Suura Ash-Shu'araa — The Poets

Suura Ash-Shu'araa (The Poets) — 26/114 · 227 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.

طسٓمٓ

Taa, Siin, Miim. (Laupias, kuuleva, tietävä Jumala)

Ayah 1

تِلۡكَ ءَايَٰتُ ٱلۡكِتَٰبِ ٱلۡمُبِينِ

Nämä ovat säkeitä Ilmestyksen kirjasta

Ayah 2

لَعَلَّكَ بَٰخِعࣱ نَّفۡسَكَ أَلَّا يَكُونُواْ مُؤۡمِنِينَ

Joudutko epätoivoon, koska he eivät tahdo uskoa

Ayah 3

إِن نَّشَأۡ نُنَزِّلۡ عَلَيۡهِم مِّنَ ٱلسَّمَآءِ ءَايَةࣰ فَظَلَّتۡ أَعۡنَٰقُهُمۡ لَهَا خَٰضِعِينَ

Jos olisimme tahtonut, olisimme voinut lähettää heille taivaasta merkin, jonka edessä heidän niskansa olisivat taipuneet

Ayah 4

وَمَا يَأۡتِيهِم مِّن ذِكۡرࣲ مِّنَ ٱلرَّحۡمَٰنِ مُحۡدَثٍ إِلَّا كَانُواْ عَنۡهُ مُعۡرِضِينَ

Jokaisen uuden merkin tullessa laupiaalta Armahtajalta he kääntävät selkänsä

Ayah 5

فَقَدۡ كَذَّبُواْ فَسَيَأۡتِيهِمۡ أَنۢبَٰٓؤُاْ مَا كَانُواْ بِهِۦ يَسۡتَهۡزِءُونَ

Nyt he tosin hylkäävät ne valheena, mutta totuus, jolle he ovat ilkkuneet, on pian heidät yllättävä

Ayah 6

أَوَلَمۡ يَرَوۡاْ إِلَى ٱلۡأَرۡضِ كَمۡ أَنۢبَتۡنَا فِيهَا مِن كُلِّ زَوۡجࣲ كَرِيمٍ

Eivätkö he katso maata; kuinka monenlaista ja oivallista Me olemmekaan siinä kasvattanut

Ayah 7

إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ

Totisesti, tässä on heille merkki, mutta useimmat heistä eivät ota uskoakseen

Ayah 8

وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ

Totisesti Hän, Herrasi, on mahtava, armollisin

Ayah 9

وَإِذۡ نَادَىٰ رَبُّكَ مُوسَىٰٓ أَنِ ٱئۡتِ ٱلۡقَوۡمَ ٱلظَّٰلِمِينَ

Muista, miten Herrasi kutsui Mooseksen sanoen: »Mene väärämielisen kansan

Ayah 10

قَوۡمَ فِرۡعَوۡنَۚ أَلَا يَتَّقُونَ

faraon kansan luokse. Ehkä se on pahasta luopuva.»

Ayah 11

قَالَ رَبِّ إِنِّيٓ أَخَافُ أَن يُكَذِّبُونِ

Hän vastasi: »Herra, pelkään heidän minut vääräksi väittävän

Ayah 12

وَيَضِيقُ صَدۡرِي وَلَا يَنطَلِقُ لِسَانِي فَأَرۡسِلۡ إِلَىٰ هَٰرُونَ

rintaani ahdistaa eikä kieleni ole nopea puhumaan. Sentähden nouda Aaron avustajakseni

Ayah 13

وَلَهُمۡ عَلَيَّ ذَنۢبࣱ فَأَخَافُ أَن يَقۡتُلُونِ

Olen myös rikkonut heitä vastaan, niin että pelkään heidän surmaavan minut.»

Ayah 14

قَالَ كَلَّاۖ فَٱذۡهَبَا بِـَٔايَٰتِنَآۖ إِنَّا مَعَكُم مُّسۡتَمِعُونَ

Herra sanoi: »Sitä älä pelkää. Lähtekää kumpikin viemään merkkejämme; totisesti, Me olemme teidän tykönänne ja kuulemme

Ayah 15

فَأۡتِيَا فِرۡعَوۡنَ فَقُولَآ إِنَّا رَسُولُ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

Menkää siis faraon eteen ja sanokaa: »Totisesti, Me olemme tuomassa maailmojen Herran sanaa

Ayah 16

أَنۡ أَرۡسِلۡ مَعَنَا بَنِيٓ إِسۡرَٰٓءِيلَ

että päästäisit israelilaiset meidän mukanamme.»

Ayah 17

قَالَ أَلَمۡ نُرَبِّكَ فِينَا وَلِيدࣰ ا وَلَبِثۡتَ فِينَا مِنۡ عُمُرِكَ سِنِينَ

Farao vastasi: »Emmekö me sinua lapsena kasvattaneet keskuudessamme, ja etkö viettänyt luonamme useita elämäsi vuosia

Ayah 18

وَفَعَلۡتَ فَعۡلَتَكَ ٱلَّتِي فَعَلۡتَ وَأَنتَ مِنَ ٱلۡكَٰفِرِينَ

Mutta sinä teit rikoksen, ja olet perin kiittämätön.»

Ayah 19

قَالَ فَعَلۡتُهَآ إِذࣰ ا وَأَنَا۠ مِنَ ٱلضَّآلِّينَ

Hän vastasi: »Tein sen silloin, kun vielä olin oikeata ymmärrystä vailla

Ayah 20

فَفَرَرۡتُ مِنكُمۡ لَمَّا خِفۡتُكُمۡ فَوَهَبَ لِي رَبِّي حُكۡمࣰ ا وَجَعَلَنِي مِنَ ٱلۡمُرۡسَلِينَ

Niin pakeninkin luotanne, koska pelkäsin teitä, mutta sitten on Herra antanut minulle viisautta ja tehnyt minusta sanansaattajansa

Ayah 21

وَتِلۡكَ نِعۡمَةࣱ تَمُنُّهَا عَلَيَّ أَنۡ عَبَّدتَّ بَنِيٓ إِسۡرَٰٓءِيلَ

Mutta sitäkö minulle muistutat suosionasi, että olet orjuuttanut israelilaiset?»

Ayah 22

قَالَ فِرۡعَوۡنُ وَمَا رَبُّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

Farao sanoi: »Kuka on se »maailmojen Herra»

Ayah 23

قَالَ رَبُّ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضِ وَمَا بَيۡنَهُمَآۖ إِن كُنتُم مُّوقِنِينَ

Mooses vastasi: »Hän on taivaitten ja maan ja kaiken näiden välillä olevan Herra, jos se teitä vakuuttaa.»

Ayah 24

قَالَ لِمَنۡ حَوۡلَهُۥٓ أَلَا تَسۡتَمِعُونَ

Ja Farao lausui ympärillä oleville: »Ettekö kuule?»

Ayah 25

قَالَ رَبُّكُمۡ وَرَبُّ ءَابَآئِكُمُ ٱلۡأَوَّلِينَ

Mooses sanoi: »Hän on teidän ja esi~isienne Herra.»

Ayah 26

قَالَ إِنَّ رَسُولَكُمُ ٱلَّذِيٓ أُرۡسِلَ إِلَيۡكُمۡ لَمَجۡنُونࣱ‏

Farao lausui: »Totisesti, sananjulistaja, joka on luoksenne lähetetty, on hullu mies.»

Ayah 27

قَالَ رَبُّ ٱلۡمَشۡرِقِ وَٱلۡمَغۡرِبِ وَمَا بَيۡنَهُمَآۖ إِن كُنتُمۡ تَعۡقِلُونَ

Mooses sanoi edelleen: »Hän on idän ja lännen ja kaiken näiden välillä olevan Herra; jospa sen vain käsittäisitte.»

Ayah 28

قَالَ لَئِنِ ٱتَّخَذۡتَ إِلَٰهًا غَيۡرِي لَأَجۡعَلَنَّكَ مِنَ ٱلۡمَسۡجُونِينَ

Farao sanoi: »Jos otat jumalaksesi jonkun muun kuin minut, panen sinut vankien joukkoon.»

Ayah 29

قَالَ أَوَلَوۡ جِئۡتُكَ بِشَيۡءࣲ مُّبِينࣲ‏

Mooses vastasi: »Entä, jos tuon sinulle ilmeisen todistuksen?»

Ayah 30

قَالَ فَأۡتِ بِهِۦٓ إِن كُنتَ مِنَ ٱلصَّٰدِقِينَ

Hän sanoi: »Tuo se, jos olet totuudessa.»

Ayah 31

فَأَلۡقَىٰ عَصَاهُ فَإِذَا هِيَ ثُعۡبَانࣱ مُّبِينࣱ‏

Silloin Mooses heitti sauvansa maahan, ja katso, se muuttui käärmeeksi

Ayah 32

وَنَزَعَ يَدَهُۥ فَإِذَا هِيَ بَيۡضَآءُ لِلنَّٰظِرِينَ

Sitten hän ojensi kätensä, ja katso, se näytti katsojista vaikealta

Ayah 33

قَالَ لِلۡمَلَإِ حَوۡلَهُۥٓ إِنَّ هَٰذَا لَسَٰحِرٌ عَلِيمࣱ‏

Silloin farao lausui ympärillään oleville päämiehille: »Totta tosiaan, hän on taitava velho

Ayah 34

يُرِيدُ أَن يُخۡرِجَكُم مِّنۡ أَرۡضِكُم بِسِحۡرِهِۦ فَمَاذَا تَأۡمُرُونَ

joka noituudellaan tahtoo karkoittaa teidät maastanne Mitä siis neuvotte?»

Ayah 35

قَالُوٓاْ أَرۡجِهۡ وَأَخَاهُ وَٱبۡعَثۡ فِي ٱلۡمَدَآئِنِ حَٰشِرِينَ

He vastasivat: »Anna hänen veljinensä odottaa ja lähetä sanansaattajia kaupunkeihin

Ayah 36

يَأۡتُوكَ بِكُلِّ سَحَّارٍ عَلِيمࣲ‏

noutamaan eteesi kaikki etevät taikurit

Ayah 37

فَجُمِعَ ٱلسَّحَرَةُ لِمِيقَٰتِ يَوۡمࣲ مَّعۡلُومࣲ‏

Kun sitten taikurit oli määräpäivänä koottu tiettyyn paikkaan

Ayah 38

وَقِيلَ لِلنَّاسِ هَلۡ أَنتُم مُّجۡتَمِعُونَ

niin kansalle ilmoitettiin: »Kerääntykää tekin paikalle

Ayah 39

لَعَلَّنَا نَتَّبِعُ ٱلسَّحَرَةَ إِن كَانُواْ هُمُ ٱلۡغَٰلِبِينَ

jotta voimme seurata taikureita; ehkä he voittavat.»

Ayah 40

فَلَمَّا جَآءَ ٱلسَّحَرَةُ قَالُواْ لِفِرۡعَوۡنَ أَئِنَّ لَنَا لَأَجۡرًا إِن كُنَّا نَحۡنُ ٱلۡغَٰلِبِينَ

Kun taikurit olivat saapuneet, he lausuivat faraolle: »Saammeko palkinnon, jos voitamme?»

Ayah 41

قَالَ نَعَمۡ وَإِنَّكُمۡ إِذࣰ ا لَّمِنَ ٱلۡمُقَرَّبِينَ

Hän vastasi: »Saatte, ja totisesti kuulutte lähimpieni joukkoon.»

Ayah 42

قَالَ لَهُم مُّوسَىٰٓ أَلۡقُواْ مَآ أَنتُم مُّلۡقُونَ

Mooses lausui heille: »Heittäkää maahan, mitä teillä on heittämistä!»

Ayah 43

فَأَلۡقَوۡاْ حِبَالَهُمۡ وَعِصِيَّهُمۡ وَقَالُواْ بِعِزَّةِ فِرۡعَوۡنَ إِنَّا لَنَحۡنُ ٱلۡغَٰلِبُونَ

Niin he heittivät maahan köytensä ja sauvansa ja sanoivat: »Totisesti, faraon voimalla voitamme.»

Ayah 44

فَأَلۡقَىٰ مُوسَىٰ عَصَاهُ فَإِذَا هِيَ تَلۡقَفُ مَا يَأۡفِكُونَ

Silloin Mooses heitti maahan oman sauvansa, ja katso, se nieli kaiken, mitä he olivat loihtineet esiin

Ayah 45

فَأُلۡقِيَ ٱلسَّحَرَةُ سَٰجِدِينَ

Silloin taikurit lankesivat maahan kumartaen

Ayah 46

قَالُوٓاْ ءَامَنَّا بِرَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

He sanoivat: »Me uskomme maailmojen Herraan

Ayah 47

رَبِّ مُوسَىٰ وَهَٰرُونَ

Mooseksen ja Aaronin Herraan.»

Ayah 48

قَالَ ءَامَنتُمۡ لَهُۥ قَبۡلَ أَنۡ ءَاذَنَ لَكُمۡۖ إِنَّهُۥ لَكَبِيرُكُمُ ٱلَّذِي عَلَّمَكُمُ ٱلسِّحۡرَ فَلَسَوۡفَ تَعۡلَمُونَۚ لَأُقَطِّعَنَّ أَيۡدِيَكُمۡ وَأَرۡجُلَكُم مِّنۡ خِلَٰفࣲ وَلَأُصَلِّبَنَّكُمۡ أَجۡمَعِينَ

Farao lausui: »Uskotteko te häneen, ennen kuin minä sen sallin? Varmasti hän on päämiehenne, joka on teille opettanut noituutta, mutta sen te tulette näkemään. Totisesti, hakkautan poikki teidän kätenne ja jalkanne vastakkaisilta puolilta ja naulitsen teidät ristiin kaikki tyynni.»

Ayah 49

قَالُواْ لَا ضَيۡرَۖ إِنَّآ إِلَىٰ رَبِّنَا مُنقَلِبُونَ

He vastasivat: »Se ei ole pahaksi; sillä palaamme totisesti Herramme luokse

Ayah 50

إِنَّا نَطۡمَعُ أَن يَغۡفِرَ لَنَا رَبُّنَا خَطَٰيَٰنَآ أَن كُنَّآ أَوَّلَ ٱلۡمُؤۡمِنِينَ

Toivomme hartaasti, että Herra antaa meille syntimme anteeksi, koska olemme ensimmäisiä, jotka uskovat.»

Ayah 51

۞وَأَوۡحَيۡنَآ إِلَىٰ مُوسَىٰٓ أَنۡ أَسۡرِ بِعِبَادِيٓ إِنَّكُم مُّتَّبَعُونَ

Me ilmestyimme Moosekselle sanoen: »Lähde matkaan yöllä palvelijoitteni kanssa, sillä teitä varmasti ajetaan takaa.»

Ayah 52

فَأَرۡسَلَ فِرۡعَوۡنُ فِي ٱلۡمَدَآئِنِ حَٰشِرِينَ

Mutta farao lähetti sanansaattajia kaupunkeihin, ja he sanoivat

Ayah 53

إِنَّ هَٰٓؤُلَآءِ لَشِرۡذِمَةࣱ قَلِيلُونَ

Totisesti, näitä ihmisiä on vain pieni joukko

Ayah 54

وَإِنَّهُمۡ لَنَا لَغَآئِظُونَ

ja katso, he ovat meille vihaisia

Ayah 55

وَإِنَّا لَجَمِيعٌ حَٰذِرُونَ

mutta meitä on valpas, asekuntoinen joukko.»

Ayah 56

فَأَخۡرَجۡنَٰهُم مِّن جَنَّٰتࣲ وَعُيُونࣲ‏

Niin Me saimme heidät lähtemään puutarhoista ja lähteiden luota

Ayah 57

وَكُنُوزࣲ وَمَقَامࣲ كَرِيمࣲ‏

aarteittensa äärestä ja upeista asunnoistaan

Ayah 58

كَذَٰلِكَۖ وَأَوۡرَثۡنَٰهَا بَنِيٓ إِسۡرَٰٓءِيلَ

Niin tapahtui, mutta tämän kaiken Me annoimme perinnöksi israelilaisille Kanaanin maassa

Ayah 59

فَأَتۡبَعُوهُم مُّشۡرِقِينَ

Sitten he seurasivat israelilaisia auringon noustessa

Ayah 60

فَلَمَّا تَرَٰٓءَا ٱلۡجَمۡعَانِ قَالَ أَصۡحَٰبُ مُوسَىٰٓ إِنَّا لَمُدۡرَكُونَ

jolloin kumpikin sotajoukko näki toisensa ja Mooseksen seuralaiset sanoivat: »Totisesti, meidät oh yllätetty.»

Ayah 61

قَالَ كَلَّآۖ إِنَّ مَعِيَ رَبِّي سَيَهۡدِينِ

Mutta Mooses lausui: »Ei suinkaan. Totisesti, Herra on minun kanssani, ja Hän on ohjaava minua.»

Ayah 62

فَأَوۡحَيۡنَآ إِلَىٰ مُوسَىٰٓ أَنِ ٱضۡرِب بِّعَصَاكَ ٱلۡبَحۡرَۖ فَٱنفَلَقَ فَكَانَ كُلُّ فِرۡقࣲ كَٱلطَّوۡدِ ٱلۡعَظِيمِ

Ja me ilmestyimme Moosekselle sanoen: »Lyö sauvallasi merta!» Silloin meri jakautui kahtia, niin että kummallakin puolella kohosi kuin vesiseinä

Ayah 63

وَأَزۡلَفۡنَا ثَمَّ ٱلۡأٓخَرِينَ

Sitten annoimme toisten lähestyä paikkaa

Ayah 64

وَأَنجَيۡنَا مُوسَىٰ وَمَن مَّعَهُۥٓ أَجۡمَعِينَ

Ja Me pelastimme Mooseksen ja kaikki ne, jotka olivat hänen kanssaan

Ayah 65

ثُمَّ أَغۡرَقۡنَا ٱلۡأٓخَرِينَ

Mutta Me hukutimme nuo toiset

Ayah 66

إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ

Totisesti, tässä on merkki, mutta useimmat ihmiset eivät usko

Ayah 67

وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ

Totisesti Hän, sinun Herrasi, on kaikkivaltias, kaikkein armollisin

Ayah 68

وَٱتۡلُ عَلَيۡهِمۡ نَبَأَ إِبۡرَٰهِيمَ

Kerro heille myös Aabrahamin tarina

Ayah 69

إِذۡ قَالَ لِأَبِيهِ وَقَوۡمِهِۦ مَا تَعۡبُدُونَ

Kun hän puhui isälleen ja kansalleen: »Ketä te palvelette?»

Ayah 70

قَالُواْ نَعۡبُدُ أَصۡنَامࣰ ا فَنَظَلُّ لَهَا عَٰكِفِينَ

he vastasivat: »Me palvelemme jumalankuvia ja aiomme pysyä niille uskollisina.»

Ayah 71

قَالَ هَلۡ يَسۡمَعُونَكُمۡ إِذۡ تَدۡعُونَ

Hän kysyi: »Kuulevatko ne, kun te niitä rukoilette

Ayah 72

أَوۡ يَنفَعُونَكُمۡ أَوۡ يَضُرُّونَ

Tai onko niistä teille hyötyä tai vahinkoa?»

Ayah 73

قَالُواْ بَلۡ وَجَدۡنَآ ءَابَآءَنَا كَذَٰلِكَ يَفۡعَلُونَ

He vastasivat: »Ei, mutta näimme esi-isiemme niin tehneen.»

Ayah 74

قَالَ أَفَرَءَيۡتُم مَّا كُنتُمۡ تَعۡبُدُونَ

Hän sanoi: »Oletteko sitten ajatelleet, mitä te oikeastaan palvelette

Ayah 75

أَنتُمۡ وَءَابَآؤُكُمُ ٱلۡأَقۡدَمُونَ

te ja teidän muinaiset esi-isänne

Ayah 76

فَإِنَّهُمۡ عَدُوࣱّ لِّيٓ إِلَّا رَبَّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

Sillä totisesti, ne ovat minun vihollisiani kaikki tyynni; mutta ei maailmojen Herra

Ayah 77

ٱلَّذِي خَلَقَنِي فَهُوَ يَهۡدِينِ

Hän, joka minut loi ja antoi sitten johdatuksensa

Ayah 78

وَٱلَّذِي هُوَ يُطۡعِمُنِي وَيَسۡقِينِ

Hän joka antaa minulle syötävää sekä juotavaa

Ayah 79

وَإِذَا مَرِضۡتُ فَهُوَ يَشۡفِينِ

Ja sairastaessani Hän parantaa minut

Ayah 80

وَٱلَّذِي يُمِيتُنِي ثُمَّ يُحۡيِينِ

Hän, joka saattaa minut kuolemaan ja sitten antaa minulle elämän

Ayah 81

وَٱلَّذِيٓ أَطۡمَعُ أَن يَغۡفِرَ لِي خَطِيٓـَٔتِي يَوۡمَ ٱلدِّينِ

Ja joka toivoni mukaan antaa anteeksi syntini tuomiopäivänä

Ayah 82

رَبِّ هَبۡ لِي حُكۡمࣰ ا وَأَلۡحِقۡنِي بِٱلصَّٰلِحِينَ

Herra! Suo minulle viisautta ja liitä minut hyvien joukkoon

Ayah 83

وَٱجۡعَل لِّي لِسَانَ صِدۡقࣲ فِي ٱلۡأٓخِرِينَ

Jätä minusta totuuden maine tuleviin sukupolviin

Ayah 84

وَٱجۡعَلۡنِي مِن وَرَثَةِ جَنَّةِ ٱلنَّعِيمِ

ja tee minusta autuuden tarhan perillinen

Ayah 85

وَٱغۡفِرۡ لِأَبِيٓ إِنَّهُۥ كَانَ مِنَ ٱلضَّآلِّينَ

Anna anteeksi isälleni, sillä totisesti hän on harhassa

Ayah 86

وَلَا تُخۡزِنِي يَوۡمَ يُبۡعَثُونَ

Älä saata minua häpeään ylösnousemuksen päivänä

Ayah 87

يَوۡمَ لَا يَنفَعُ مَالࣱ وَلَا بَنُونَ

päivänä, jolloin ei rakkaudesta eikä pojista ole mitään hyötyä

Ayah 88

إِلَّا مَنۡ أَتَى ٱللَّهَ بِقَلۡبࣲ سَلِيمࣲ‏

paitsi sille, joka lähestyy Jumalaa hartain sydämin.»

Ayah 89

وَأُزۡلِفَتِ ٱلۡجَنَّةُ لِلۡمُتَّقِينَ

Puutarha avautuu niille, jotka pahaa karttavat

Ayah 90

وَبُرِّزَتِ ٱلۡجَحِيمُ لِلۡغَاوِينَ

mutta eksyneiden eteen ilmaantuu helvetti

Ayah 91

وَقِيلَ لَهُمۡ أَيۡنَ مَا كُنتُمۡ تَعۡبُدُونَ

Heille sanotaan: »Missä ovat ne, joita te palvelitte

Ayah 92

مِن دُونِ ٱللَّهِ هَلۡ يَنصُرُونَكُمۡ أَوۡ يَنتَصِرُونَ

Jumalan sijasta? Voivatko he teitä auttaa tai edes itseänsä suojella?»

Ayah 93

فَكُبۡكِبُواْ فِيهَا هُمۡ وَٱلۡغَاوُۥنَ

Heidät heitetään helvettiin, sekä heidät että ne, jotka eksyivät

Ayah 94

وَجُنُودُ إِبۡلِيسَ أَجۡمَعُونَ

ja saatanan sotajoukko, kaikki tyynni

Ayah 95

قَالُواْ وَهُمۡ فِيهَا يَخۡتَصِمُونَ

Siellä he kiistelevät keskenänsä ja sanovat

Ayah 96

تَٱللَّهِ إِن كُنَّا لَفِي ضَلَٰلࣲ مُّبِينٍ

»Jumalan nimessä, olemme todellakin olleet ilmeisen harhan vallassa

Ayah 97

إِذۡ نُسَوِّيكُم بِرَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

kun me pidimme teitä maailmojen Herran vertaisina

Ayah 98

وَمَآ أَضَلَّنَآ إِلَّا ٱلۡمُجۡرِمُونَ

Juuri syntiset johtivat meidät harhaan

Ayah 99

فَمَا لَنَا مِن شَٰفِعِينَ

Ja nyt meillä ei ole ketään auttajaa

Ayah 100

وَلَا صَدِيقٍ حَمِيمࣲ‏

eikä yhtäkään tosi ystävää

Ayah 101

فَلَوۡ أَنَّ لَنَا كَرَّةࣰ فَنَكُونَ مِنَ ٱلۡمُؤۡمِنِينَ

Jos saisimme vielä palata elämään, tulisimme uskovaisiksi.»

Ayah 102

إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ

Totisesti, tässä on opetus, mutta useimmat heistä eivät usko

Ayah 103

وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ

Totisesti, Hän, sinun Herrasi, on kaikkivaltias, kaikkein armollisin

Ayah 104

كَذَّبَتۡ قَوۡمُ نُوحٍ ٱلۡمُرۡسَلِينَ

Nooan kansa piti lähettiläitä valehtelijoina

Ayah 105

إِذۡ قَالَ لَهُمۡ أَخُوهُمۡ نُوحٌ أَلَا تَتَّقُونَ

Nooa, heidän heimolaisensa, sanoi heille: »Ettekö pelkää Jumalaa

Ayah 106

إِنِّي لَكُمۡ رَسُولٌ أَمِينࣱ‏

Totisesti, minä olen teille luotettava sananjulistaja

Ayah 107

فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ

Sentähden palvelkaa Jumalaa ja totelkaa minua

Ayah 108

وَمَآ أَسۡـَٔلُكُمۡ عَلَيۡهِ مِنۡ أَجۡرٍۖ إِنۡ أَجۡرِيَ إِلَّا عَلَىٰ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

Teiltä en pyydä siitä mitään palkkaa. Minun palkkani on itse maailmaan valtiaan luona

Ayah 109

فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ

Pelätkää siis Jumalaa ja totelkaa minua!»

Ayah 110

۞قَالُوٓاْ أَنُؤۡمِنُ لَكَ وَٱتَّبَعَكَ ٱلۡأَرۡذَلُونَ

He vastasivat: »Pitäisikö meidän uskoa sinua, kun vain halvimmat ihmiset sinua seuraavat?»

Ayah 111

قَالَ وَمَا عِلۡمِي بِمَا كَانُواْ يَعۡمَلُونَ

Hän sanoi: »Ei minun tarvitse tietää, mitä on heidän tekojensa takana

Ayah 112

إِنۡ حِسَابُهُمۡ إِلَّا عَلَىٰ رَبِّيۖ لَوۡ تَشۡعُرُونَ

Heidän tutkimisensa on yksin Herran asia, jospa sen ymmärtäisitte

Ayah 113

وَمَآ أَنَا۠ بِطَارِدِ ٱلۡمُؤۡمِنِينَ

Minä en aio karkoittaa uskovaisia luotani

Ayah 114

إِنۡ أَنَا۠ إِلَّا نَذِيرࣱ مُّبِينࣱ‏

Olen vain julkinen varoittaja.»

Ayah 115

قَالُواْ لَئِن لَّمۡ تَنتَهِ يَٰنُوحُ لَتَكُونَنَّ مِنَ ٱلۡمَرۡجُومِينَ

He uhkasivat: »Totisesti, ellet jo herkeä, oi Nooa, niin sinut varmasti kivitetään.»

Ayah 116

قَالَ رَبِّ إِنَّ قَوۡمِي كَذَّبُونِ

Hän rukoili:»Herra, tosiaankin on kansani minut hylännt

Ayah 117

فَٱفۡتَحۡ بَيۡنِي وَبَيۡنَهُمۡ فَتۡحࣰ ا وَنَجِّنِي وَمَن مَّعِيَ مِنَ ٱلۡمُؤۡمِنِينَ

Sentähden tuomitse Sinä minut ja heidät ja pelasta minut sekä minua seuraavat uskovaiset.»

Ayah 118

فَأَنجَيۡنَٰهُ وَمَن مَّعَهُۥ فِي ٱلۡفُلۡكِ ٱلۡمَشۡحُونِ

Silloin Me pelastimme hänet ja hänen kanssansa olleet keräämällä kaikki arkkiin

Ayah 119

ثُمَّ أَغۡرَقۡنَا بَعۡدُ ٱلۡبَاقِينَ

Sitten Me hukutimme muut

Ayah 120

إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ

Totisesti, tässä on tunnusmerkki, mutta useimmat heistä eivät ota uskoakseen

Ayah 121

وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ

Totisesti, Hän, sinun Herrasi, on kaikkivaltias, kaikkein armollisin

Ayah 122

كَذَّبَتۡ عَادٌ ٱلۡمُرۡسَلِينَ

Myös Aadin heimo piti lähettiläitä valehtelijoina

Ayah 123

إِذۡ قَالَ لَهُمۡ أَخُوهُمۡ هُودٌ أَلَا تَتَّقُونَ

Heidän heimolaisensa Huud puhui heille: »Ettekö pelkää Jumalaa

Ayah 124

إِنِّي لَكُمۡ رَسُولٌ أَمِينࣱ‏

Totisesti, minä olen luotettava sananjulistaja teille

Ayah 125

فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ

Siksi palvelkaa Jumalaa ja totelkaa minua

Ayah 126

وَمَآ أَسۡـَٔلُكُمۡ عَلَيۡهِ مِنۡ أَجۡرٍۖ إِنۡ أَجۡرِيَ إِلَّا عَلَىٰ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

En pyydä teiltä siitä mitään palkkaa. Minun palkkani on yksin maailmojen valtiaan huostassa

Ayah 127

أَتَبۡنُونَ بِكُلِّ رِيعٍ ءَايَةࣰ تَعۡبَثُونَ

Rakennatteko turhan tähden joka kukkulalle muistomerkin

Ayah 128

وَتَتَّخِذُونَ مَصَانِعَ لَعَلَّكُمۡ تَخۡلُدُونَ

Te pystytätte linnoituksia, ikäänkuin ette koskaan kuolisi

Ayah 129

وَإِذَا بَطَشۡتُم بَطَشۡتُمۡ جَبَّارِينَ

Ja kun te puututte ihmisiin, niin teette sen kuin väkivaltaiset

Ayah 130

فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ

Palvelkaa siis Jumalaa ja totelkaa minua

Ayah 131

وَٱتَّقُواْ ٱلَّذِيٓ أَمَدَّكُم بِمَا تَعۡلَمُونَ

Palvelkaa Häntä, joka on teille suonut kaiken

Ayah 132

أَمَدَّكُم بِأَنۡعَٰمࣲ وَبَنِينَ

Hän on lahjoittanut teille runsaasti karjaa ja perillisiä

Ayah 133

وَجَنَّٰتࣲ وَعُيُونٍ

puutarhoja ja lähteitä

Ayah 134

إِنِّيٓ أَخَافُ عَلَيۡكُمۡ عَذَابَ يَوۡمٍ عَظِيمࣲ‏

Todella pelkään tuomion lankeavan päällenne suurena päivänä.»

Ayah 135

قَالُواْ سَوَآءٌ عَلَيۡنَآ أَوَعَظۡتَ أَمۡ لَمۡ تَكُن مِّنَ ٱلۡوَٰعِظِينَ

He sanoivat: »Emme välitä siitä, varoitatko meitä vai jätätkö varoittamatta

Ayah 136

إِنۡ هَٰذَآ إِلَّا خُلُقُ ٱلۡأَوَّلِينَ

Tämä kaikki on vain muinaistaru

Ayah 137

وَمَا نَحۡنُ بِمُعَذَّبِينَ

eikä meitä rangaistus odota.»

Ayah 138

فَكَذَّبُوهُ فَأَهۡلَكۡنَٰهُمۡۚ إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ

Siten he hylkäsivät hänet, ja siksi Me hävitimme heidät. Totisesti, tässä on opetus, mutta useimmat heistä eivät ota uskoakseen

Ayah 139

وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ

Herrasi on Mahtava, Armelias

Ayah 140

كَذَّبَتۡ ثَمُودُ ٱلۡمُرۡسَلِينَ

Myös Tamuudin heimo piti lähettiläitä valehtelijoina

Ayah 141

إِذۡ قَالَ لَهُمۡ أَخُوهُمۡ صَٰلِحٌ أَلَا تَتَّقُونَ

Heidän heimolaisensa Saalih puhui heille: »Ettekö pelkää Jumalaa?»

Ayah 142

إِنِّي لَكُمۡ رَسُولٌ أَمِينࣱ‏

Totisesti, olen teille luotettava sananjulistaja

Ayah 143

فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ

Siksi palvelkaa Jumalaa ja totelkaa minua

Ayah 144

وَمَآ أَسۡـَٔلُكُمۡ عَلَيۡهِ مِنۡ أَجۡرٍۖ إِنۡ أَجۡرِيَ إِلَّا عَلَىٰ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

En pyydä teiltä siitä mitään palkkaa, sillä minun palkkani on yksin maailmojen Herran huomassa

Ayah 145

أَتُتۡرَكُونَ فِي مَا هَٰهُنَآ ءَامِنِينَ

Tahdotteko saada turvassa jatkaa nykyistä elämäänne

Ayah 146

فِي جَنَّٰتࣲ وَعُيُونࣲ‏

Puutarhoissa ja lähteitten äärillä

Ayah 147

وَزُرُوعࣲ وَنَخۡلࣲ طَلۡعُهَا هَضِيمࣱ‏

viljapelloilla ja hienohedelmäisten palmujen luona

Ayah 148

وَتَنۡحِتُونَ مِنَ ٱلۡجِبَالِ بُيُوتࣰ ا فَٰرِهِينَ

hakattuanne suurella taidolla asuntonne kallioihin

Ayah 149

فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ

Pelätkää siis Jumalaa ja totelkaa minua

Ayah 150

وَلَا تُطِيعُوٓاْ أَمۡرَ ٱلۡمُسۡرِفِينَ

älkääkä noudattako syntisten kutsuja

Ayah 151

ٱلَّذِينَ يُفۡسِدُونَ فِي ٱلۡأَرۡضِ وَلَا يُصۡلِحُونَ

He levittävät maassa villitystä eivätkä totuutta rakenna.»

Ayah 152

قَالُوٓاْ إِنَّمَآ أَنتَ مِنَ ٱلۡمُسَحَّرِينَ

He sanoivat: »Sinä kuulut itse lumottuihin

Ayah 153

مَآ أَنتَ إِلَّا بَشَرࣱ مِّثۡلُنَا فَأۡتِ بِـَٔايَةٍ إِن كُنتَ مِنَ ٱلصَّٰدِقِينَ

Olethan vain meidän kaltaisemme ihminen. Näytä meille sentähden tunnusmerkkisi, jos olet tosissasi.»

Ayah 154

قَالَ هَٰذِهِۦ نَاقَةࣱ لَّهَا شِرۡبࣱ وَلَكُمۡ شِرۡبُ يَوۡمࣲ مَّعۡلُومࣲ‏

Hän vastasi: »Tässä on naaraskameeli, sillä on juottovuoronsa, aivan kuin teillä itsellännekin on määräaikoina vuoronne juoda

Ayah 155

وَلَا تَمَسُّوهَا بِسُوٓءࣲ فَيَأۡخُذَكُمۡ عَذَابُ يَوۡمٍ عَظِيمࣲ‏

Älkää siis vahingoittako sitä, ettei suuren päivän tuomio lankeaisi päällenne.»

Ayah 156

فَعَقَرُوهَا فَأَصۡبَحُواْ نَٰدِمِينَ

Kuitenkin he katkaisivat sen polvijänteet, mutta saivat katua sitä

Ayah 157

فَأَخَذَهُمُ ٱلۡعَذَابُۚ إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ

Sillä rangaistus saavutti heidät. Totisesti, tässä on merkki, mutta useimmat heistä eivät ota uskoakseen

Ayah 158

وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ

Hän, sinun Herrasi, on kaikkivaltias, kaikkein armollisin

Ayah 159

كَذَّبَتۡ قَوۡمُ لُوطٍ ٱلۡمُرۡسَلِينَ

Myöskin Lootin kansa piti lähettiläitä valehtelijoina

Ayah 160

إِذۡ قَالَ لَهُمۡ أَخُوهُمۡ لُوطٌ أَلَا تَتَّقُونَ

Heidän heimolaisensa Loot puhui heille: »Ettekö pelkää Jumalaa

Ayah 161

إِنِّي لَكُمۡ رَسُولٌ أَمِينࣱ‏

Totisesti, olen teille luotettava sananjulistaja

Ayah 162

فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ

Sentähden pelätkää Jumalaa ja totelkaa minua

Ayah 163

وَمَآ أَسۡـَٔلُكُمۡ عَلَيۡهِ مِنۡ أَجۡرٍۖ إِنۡ أَجۡرِيَ إِلَّا عَلَىٰ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

En pyydä teiltä siitä mitään palkkaa, sillä palkkani on yksin maailmojen valtiaan huomassa

Ayah 164

أَتَأۡتُونَ ٱلذُّكۡرَانَ مِنَ ٱلۡعَٰلَمِينَ

Kuinka saatattekaan lähestyä kaiken maailman miehiä

Ayah 165

وَتَذَرُونَ مَا خَلَقَ لَكُمۡ رَبُّكُم مِّنۡ أَزۡوَٰجِكُمۚ بَلۡ أَنتُمۡ قَوۡمٌ عَادُونَ

ja hylkiä vaimojanne, jotka Jumala on teille antanut? Ei, te olette irstaisia ihmisiä.»

Ayah 166

قَالُواْ لَئِن لَّمۡ تَنتَهِ يَٰلُوطُ لَتَكُونَنَّ مِنَ ٱلۡمُخۡرَجِينَ

He uhkasivat: »Totisesti, ellet jo herkeä, Loot, niin sinut varmasti karkoitetaan.»

Ayah 167

قَالَ إِنِّي لِعَمَلِكُم مِّنَ ٱلۡقَالِينَ

Hän lausui: »Totisesti, minä kammoksun teidän tekojanne

Ayah 168

رَبِّ نَجِّنِي وَأَهۡلِي مِمَّا يَعۡمَلُونَ

Herra, pelasta minut ja omaiseni heidän hankkeistaan.»

Ayah 169

فَنَجَّيۡنَٰهُ وَأَهۡلَهُۥٓ أَجۡمَعِينَ

Niin Me pelastimme hänet ja hänen perheensä

Ayah 170

إِلَّا عَجُوزࣰ ا فِي ٱلۡغَٰبِرِينَ

lukuunottamatta vanhaa naista, joka jäi heistä jälkeen

Ayah 171

ثُمَّ دَمَّرۡنَا ٱلۡأٓخَرِينَ

Sitten tuhosimme nuo toiset perinpohjin

Ayah 172

وَأَمۡطَرۡنَا عَلَيۡهِم مَّطَرࣰ اۖ فَسَآءَ مَطَرُ ٱلۡمُنذَرِينَ

Me annoimme sateen langeta heidän päällensä; se oli hirvittävä noille varoituksen saaneille

Ayah 173

إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ

Totisesti, tässä on tunnusmerkki, mutta useimmat heistä eivät ota uskoakseen

Ayah 174

وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ

Totisesti, Hän, sinun Herrasi, on kaikkivaltias, kaikkein armollisin

Ayah 175

كَذَّبَ أَصۡحَٰبُ لۡـَٔيۡكَةِ ٱلۡمُرۡسَلِينَ

Myös metsien heimo piti lähettiläitä valehtelijoina

Ayah 176

إِذۡ قَالَ لَهُمۡ شُعَيۡبٌ أَلَا تَتَّقُونَ

Shuaih puhui heille: »Ettekö pelkää Jumalaa

Ayah 177

إِنِّي لَكُمۡ رَسُولٌ أَمِينࣱ‏

Totisesti, olen teille luotettava sananjulistaja

Ayah 178

فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ

Pelätkää siis Jumalaa ja totelkaa minua

Ayah 179

وَمَآ أَسۡـَٔلُكُمۡ عَلَيۡهِ مِنۡ أَجۡرٍۖ إِنۡ أَجۡرِيَ إِلَّا عَلَىٰ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

En pyydä teiltä siitä mitään palkkaa, palkkani on yksin maailmojen valtiaan huomassa

Ayah 180

۞أَوۡفُواْ ٱلۡكَيۡلَ وَلَا تَكُونُواْ مِنَ ٱلۡمُخۡسِرِينَ

Antakaa täysi mitta, ettette kuuluisi vajavasti mittaaviin

Ayah 181

وَزِنُواْ بِٱلۡقِسۡطَاسِ ٱلۡمُسۡتَقِيمِ

Punnitkaa myös oikealla puntarilla

Ayah 182

وَلَا تَبۡخَسُواْ ٱلنَّاسَ أَشۡيَآءَهُمۡ وَلَا تَعۡثَوۡاْ فِي ٱلۡأَرۡضِ مُفۡسِدِينَ

Älkää anastako vääryydellä ihmisten varoja älkääkä levittäkö turmelusta maassa väärillä teoillanne

Ayah 183

وَٱتَّقُواْ ٱلَّذِي خَلَقَكُمۡ وَٱلۡجِبِلَّةَ ٱلۡأَوَّلِينَ

Pelätkäå Häntä, joka loi teidät ja entisetkin kansat.»

Ayah 184

قَالُوٓاْ إِنَّمَآ أَنتَ مِنَ ٱلۡمُسَحَّرِينَ

He vastasivat: »Sinä olet itse lumouksen vallassa

Ayah 185

وَمَآ أَنتَ إِلَّا بَشَرࣱ مِّثۡلُنَا وَإِن نَّظُنُّكَ لَمِنَ ٱلۡكَٰذِبِينَ

Olethan vain meidän kaltaisemme ihminen, ja tiedämme sinun tosiaankin valehtelevan

Ayah 186

فَأَسۡقِطۡ عَلَيۡنَا كِسَفࣰ ا مِّنَ ٱلسَّمَآءِ إِن كُنتَ مِنَ ٱلصَّٰدِقِينَ

Anna vaikka taivaan lohkon pudota päällemme, jos olet tosissasi.»

Ayah 187

قَالَ رَبِّيٓ أَعۡلَمُ بِمَا تَعۡمَلُونَ

Hän lausui: »Herra tietää, mitä te teette.»

Ayah 188

فَكَذَّبُوهُ فَأَخَذَهُمۡ عَذَابُ يَوۡمِ ٱلظُّلَّةِۚ إِنَّهُۥ كَانَ عَذَابَ يَوۡمٍ عَظِيمٍ

Niin he kielsivät hänet, ja tuomiopäivän rangaistus lankesi heidän päällensä. Se oli todella kauhunpäivän tuomio

Ayah 189

إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰۖ وَمَا كَانَ أَكۡثَرُهُم مُّؤۡمِنِينَ

Totisesti, tässä on merkki, mutta useimmat heistä eivät ota uskoakseen

Ayah 190

وَإِنَّ رَبَّكَ لَهُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ

Katso, Hän, sinun Herrasi, on kaikkivaltias, kaikkein armollisin

Ayah 191

وَإِنَّهُۥ لَتَنزِيلُ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

Totisesti, tämä Koraani on ylhäältä, maailmojen Herralta tullut sanoma

Ayah 192

نَزَلَ بِهِ ٱلرُّوحُ ٱلۡأَمِينُ

Sen mukana on tullut uskollinen henki

Ayah 193

عَلَىٰ قَلۡبِكَ لِتَكُونَ مِنَ ٱلۡمُنذِرِينَ

sydämeesi, jotta olisit yksi niistä, jotka varoittavat

Ayah 194

بِلِسَانٍ عَرَبِيࣲّ مُّبِينࣲ‏

selvällä arabiankielellä

Ayah 195

وَإِنَّهُۥ لَفِي زُبُرِ ٱلۡأَوَّلِينَ

Totisesti, tästä on jo muinaisissa kirjoituksissa

Ayah 196

أَوَلَمۡ يَكُن لَّهُمۡ ءَايَةً أَن يَعۡلَمَهُۥ عُلَمَٰٓؤُاْ بَنِيٓ إِسۡرَٰٓءِيلَ

Eikö siinä ole heille merkki, jotta Israelin kirjanoppineet sen ymmärtäisivät

Ayah 197

وَلَوۡ نَزَّلۡنَٰهُ عَلَىٰ بَعۡضِ ٱلۡأَعۡجَمِينَ

Ja jos olisimme ilmaissut sen jollekulle muukalaiselle

Ayah 198

فَقَرَأَهُۥ عَلَيۡهِم مَّا كَانُواْ بِهِۦ مُؤۡمِنِينَ

ja tämä olisi julistanut sen heille, he eivät olisi sittenkään uskoneet

Ayah 199

كَذَٰلِكَ سَلَكۡنَٰهُ فِي قُلُوبِ ٱلۡمُجۡرِمِينَ

Tällä tavoin Me muokkaamme syntisten sydämiä

Ayah 200

لَا يُؤۡمِنُونَ بِهِۦ حَتَّىٰ يَرَوُاْ ٱلۡعَذَابَ ٱلۡأَلِيمَ

vaikka he eivät usko ennenkuin näkevät tuskallisen rangaistuksen

Ayah 201

فَيَأۡتِيَهُم بَغۡتَةࣰ وَهُمۡ لَا يَشۡعُرُونَ

Se on yllättävä heidät kaikki, kun he eivät aavistakaan

Ayah 202

فَيَقُولُواْ هَلۡ نَحۡنُ مُنظَرُونَ

Silloin he sanovat: »Myönnetäänkö meille ollenkaan armonaikaa?»

Ayah 203

أَفَبِعَذَابِنَا يَسۡتَعۡجِلُونَ

Koettavatko he siis jouduttaa Meidän tuomiotamme

Ayah 204

أَفَرَءَيۡتَ إِن مَّتَّعۡنَٰهُمۡ سِنِينَ

Uskotko, että vaikkapa annamme heidän nauttia jonkun vuoden

Ayah 205

ثُمَّ جَآءَهُم مَّا كَانُواْ يُوعَدُونَ

ja heille senjälkeen tulee se, millä heitä on uhattu

Ayah 206

مَآ أَغۡنَىٰ عَنۡهُم مَّا كَانُواْ يُمَتَّعُونَ

heitä vähääkään hyödyttää se, mistä ovat nauttineet

Ayah 207

وَمَآ أَهۡلَكۡنَا مِن قَرۡيَةٍ إِلَّا لَهَا مُنذِرُونَ

Emme ole hävittänyt ainoatakaan kaupunkia lähettämättä sille varoittajia

Ayah 208

ذِكۡرَىٰ وَمَا كُنَّا ظَٰلِمِينَ

muistuttamaan. Katso, Me emme ole väärämielinen

Ayah 209

وَمَا تَنَزَّلَتۡ بِهِ ٱلشَّيَٰطِينُ

Eivät pahat henget ole tuoneet sitä (Koraania) maan päälle

Ayah 210

وَمَا يَنۢبَغِي لَهُمۡ وَمَا يَسۡتَطِيعُونَ

Se ei heitä hyödytä, eivätkä he pysty siihen

Ayah 211

إِنَّهُمۡ عَنِ ٱلسَّمۡعِ لَمَعۡزُولُونَ

Totisesti, he eivät saata edes kuunnella sitä

Ayah 212

فَلَا تَدۡعُ مَعَ ٱللَّهِ إِلَٰهًا ءَاخَرَ فَتَكُونَ مِنَ ٱلۡمُعَذَّبِينَ

Siksi älä rukoile muita jumalia Jumalan ohella, muuten kuulut niihin, joita kohtaa tuomio

Ayah 213

وَأَنذِرۡ عَشِيرَتَكَ ٱلۡأَقۡرَبِينَ

Varoita myös läheisiä sukulaisiasi

Ayah 214

وَٱخۡفِضۡ جَنَاحَكَ لِمَنِ ٱتَّبَعَكَ مِنَ ٱلۡمُؤۡمِنِينَ

Ja sulje hyvyyteesi ne uskovaiset, jotka sinua seuraavat

Ayah 215

فَإِنۡ عَصَوۡكَ فَقُلۡ إِنِّي بَرِيٓءࣱ مِّمَّا تَعۡمَلُونَ

Jos he eivät sinua tottele, sano silloin: »Totisesti, en vastaa teidän teoistanne.»

Ayah 216

وَتَوَكَّلۡ عَلَى ٱلۡعَزِيزِ ٱلرَّحِيمِ

Luota kaikkivaltiaaseen, kaikkein armollisimpaan

Ayah 217

ٱلَّذِي يَرَىٰكَ حِينَ تَقُومُ

Häneen, joka näkee sinut, kun nouset rukoilemaan

Ayah 218

وَتَقَلُّبَكَ فِي ٱلسَّٰجِدِينَ

ja joka havaitsee askeleesi niiden keskuudessa, jotka kumartavat

Ayah 219

إِنَّهُۥ هُوَ ٱلسَّمِيعُ ٱلۡعَلِيمُ

Totisesti, Hän on kaikkikuuleva, kaikkitietävä

Ayah 220

هَلۡ أُنَبِّئُكُمۡ عَلَىٰ مَن تَنَزَّلُ ٱلشَّيَٰطِينُ

Kerronko teille, kenen päälle pahat henget laskeutuvat

Ayah 221

تَنَزَّلُ عَلَىٰ كُلِّ أَفَّاكٍ أَثِيمࣲ‏

Ne laskeutuvat jokaisen valheellisen ja syntisen päälle

Ayah 222

يُلۡقُونَ ٱلسَّمۡعَ وَأَكۡثَرُهُمۡ كَٰذِبُونَ

ja kuiskuttelevat heidän korviinsa, mutta useimmat heistä ovat pettureita

Ayah 223

وَٱلشُّعَرَآءُ يَتَّبِعُهُمُ ٱلۡغَاوُۥنَ

ja eksyneet seuraavat sellaisia, kuten runoilijoitakin

Ayah 224

أَلَمۡ تَرَ أَنَّهُمۡ فِي كُلِّ وَادࣲ يَهِيمُونَ

Etkö näe heidän harhailevan joka laaksossa, poissa järjiltään

Ayah 225

وَأَنَّهُمۡ يَقُولُونَ مَا لَا يَفۡعَلُونَ

Ja että he puhuvat sellaista, mitä eivät tee

Ayah 226

إِلَّا ٱلَّذِينَ ءَامَنُواْ وَعَمِلُواْ ٱلصَّٰلِحَٰتِ وَذَكَرُواْ ٱللَّهَ كَثِيرࣰ ا وَٱنتَصَرُواْ مِنۢ بَعۡدِ مَا ظُلِمُواْۗ وَسَيَعۡلَمُ ٱلَّذِينَ ظَلَمُوٓاْ أَيَّ مُنقَلَبࣲ يَنقَلِبُونَ

Lukuunottamatta niitä heistä, jotka uskovat ja tekevät hyvää ja ahkerasti rukoilevat Jumalaa ja jotka puolustautuvat, kun heitä on sorrettu. Mutta ne, jotka tekevät vääryyttä, saavat pian tietää, millaiseen määränpäähän heidän on saavuttava

Ayah 227