَآ أَوَعَظۡتَ أَمۡ لَمۡ تَكُن مِّنَ ٱلۡوَٰعِظِينَ
He sanoivat: »Emme välitä siitä, varoitatko meitä vai jätätkö varoittamatta
Ayah 136إِنۡ هَٰذَآ إِلَّا خُلُقُ ٱلۡأَوَّلِينَ
Tämä kaikki on vain muinaistaru
Ayah 137وَمَا نَحۡنُ بِمُعَذَّبِينَ
eikä meitä rangaistus odota.»
Ayah 138فَكَذَّبُوهُ فَأَهۡلَكۡنَٰهُمۡۚ إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ
Siten he hylkäsivät hänet, ja siksi Me hävitimme heidät. Totisesti, tässä on opetus, mutta useimmat heistä eivät ota uskoakseen
Ayah 139وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ
Herrasi on Mahtava, Armelias
Ayah 140كَذَّبَتۡ ثَمُودُ ٱلۡمُرۡسَلِينَ
Myös Tamuudin heimo piti lähettiläitä valehtelijoina
Ayah 141إِذۡ قَالَ لَهُمۡ أَخُوهُمۡ صَٰلِحٌ أَلَا تَتَّقُونَ
Heidän heimolaisensa Saalih puhui heille: »Ettekö pelkää Jumalaa?»
Ayah 142إِنِّي لَكُمۡ رَسُولٌ أَمِينࣱ
Totisesti, olen teille luotettava sananjulistaja
Ayah 143فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ
Siksi palvelkaa Jumalaa ja totelkaa minua
Ayah 144وَمَآ أَسۡـَٔلُكُمۡ عَلَيۡهِ مِنۡ أَجۡرٍۖ إِنۡ أَجۡرِيَ إِلَّا عَلَىٰ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ
En pyydä teiltä siitä mitään palkkaa, sillä minun palkkani on yksin maailmojen Herran huomassa
Ayah 145أَتُتۡرَكُونَ فِي مَا هَٰهُنَآ ءَامِنِينَ
Tahdotteko saada turvassa jatkaa nykyistä elämäänne
Ayah 146فِي جَنَّٰتࣲ وَعُيُونࣲ
Puutarhoissa ja lähteitten äärillä
Ayah 147وَزُرُوعࣲ وَنَخۡلࣲ طَلۡعُهَا هَضِيمࣱ
viljapelloilla ja hienohedelmäisten palmujen luona
Ayah 148وَتَنۡحِتُونَ مِنَ ٱلۡجِبَالِ بُيُوتࣰ ا فَٰرِهِينَ
hakattuanne suurella taidolla asuntonne kallioihin
Ayah 149فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ
Pelätkää siis Jumalaa ja totelkaa minua
Ayah 150وَلَا تُطِيعُوٓاْ أَمۡرَ ٱلۡمُسۡرِفِينَ
älkääkä noudattako syntisten kutsuja
Ayah 151ٱلَّذِينَ يُفۡسِدُونَ فِي ٱلۡأَرۡضِ وَلَا يُصۡلِحُونَ
He levittävät maassa villitystä eivätkä totuutta rakenna.»
Ayah 152قَالُوٓاْ إِنَّمَآ أَنتَ مِنَ ٱلۡمُسَحَّرِينَ
He sanoivat: »Sinä kuulut itse lumottuihin
Ayah 153مَآ أَنتَ إِلَّا بَشَرࣱ مِّثۡلُنَا فَأۡتِ بِـَٔايَةٍ إِن كُنتَ مِنَ ٱلصَّٰدِقِينَ
Olethan vain meidän kaltaisemme ihminen. Näytä meille sentähden tunnusmerkkisi, jos olet tosissasi.»
Ayah 154قَالَ هَٰذِهِۦ نَاقَةࣱ لَّهَا شِرۡبࣱ وَلَكُمۡ شِرۡبُ يَوۡمࣲ مَّعۡلُومࣲ
Hän vastasi: »Tässä on naaraskameeli, sillä on juottovuoronsa, aivan kuin teillä itsellännekin on määräaikoina vuoronne juoda
Ayah 155وَلَا تَمَسُّوهَا بِسُوٓءࣲ فَيَأۡخُذَكُمۡ عَذَابُ يَوۡمٍ عَظِيمࣲ
Älkää siis vahingoittako sitä, ettei suuren päivän tuomio lankeaisi päällenne.»
Ayah 156فَعَقَرُوهَا فَأَصۡبَحُواْ نَٰدِمِينَ
Kuitenkin he katkaisivat sen polvijänteet, mutta saivat katua sitä
Ayah 157فَأَخَذَهُمُ ٱلۡعَذَابُۚ إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ
Sillä rangaistus saavutti heidät. Totisesti, tässä on merkki, mutta useimmat heistä eivät ota uskoakseen
Ayah 158وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ
Hän, sinun Herrasi, on kaikkivaltias, kaikkein armollisin
Ayah 159كَذَّبَتۡ قَوۡمُ لُوطٍ ٱلۡمُرۡسَلِينَ
Myöskin Lootin kansa piti lähettiläitä valehtelijoina
Ayah 160إِذۡ قَالَ لَهُمۡ أَخُوهُمۡ لُوطٌ أَلَا تَتَّقُونَ
Heidän heimolaisensa Loot puhui heille: »Ettekö pelkää Jumalaa
Ayah 161إِنِّي لَكُمۡ رَسُولٌ أَمِينࣱ
Totisesti, olen teille luotettava sananjulistaja
Ayah 162فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ
Sentähden pelätkää Jumalaa ja totelkaa minua
Ayah 163وَمَآ أَسۡـَٔلُكُمۡ عَلَيۡهِ مِنۡ أَجۡرٍۖ إِنۡ أَجۡرِيَ إِلَّا عَلَىٰ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ
En pyydä teiltä siitä mitään palkkaa, sillä palkkani on yksin maailmojen valtiaan huomassa
Ayah 164أَتَأۡتُونَ ٱلذُّكۡرَانَ مِنَ ٱلۡعَٰلَمِينَ
Kuinka saatattekaan lähestyä kaiken maailman miehiä
Ayah 165وَتَذَرُونَ مَا خَلَقَ لَكُمۡ رَبُّكُم مِّنۡ أَزۡوَٰجِكُمۚ بَلۡ أَنتُمۡ قَوۡمٌ عَادُونَ
ja hylkiä vaimojanne, jotka Jumala on teille antanut? Ei, te olette irstaisia ihmisiä.»
Ayah 166قَالُواْ لَئِن لَّمۡ تَنتَهِ يَٰلُوطُ لَتَكُونَنَّ مِنَ ٱلۡمُخۡرَجِينَ
He uhkasivat: »Totisesti, ellet jo herkeä, Loot, niin sinut varmasti karkoitetaan.»
Ayah 167قَالَ إِنِّي لِعَمَلِكُم مِّنَ ٱلۡقَالِينَ
Hän lausui: »Totisesti, minä kammoksun teidän tekojanne
Ayah 168رَبِّ نَجِّنِي وَأَهۡلِي مِمَّا يَعۡمَلُونَ
Herra, pelasta minut ja omaiseni heidän hankkeistaan.»
Ayah 169فَنَجَّيۡنَٰهُ وَأَهۡلَهُۥٓ أَجۡمَعِينَ
Niin Me pelastimme hänet ja hänen perheensä
Ayah 170إِلَّا عَجُوزࣰ ا فِي ٱلۡغَٰبِرِينَ
lukuunottamatta vanhaa naista, joka jäi heistä jälkeen
Ayah 171ثُمَّ دَمَّرۡنَا ٱلۡأٓخَرِينَ
Sitten tuhosimme nuo toiset perinpohjin
Ayah 172وَأَمۡطَرۡنَا عَلَيۡهِم مَّطَرࣰ اۖ فَسَآءَ مَطَرُ ٱلۡمُنذَرِينَ
Me annoimme sateen langeta heidän päällensä; se oli hirvittävä noille varoituksen saaneille
Ayah 173إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ
Totisesti, tässä on tunnusmerkki, mutta useimmat heistä eivät ota uskoakseen
Ayah 174وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ
Totisesti, Hän, sinun Herrasi, on kaikkivaltias, kaikkein armollisin
Ayah 175كَذَّبَ أَصۡحَٰبُ لۡـَٔيۡكَةِ ٱلۡمُرۡسَلِينَ
Myös metsien heimo piti lähettiläitä valehtelijoina
Ayah 176إِذۡ قَالَ لَهُمۡ شُعَيۡبٌ أَلَا تَتَّقُونَ
Shuaih puhui heille: »Ettekö pelkää Jumalaa
Ayah 177إِنِّي لَكُمۡ رَسُولٌ أَمِينࣱ
Totisesti, olen teille luotettava sananjulistaja
Ayah 178فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ
Pelätkää siis Jumalaa ja totelkaa minua
Ayah 179وَمَآ أَسۡـَٔلُكُمۡ عَلَيۡهِ مِنۡ أَجۡرٍۖ إِنۡ أَجۡرِيَ إِلَّا عَلَىٰ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ
En pyydä teiltä siitä mitään palkkaa, palkkani on yksin maailmojen valtiaan huomassa
Ayah 180۞أَوۡفُواْ ٱلۡكَيۡلَ وَلَا تَكُونُواْ مِنَ ٱلۡمُخۡسِرِينَ
Antakaa täysi mitta, ettette kuuluisi vajavasti mittaaviin
Ayah 181وَزِنُواْ بِٱلۡقِسۡطَاسِ ٱلۡمُسۡتَقِيمِ
Punnitkaa myös oikealla puntarilla
Ayah 182وَلَا تَبۡخَسُواْ ٱلنَّاسَ أَشۡيَآءَهُمۡ وَلَا تَعۡثَوۡاْ فِي ٱلۡأَرۡضِ مُفۡسِدِينَ
Älkää anastako vääryydellä ihmisten varoja älkääkä levittäkö turmelusta maassa väärillä teoillanne
Ayah 183وَٱتَّقُواْ ٱلَّذِي خَلَقَكُمۡ وَٱلۡجِبِلَّةَ ٱلۡأَوَّلِينَ
Pelätkäå Häntä, joka loi teidät ja entisetkin kansat.»
Ayah 184قَالُوٓاْ إِنَّمَآ أَنتَ مِنَ ٱلۡمُسَحَّرِينَ
He vastasivat: »Sinä olet itse lumouksen vallassa
Ayah 185وَمَآ أَنتَ إِلَّا بَشَرࣱ مِّثۡلُنَا وَإِن نَّظُنُّكَ لَمِنَ ٱلۡكَٰذِبِينَ
Olethan vain meidän kaltaisemme ihminen, ja tiedämme sinun tosiaankin valehtelevan
Ayah 186فَأَسۡقِطۡ عَلَيۡنَا كِسَفࣰ ا مِّنَ ٱلسَّمَآءِ إِن كُنتَ مِنَ ٱلصَّٰدِقِينَ
Anna vaikka taivaan lohkon pudota päällemme, jos olet tosissasi.»
Ayah 187قَالَ رَبِّيٓ أَعۡلَمُ بِمَا تَعۡمَلُونَ
Hän lausui: »Herra tietää, mitä te teette.»
Ayah 188فَكَذَّبُوهُ فَأَخَذَهُمۡ عَذَابُ يَوۡمِ ٱلظُّلَّةِۚ إِنَّهُۥ كَانَ عَذَابَ يَوۡمٍ عَظِيمٍ
Niin he kielsivät hänet, ja tuomiopäivän rangaistus lankesi heidän päällensä. Se oli todella kauhunpäivän tuomio
Ayah 189إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ
Totisesti, tässä on merkki, mutta useimmat heistä eivät ota uskoakseen
Ayah 190وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ
Katso, Hän, sinun Herrasi, on kaikkivaltias, kaikkein armollisin
Ayah 191وَإِنَّهُۥ لَتَنزِيلُ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ
Totisesti, tämä Koraani on ylhäältä, maailmojen Herralta tullut sanoma
Ayah 192نَزَلَ بِهِ ٱلرُّوحُ ٱلۡأَمِينُ
Sen mukana on tullut uskollinen henki
Ayah 193عَلَىٰ قَلۡبِكَ لِتَكُونَ مِنَ ٱلۡمُنذِرِينَ
sydämeesi, jotta olisit yksi niistä, jotka varoittavat
Ayah 194بِلِسَانٍ عَرَبِيࣲّ مُّبِينࣲ
selvällä arabiankielellä
Ayah 195وَإِنَّهُۥ لَفِي زُبُرِ ٱلۡأَوَّلِينَ
Totisesti, tästä on jo muinaisissa kirjoituksissa
Ayah 196أَوَلَمۡ يَكُن لَّهُمۡ ءَايَةً أَن يَعۡلَمَهُۥ عُلَمَٰٓؤُاْ بَنِيٓ إِسۡرَٰٓءِيلَ
Eikö siinä ole heille merkki, jotta Israelin kirjanoppineet sen ymmärtäisivät
Ayah 197وَلَوۡ نَزَّلۡنَٰهُ عَلَىٰ بَعۡضِ ٱلۡأَعۡجَمِينَ
Ja jos olisimme ilmaissut sen jollekulle muukalaiselle
Ayah 198فَقَرَأَهُۥ عَلَيۡهِم مَّا كَانُواْ بِهِۦ مُؤۡمِنِينَ
ja tämä olisi julistanut sen heille, he eivät olisi sittenkään uskoneet
Ayah 199كَذَٰلِكَ سَلَكۡنَٰهُ فِي قُلُوبِ ٱلۡمُجۡرِمِينَ
Tällä tavoin Me muokkaamme syntisten sydämiä
Ayah 200لَا يُؤۡمِنُونَ بِهِۦ حَتَّىٰ يَرَوُاْ ٱلۡعَذَابَ ٱلۡأَلِيمَ
vaikka he eivät usko ennenkuin näkevät tuskallisen rangaistuksen
Ayah 201فَيَأۡتِيَهُم بَغۡتَةࣰ وَهُمۡ لَا يَشۡعُرُونَ
Se on yllättävä heidät kaikki, kun he eivät aavistakaan
Ayah 202فَيَقُولُواْ هَلۡ نَحۡنُ مُنظَرُونَ
Silloin he sanovat: »Myönnetäänkö meille ollenkaan armonaikaa?»
Ayah 203أَفَبِعَذَابِنَا يَسۡتَعۡجِلُونَ
Koettavatko he siis jouduttaa Meidän tuomiotamme
Ayah 204أَفَرَءَيۡتَ إِن مَّتَّعۡنَٰهُمۡ سِنِينَ
Uskotko, että vaikkapa annamme heidän nauttia jonkun vuoden
Ayah 205ثُمَّ جَآءَهُم مَّا كَانُواْ يُوعَدُونَ
ja heille senjälkeen tulee se, millä heitä on uhattu
Ayah 206مَآ أَغۡنَىٰ عَنۡهُم مَّا كَانُواْ يُمَتَّعُونَ
heitä vähääkään hyödyttää se, mistä ovat nauttineet
Ayah 207وَمَآ أَهۡلَكۡنَا مِن قَرۡيَةٍ إِلَّا لَهَا مُنذِرُونَ
Emme ole hävittänyt ainoatakaan kaupunkia lähettämättä sille varoittajia
Ayah 208ذِكۡرَىٰ وَمَا كُنَّا ظَٰلِمِينَ
muistuttamaan. Katso, Me emme ole väärämielinen
Ayah 209وَمَا تَنَزَّلَتۡ بِهِ ٱلشَّيَٰطِينُ
Eivät pahat henget ole tuoneet sitä (Koraania) maan päälle
Ayah 210وَمَا يَنۢبَغِي لَهُمۡ وَمَا يَسۡتَطِيعُونَ
Se ei heitä hyödytä, eivätkä he pysty siihen
Ayah 211إِنَّهُمۡ عَنِ ٱلسَّمۡعِ لَمَعۡزُولُونَ
Totisesti, he eivät saata edes kuunnella sitä
Ayah 212فَلَا تَدۡعُ مَعَ ٱللَّهِ إِلَٰهًا ءَاخَرَ فَتَكُونَ مِنَ ٱلۡمُعَذَّبِينَ
Siksi älä rukoile muita jumalia Jumalan ohella, muuten kuulut niihin, joita kohtaa tuomio
Ayah 213وَأَنذِرۡ عَشِيرَتَكَ ٱلۡأَقۡرَبِينَ
Varoita myös läheisiä sukulaisiasi
Ayah 214وَٱخۡفِضۡ جَنَاحَكَ لِمَنِ ٱتَّبَعَكَ مِنَ ٱلۡمُؤۡمِنِينَ
Ja sulje hyvyyteesi ne uskovaiset, jotka sinua seuraavat
Ayah 215فَإِنۡ عَصَوۡكَ فَقُلۡ إِنِّي بَرِيٓءࣱ مِّمَّا تَعۡمَلُونَ
Jos he eivät sinua tottele, sano silloin: »Totisesti, en vastaa teidän teoistanne.»
Ayah 216وَتَوَكَّلۡ عَلَى ٱلۡعَزِيزِ ٱلرَّحِيمِ
Luota kaikkivaltiaaseen, kaikkein armollisimpaan
Ayah 217ٱلَّذِي يَرَىٰكَ حِينَ تَقُومُ
Häneen, joka näkee sinut, kun nouset rukoilemaan
Ayah 218وَتَقَلُّبَكَ فِي ٱلسَّٰجِدِينَ
ja joka havaitsee askeleesi niiden keskuudessa, jotka kumartavat
Ayah 219إِنَّهُۥ هُوَ ٱلسَّمِيعُ ٱلۡعَلِيمُ
Totisesti, Hän on kaikkikuuleva, kaikkitietävä
Ayah 220هَلۡ أُنَبِّئُكُمۡ عَلَىٰ مَن تَنَزَّلُ ٱلشَّيَٰطِينُ
Kerronko teille, kenen päälle pahat henget laskeutuvat
Ayah 221تَنَزَّلُ عَلَىٰ كُلِّ أَفَّاكٍ أَثِيمࣲ
Ne laskeutuvat jokaisen valheellisen ja syntisen päälle
Ayah 222يُلۡقُونَ ٱلسَّمۡعَ وَأَكۡثَرُهُمۡ كَٰذِبُونَ
ja kuiskuttelevat heidän korviinsa, mutta useimmat heistä ovat pettureita
Ayah 223وَٱلشُّعَرَآءُ يَتَّبِعُهُمُ ٱلۡغَاوُۥنَ
ja eksyneet seuraavat sellaisia, kuten runoilijoitakin
Ayah 224أَلَمۡ تَرَ أَنَّهُمۡ فِي كُلِّ وَادࣲ يَهِيمُونَ
Etkö näe heidän harhailevan joka laaksossa, poissa järjiltään
Ayah 225وَأَنَّهُمۡ يَقُولُونَ مَا لَا يَفۡعَلُونَ
Ja että he puhuvat sellaista, mitä eivät tee
Ayah 226إِلَّا ٱلَّذِينَ ءَامَنُواْ وَعَمِلُواْ ٱلصَّٰلِحَٰتِ وَذَكَرُواْ ٱللَّهَ كَثِيرࣰ ا وَٱنتَصَرُواْ مِنۢ بَعۡدِ مَا ظُلِمُواْۗ وَسَيَعۡلَمُ ٱلَّذِينَ ظَلَمُوٓاْ أَيَّ مُنقَلَبࣲ يَنقَلِبُونَ
Lukuunottamatta niitä heistä, jotka uskovat ja tekevät hyvää ja ahkerasti rukoilevat Jumalaa ja jotka puolustautuvat, kun heitä on sorrettu. Mutta ne, jotka tekevät vääryyttä, saavat pian tietää, millaiseen määränpäähän heidän on saavuttava
Ayah 227