Suura Al-Fajr — The Dawn

Suura Al-Fajr (The Dawn) — 89/114 · 30 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.

وَٱلۡفَجۡرِ

Kautta päivänkoiton

Ayah 1

وَلَيَالٍ عَشۡرࣲ‏

ja kymmenen yön

Ayah 2

وَٱلشَّفۡعِ وَٱلۡوَتۡرِ

kautta (juhlapäivien) luvun ja epäluvun

Ayah 3

وَٱلَّيۡلِ إِذَا يَسۡرِ

kautta yön, jolloin lähdetään (kotimatkalle)

Ayah 4

هَلۡ فِي ذَٰلِكَ قَسَمࣱ لِّذِي حِجۡرٍ

Eikö tässä kaikessa ole minkä nimeen vannoa, jos kuka sen tajuaa

Ayah 5

أَلَمۡ تَرَ كَيۡفَ فَعَلَ رَبُّكَ بِعَادٍ

Etkö ole miettinyt sitä, mitä Herrasi teki Aadille

Ayah 6

إِرَمَ ذَاتِ ٱلۡعِمَادِ

ja Aramin heimolle, jonka rakennuksia tukivat ylväät pilarit

Ayah 7

ٱلَّتِي لَمۡ يُخۡلَقۡ مِثۡلُهَا فِي ٱلۡبِلَٰدِ

sellaiset, joiden vertaisia ei rakennettu muissa kaupungeissa

Ayah 8

وَثَمُودَ ٱلَّذِينَ جَابُواْ ٱلصَّخۡرَ بِٱلۡوَادِ

(ja mitä tehtiin) Tamuudin kansalle, joka laaksossaan hakkasi asumuksensa suunnattomiin kallioihin

Ayah 9

وَفِرۡعَوۡنَ ذِي ٱلۡأَوۡتَادِ

ja faraolle, sotajoukkojen valtiaalle

Ayah 10

ٱلَّذِينَ طَغَوۡاْ فِي ٱلۡبِلَٰدِ

noille kaikille,jotka harjoittivat irstaisuutta kaupungeissaan

Ayah 11

فَأَكۡثَرُواْ فِيهَا ٱلۡفَسَادَ

ja saivat aikaan paljon pahaa

Ayah 12

فَصَبَّ عَلَيۡهِمۡ رَبُّكَ سَوۡطَ عَذَابٍ

Sentähden Herrasi lähetti heille kurituksen

Ayah 13

إِنَّ رَبَّكَ لَبِٱلۡمِرۡصَادِ

totisesti Herrasi seuraa valppaasti teidänkin menoanne

Ayah 14

فَأَمَّا ٱلۡإِنسَٰنُ إِذَا مَا ٱبۡتَلَىٰهُ رَبُّهُۥ فَأَكۡرَمَهُۥ وَنَعَّمَهُۥ فَيَقُولُ رَبِّيٓ أَكۡرَمَنِ

Kun ihmisen Herra koettelee häntä antamalla hänelle kunniaa ja osoittamalla hänelle hyvyyttä, niin hän sanoo: »Herra pitää minut kunniassa.»

Ayah 15

وَأَمَّآ إِذَا مَا ٱبۡتَلَىٰهُ فَقَدَرَ عَلَيۡهِ رِزۡقَهُۥ فَيَقُولُ رَبِّيٓ أَهَٰنَنِ

Mutta kun Hän koettelee häntä toisin, niukentaen hänen elatustaan, silloin hän sanoo: »Herra halveksii minua.»

Ayah 16

كَلَّاۖ بَل لَّا تُكۡرِمُونَ ٱلۡيَتِيمَ

Ei, te ette pidä orpoa missään arvossa

Ayah 17

وَلَا تَحَٰٓضُّونَ عَلَىٰ طَعَامِ ٱلۡمِسۡكِينِ

ettekä kehoita toisianne ruokkimaan köyhiä

Ayah 18

وَتَأۡكُلُونَ ٱلتُّرَاثَ أَكۡلࣰ ا لَّمࣰّ ا

vaan te syötte olemattomiin kaikki heidän perintönsä ettekä mistään pidä väliä ahmiessanne

Ayah 19

وَتُحِبُّونَ ٱلۡمَالَ حُبࣰّ ا جَمࣰّ ا

ja te rakastatte ylellisyyttä koko sydämestänne

Ayah 20

كَلَّآۖ إِذَا دُكَّتِ ٱلۡأَرۡضُ دَكࣰّ ا دَكࣰّ ا

Ei, kun tärähdykset panevat maan luhistumaan

Ayah 21

وَجَآءَ رَبُّكَ وَٱلۡمَلَكُ صَفࣰّ ا صَفࣰّ ا

kun Herra ilmestyy enkeliparvien seuraamana

Ayah 22

وَجِاْيٓءَ يَوۡمَئِذِۭ بِجَهَنَّمَۚ يَوۡمَئِذࣲ يَتَذَكَّرُ ٱلۡإِنسَٰنُ وَأَنَّىٰ لَهُ ٱلذِّكۡرَىٰ

ja paljastaa helvetin, sinä päivänä ihminen noudattaisi kehoitusta, mutta miksi hyödyksi on hänelle totteleminen enää

Ayah 23

يَقُولُ يَٰلَيۡتَنِي قَدَّمۡتُ لِحَيَاتِي

Hän sanoo: »Voi, jospa olisin huolehtinut tulevasta elämästäni!»

Ayah 24

فَيَوۡمَئِذࣲ لَّا يُعَذِّبُ عَذَابَهُۥٓ أَحَدࣱ‏

Mutta tuona päivänä ei kukaan rankaise niinkuin Hän

Ayah 25

وَلَا يُوثِقُ وَثَاقَهُۥٓ أَحَدࣱ‏

ei kukaan sido niinkuin Hän

Ayah 26

يَٰٓأَيَّتُهَا ٱلنَّفۡسُ ٱلۡمُطۡمَئِنَّةُ

Sinä levon löytänyt sielu

Ayah 27

ٱرۡجِعِيٓ إِلَىٰ رَبِّكِ رَاضِيَةࣰ مَّرۡضِيَّةࣰ‏

palaa Herrasi luo saadaksesi Hänestä lohtusi ja ollaksesi Hänelle otollinen

Ayah 28

فَٱدۡخُلِي فِي عِبَٰدِي

astu siis Minun palvelijoitteni joukkoon

Ayah 29

وَٱدۡخُلِي جَنَّتِي

Niin, astu autuuden tarhaan

Ayah 30