Suura Al-Qasas — The Stories

Suura Al-Qasas (The Stories) — 28/114 · 88 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.

طسٓمٓ

Taa, Siin, Miim. (Laupias, kuuleva, tietävä Jumala)

Ayah 1

تِلۡكَ ءَايَٰتُ ٱلۡكِتَٰبِ ٱلۡمُبِينِ

Nämä ovat selvän Kirjan säkeistöjä

Ayah 2

نَتۡلُواْ عَلَيۡكَ مِن نَّبَإِ مُوسَىٰ وَفِرۡعَوۡنَ بِٱلۡحَقِّ لِقَوۡمࣲ يُؤۡمِنُونَ

Aiomme kertoa sinulle totuudenmukaisesti osan Mooseksen ja faraon elämästä hyödyksi niille, jotka uskovat

Ayah 3

إِنَّ فِرۡعَوۡنَ عَلَا فِي ٱلۡأَرۡضِ وَجَعَلَ أَهۡلَهَا شِيَعࣰ ا يَسۡتَضۡعِفُ طَآئِفَةࣰ مِّنۡهُمۡ يُذَبِّحُ أَبۡنَآءَهُمۡ وَيَسۡتَحۡيِۦ نِسَآءَهُمۡۚ إِنَّهُۥ كَانَ مِنَ ٱلۡمُفۡسِدِينَ

Totisesti, farao oli maassaan mahtava. Hän jakoi sen asukkaat luokkiin ja koetti heikentää erästä osaa heistä tappamalla miehet ja jättämällä vain naiset eloon. Hän oli todella vääryydentekijä

Ayah 4

وَنُرِيدُ أَن نَّمُنَّ عَلَى ٱلَّذِينَ ٱسۡتُضۡعِفُواْ فِي ٱلۡأَرۡضِ وَنَجۡعَلَهُمۡ أَئِمَّةࣰ وَنَجۡعَلَهُمُ ٱلۡوَٰرِثِينَ

Mutta Me tahdoimme osoittaa suosiotamme niille, joita maassa sorrettiin. Tahdoimme tehdä heidät maan johtomiehiksi ja faraon perillisiksi

Ayah 5

وَنُمَكِّنَ لَهُمۡ فِي ٱلۡأَرۡضِ وَنُرِيَ فِرۡعَوۡنَ وَهَٰمَٰنَ وَجُنُودَهُمَا مِنۡهُم مَّا كَانُواْ يَحۡذَرُونَ

Halusimme antaa heille valtaa maassa ja saada faraon ja Haamanin sekä heidän sotajoukkonsa kokemaan sitä, mitä he olivat pelänneet

Ayah 6

وَأَوۡحَيۡنَآ إِلَىٰٓ أُمِّ مُوسَىٰٓ أَنۡ أَرۡضِعِيهِۖ فَإِذَا خِفۡتِ عَلَيۡهِ فَأَلۡقِيهِ فِي ٱلۡيَمِّ وَلَا تَخَافِي وَلَا تَحۡزَنِيٓۖ إِنَّا رَآدُّوهُ إِلَيۡكِ وَجَاعِلُوهُ مِنَ ٱلۡمُرۡسَلِينَ

Niin Me ilmestyimme Mooseksen äidille näin sanoen: »Imetä häntä, mutta kun alat pelätä hänen puolestaan, niin aseta hänet veteen äläkä pelkää, äläkä murehdi. Totisesti, Me annamme hänet sinulle takaisin ja teemme hänestä lähettilään.»

Ayah 7

فَٱلۡتَقَطَهُۥٓ ءَالُ فِرۡعَوۡنَ لِيَكُونَ لَهُمۡ عَدُوࣰّ ا وَحَزَنًاۗ إِنَّ فِرۡعَوۡنَ وَهَٰمَٰنَ وَجُنُودَهُمَا كَانُواْ خَٰطِـِٔينَ

Sitten faraon väki otti hänet vedestä, ja hänestä oli tuleva heille vihamies ja murheen aihe. Totisesti, farao, Haaman ja heidän sotajoukkonsa olivat synnintekijöitä

Ayah 8

وَقَالَتِ ٱمۡرَأَتُ فِرۡعَوۡنَ قُرَّتُ عَيۡنࣲ لِّي وَلَكَۖ لَا تَقۡتُلُوهُ عَسَىٰٓ أَن يَنفَعَنَآ أَوۡ نَتَّخِذَهُۥ وَلَدࣰ ا وَهُمۡ لَا يَشۡعُرُونَ

Ja faraon puoliso lausui: »Hän ilahduttaa minun silmäni,ja sinunkin. Älä surmaa häntä, ehkäpä hän voi olla meille hyödyksi tai voimme ottaa hänet pojaksemme.» Mutta he eivät asiaa arvanneet

Ayah 9

وَأَصۡبَحَ فُؤَادُ أُمِّ مُوسَىٰ فَٰرِغًاۖ إِن كَادَتۡ لَتُبۡدِي بِهِۦ لَوۡلَآ أَن رَّبَطۡنَا عَلَىٰ قَلۡبِهَا لِتَكُونَ مِنَ ٱلۡمُؤۡمِنِينَ

Ja seuraavana aamuna Mooseksen äidin sydän oli pakahtumaisillaan. Hän olisi paljastanut salaisuutensa, ellemme Me olisi vahvistanut hänen sydäntään, niin että hän saattoi pysyä uskossa

Ayah 10

وَقَالَتۡ لِأُخۡتِهِۦ قُصِّيهِۖ فَبَصُرَتۡ بِهِۦ عَن جُنُبࣲ وَهُمۡ لَا يَشۡعُرُونَ

Ja hän lausui Mooseksen sisarelle: »Seuraa häntä!» Ja tämä piti syrjästä veljeänsä silmällä heidän huomaamattaan

Ayah 11

۞وَحَرَّمۡنَا عَلَيۡهِ ٱلۡمَرَاضِعَ مِن قَبۡلُ فَقَالَتۡ هَلۡ أَدُلُّكُمۡ عَلَىٰٓ أَهۡلِ بَيۡتࣲ يَكۡفُلُونَهُۥ لَكُمۡ وَهُمۡ لَهُۥ نَٰصِحُونَ

Me olimme jo tehnyt hänelle vastenmielisiksi vieraat imettäjät. Silloin sisar lausui: »Näytänkö teille erään perheen, joka on hoivaava häntä ja tarkoittaa hänelle hyvää?»

Ayah 12

فَرَدَدۡنَٰهُ إِلَىٰٓ أُمِّهِۦ كَيۡ تَقَرَّ عَيۡنُهَا وَلَا تَحۡزَنَ وَلِتَعۡلَمَ أَنَّ وَعۡدَ ٱللَّهِ حَقࣱّ وَلَٰكِنَّ أَكۡثَرَهُمۡ لَا يَعۡلَمُونَ

Siten Me annoimme hänet takaisin äidilleen, jotta tämän silmät kirkastuisivat eikä hän enää murehtisi, vaan tietäisi, että Jumalan lupaus oli tosi. Mutta useimmat ihmisistä ovat tietoa vailla

Ayah 13

وَلَمَّا بَلَغَ أَشُدَّهُۥ وَٱسۡتَوَىٰٓ ءَاتَيۡنَٰهُ حُكۡمࣰ ا وَعِلۡمࣰ اۚ وَكَذَٰلِكَ نَجۡزِي ٱلۡمُحۡسِنِينَ

Ja kun Mooses oli päässyt miehuuden ikään ja kasvanut voimakkaaksi, Me annoimme hänelle viisautta ja tietoa. Siten me palkitsemme ne, jotka hyvää tekevät

Ayah 14

وَدَخَلَ ٱلۡمَدِينَةَ عَلَىٰ حِينِ غَفۡلَةࣲ مِّنۡ أَهۡلِهَا فَوَجَدَ فِيهَا رَجُلَيۡنِ يَقۡتَتِلَانِ هَٰذَا مِن شِيعَتِهِۦ وَهَٰذَا مِنۡ عَدُوِّهِۦۖ فَٱسۡتَغَٰثَهُ ٱلَّذِي مِن شِيعَتِهِۦ عَلَى ٱلَّذِي مِنۡ عَدُوِّهِۦ فَوَكَزَهُۥ مُوسَىٰ فَقَضَىٰ عَلَيۡهِۖ قَالَ هَٰذَا مِنۡ عَمَلِ ٱلشَّيۡطَٰنِۖ إِنَّهُۥ عَدُوࣱّ مُّضِلࣱّ مُّبِينࣱ‏

Ja hän astui kaupunkiin hetkenä, jolloin sen asukkaat eivät sitä vartioineet, ja havaitsi siellä kahden miehen tappelevan keskenänsä; toinen kuului hänen omaan heimoonsa, toinen hänen vihamiehiinsä. Silloin hänen heimolaisensa pyysi häntä avukseen toista vastaan, joka kuului hänen vihollisiinsa. Ja Mooses iski tämän nyrkillään hengiltä. Silloin hän sanoi: »Tämän sai saatana aikaan. Totisesti, hän on vihamies ja ilmeinen viettelijä.»

Ayah 15

قَالَ رَبِّ إِنِّي ظَلَمۡتُ نَفۡسِي فَٱغۡفِرۡ لِي فَغَفَرَ لَهُۥٓۚ إِنَّهُۥ هُوَ ٱلۡغَفُورُ ٱلرَّحِيمُ

Hän puhui edelleen: »Herra! Olen tehnyt syntiä itseäni kohtaan, suo se minulle anteeksi!» Ja hän sai anteeksi. Totisesti, Hän antaa kaiken anteeksi. Hän on anteeksiantava, armollinen

Ayah 16

قَالَ رَبِّ بِمَآ أَنۡعَمۡتَ عَلَيَّ فَلَنۡ أَكُونَ ظَهِيرࣰ ا لِّلۡمُجۡرِمِينَ

Mooses sanoi: »Herra, koska olet armahtanut minua, en koskaan enää auta syntisiä.»

Ayah 17

فَأَصۡبَحَ فِي ٱلۡمَدِينَةِ خَآئِفࣰ ا يَتَرَقَّبُ فَإِذَا ٱلَّذِي ٱسۡتَنصَرَهُۥ بِٱلۡأَمۡسِ يَسۡتَصۡرِخُهُۥۚ قَالَ لَهُۥ مُوسَىٰٓ إِنَّكَ لَغَوِيࣱّ مُّبِينࣱ‏

Seuraavana aamuna hän kulki kaupungissa pelokkaasti ympärillensä tähyillen, ja katso, se, joka oli häntä edellisenä päivänä avukseen huutanut, huusi taaskin häntä auttajakseen. Mooses nuhteli häntä: »Totisesti, sinä olet ilmeisesti väärässä.»

Ayah 18

فَلَمَّآ أَنۡ أَرَادَ أَن يَبۡطِشَ بِٱلَّذِي هُوَ عَدُوࣱّ لَّهُمَا قَالَ يَٰمُوسَىٰٓ أَتُرِيدُ أَن تَقۡتُلَنِي كَمَا قَتَلۡتَ نَفۡسَۢا بِٱلۡأَمۡسِۖ إِن تُرِيدُ إِلَّآ أَن تَكُونَ جَبَّارࣰ ا فِي ٱلۡأَرۡضِ وَمَا تُرِيدُ أَن تَكُونَ مِنَ ٱلۡمُصۡلِحِينَ

Ja kun hän aikoi taltuttaa sitä, joka oli heidän kummankin vihollinen, niin tämä sanoi: »Tahdotko tappaa minut, Mooses, kuten tapoit eilisen miehen? Haluat väkivalloin maata hallita, etkä kuulua niihin, jotka oikeutta tekevät.»

Ayah 19

وَجَآءَ رَجُلࣱ مِّنۡ أَقۡصَا ٱلۡمَدِينَةِ يَسۡعَىٰ قَالَ يَٰمُوسَىٰٓ إِنَّ ٱلۡمَلَأَ يَأۡتَمِرُونَ بِكَ لِيَقۡتُلُوكَ فَٱخۡرُجۡ إِنِّي لَكَ مِنَ ٱلنَّٰصِحِينَ

Silloin saapui kaupungin etäisimmältä laidalta mies juosten, ja hän sanoi: »Mooses! Päämiehet pitävät neuvoa sinut tappaakseen. Lähde pois täältä; totisesti, minä toivon sinulle hyvää.»

Ayah 20

فَخَرَجَ مِنۡهَا خَآئِفࣰ ا يَتَرَقَّبُۖ قَالَ رَبِّ نَجِّنِي مِنَ ٱلۡقَوۡمِ ٱلظَّٰلِمِينَ

Silloin hän lähti pois kaupungista pelon vallassa, ympärillensä tähyillen. Hän huudahti: »Herra, pelasta minut väärämielisten ihmisten keskuudesta!»

Ayah 21

وَلَمَّا تَوَجَّهَ تِلۡقَآءَ مَدۡيَنَ قَالَ عَسَىٰ رَبِّيٓ أَن يَهۡدِيَنِي سَوَآءَ ٱلسَّبِيلِ

Ja kääntäessään kasvonsa Midianin suuntaan hän sanoi: »Ehkä Herra ohjaa minut oikealle tielle.»

Ayah 22

وَلَمَّا وَرَدَ مَآءَ مَدۡيَنَ وَجَدَ عَلَيۡهِ أُمَّةࣰ مِّنَ ٱلنَّاسِ يَسۡقُونَ وَوَجَدَ مِن دُونِهِمُ ٱمۡرَأَتَيۡنِ تَذُودَانِۖ قَالَ مَا خَطۡبُكُمَاۖ قَالَتَا لَا نَسۡقِي حَتَّىٰ يُصۡدِرَ ٱلرِّعَآءُۖ وَأَبُونَا شَيۡخࣱ كَبِيرࣱ‏

Kun hän saapui Midianin kaivon luo, hän tapasi useita miehiä juottamassa elukoitaan. Paitsi heitä hän huomasi kaksi naista, jotka pidättelivät laumaansa. Hän kysyi: »Mitä te kaksi oikein teette?» He vastasivat: »Emme voi juottaa elukoitamme, ennenkuin paimenet poistuvat; isämme on vanha.»

Ayah 23

فَسَقَىٰ لَهُمَا ثُمَّ تَوَلَّىٰٓ إِلَى ٱلظِّلِّ فَقَالَ رَبِّ إِنِّي لِمَآ أَنزَلۡتَ إِلَيَّ مِنۡ خَيۡرࣲ فَقِيرࣱ‏

Silloin hän juotti heidän elukkansa heidän puolestaan ja vetäytyi sitten takaisin varjoon ja sanoi: »Herra, olen totisesti kaiken hyvän tarpeessa, minkä minulle mahdat suoda.»

Ayah 24

فَجَآءَتۡهُ إِحۡدَىٰهُمَا تَمۡشِي عَلَى ٱسۡتِحۡيَآءࣲ قَالَتۡ إِنَّ أَبِي يَدۡعُوكَ لِيَجۡزِيَكَ أَجۡرَ مَا سَقَيۡتَ لَنَاۚ فَلَمَّا جَآءَهُۥ وَقَصَّ عَلَيۡهِ ٱلۡقَصَصَ قَالَ لَا تَخَفۡۖ نَجَوۡتَ مِنَ ٱلۡقَوۡمِ ٱلظَّٰلِمِينَ

Silloin toinen naisista tuli kainosti kävellen hänen luokseen ja sanoi: »Totisesti, isäni kutsuu sinut luokseen voidakseen kiittää sinua siitä, että juotit elukkamme.» Kun Mooses saapui hänen luoksensa ja kertoi hänelle elämänsä, niin vanhus sanoi: »Älä pelkää, olet pelastunut väärämielisten ihmisten joukosta.»

Ayah 25

قَالَتۡ إِحۡدَىٰهُمَا يَٰٓأَبَتِ ٱسۡتَـٔۡجِرۡهُۖ إِنَّ خَيۡرَ مَنِ ٱسۡتَـٔۡجَرۡتَ ٱلۡقَوِيُّ ٱلۡأَمِينُ

Toinen tyttäristä pyysi: »Isä! Ota hänet palvelukseesi, totisesti, hän on paras, jonka voit palkata, sangen väkevä ja luotettavaa

Ayah 26

قَالَ إِنِّيٓ أُرِيدُ أَنۡ أُنكِحَكَ إِحۡدَى ٱبۡنَتَيَّ هَٰتَيۡنِ عَلَىٰٓ أَن تَأۡجُرَنِي ثَمَٰنِيَ حِجَجࣲۖ فَإِنۡ أَتۡمَمۡتَ عَشۡرࣰ ا فَمِنۡ عِندِكَۖ وَمَآ أُرِيدُ أَنۡ أَشُقَّ عَلَيۡكَۚ سَتَجِدُنِيٓ إِن شَآءَ ٱللَّهُ مِنَ ٱلصَّٰلِحِينَ

Isä lausui: »Totisesti, haluan naittaa sinut toiselle tyttäristäni sillä ehdolla, että olet kahdeksan vuotta palveluksessani. Oletko kymmenen vuotta täyteen, se riippuu itsestäsi, enkä aio kohdella sinua huonosti, olet huomaava minut, jos Jumala niin suo, hyväksi ihmiseksi.»

Ayah 27

قَالَ ذَٰلِكَ بَيۡنِي وَبَيۡنَكَۖ أَيَّمَا ٱلۡأَجَلَيۡنِ قَضَيۡتُ فَلَا عُدۡوَٰنَ عَلَيَّۖ وَٱللَّهُ عَلَىٰ مَا نَقُولُ وَكِيلࣱ‏

Mooses vastasi: »Tämä olkoon sopimuksemme, ja minkä ajan otankin täyttääkseni, älköön minulta enää lisää vaadittako. Jumala todistakoon sen, mistä me nyt puhumme.»

Ayah 28

۞فَلَمَّا قَضَىٰ مُوسَى ٱلۡأَجَلَ وَسَارَ بِأَهۡلِهِۦٓ ءَانَسَ مِن جَانِبِ ٱلطُّورِ نَارࣰ اۖ قَالَ لِأَهۡلِهِ ٱمۡكُثُوٓاْ إِنِّيٓ ءَانَسۡتُ نَارࣰ ا لَّعَلِّيٓ ءَاتِيكُم مِّنۡهَا بِخَبَرٍ أَوۡ جَذۡوَةࣲ مِّنَ ٱلنَّارِ لَعَلَّكُمۡ تَصۡطَلُونَ

Kun Mooses sitten oli palvellut aikansa täyteen ja lähti pois perheinensä, hän huomasi tulen vuoren kupeella. Hän lausui perheelleen: »Malttakaa, minä näen tulen palavan. Ehkä minä voin ottaa teille selvää siitä tai tuoda palavan kekäleen, voidaksenne lämmitellä.»

Ayah 29

فَلَمَّآ أَتَىٰهَا نُودِيَ مِن شَٰطِيِٕ ٱلۡوَادِ ٱلۡأَيۡمَنِ فِي ٱلۡبُقۡعَةِ ٱلۡمُبَٰرَكَةِ مِنَ ٱلشَّجَرَةِ أَن يَٰمُوسَىٰٓ إِنِّيٓ أَنَا ٱللَّهُ رَبُّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

Kun hän lähestyi sitä, kuului ääni laakson oikealta puolelta, pyhänä paikalla olevasta pensaasta: »Mooses! Minä olen totisesti Jumala, maailmojen valtias.»

Ayah 30

وَأَنۡ أَلۡقِ عَصَاكَۚ فَلَمَّا رَءَاهَا تَهۡتَزُّ كَأَنَّهَا جَآنࣱّ وَلَّىٰ مُدۡبِرࣰ ا وَلَمۡ يُعَقِّبۡۚ يَٰمُوسَىٰٓ أَقۡبِلۡ وَلَا تَخَفۡۖ إِنَّكَ مِنَ ٱلۡأٓمِنِينَ

Ja edelleen: »Heitä sauvasi maahan!» Ja kun hän näki sen kiemurtelevan kuin käärme, hän kääntyi ympäri paeten taakseen katsomatta. »Oi Mooses, astu eteenpäin pelkäämättä, sillä totisesti olet turvassa

Ayah 31

ٱسۡلُكۡ يَدَكَ فِي جَيۡبِكَ تَخۡرُجۡ بَيۡضَآءَ مِنۡ غَيۡرِ سُوٓءࣲ وَٱضۡمُمۡ إِلَيۡكَ جَنَاحَكَ مِنَ ٱلرَّهۡبِۖ فَذَٰنِكَ بُرۡهَٰنَانِ مِن رَّبِّكَ إِلَىٰ فِرۡعَوۡنَ وَمَلَإِيْهِۦٓۚ إِنَّهُمۡ كَانُواْ قَوۡمࣰ ا فَٰسِقِينَ

Pistä kätesi poveesi, niin vedät sen ulos valkoisena, kuitenkin ilman taudin tartuntaa. Äläkä kammoksu kättäsi kylkesi lähellä. Nämä ovat Herrasi kaksi tunnusmerkkiä faraolle ja hänen päämiehilleen. Totisesti he ovat jumalattomia ihmisiä.»

Ayah 32

قَالَ رَبِّ إِنِّي قَتَلۡتُ مِنۡهُمۡ نَفۡسࣰ ا فَأَخَافُ أَن يَقۡتُلُونِ

Mooses vastasi: »Herra! Minä surmasin erään heistä ja pelkään senvuoksi, että he surmaavat minut

Ayah 33

وَأَخِي هَٰرُونُ هُوَ أَفۡصَحُ مِنِّي لِسَانࣰ ا فَأَرۡسِلۡهُ مَعِيَ رِدۡءࣰ ا يُصَدِّقُنِيٓۖ إِنِّيٓ أَخَافُ أَن يُكَذِّبُونِ

Mutta minulla on veljeni Aaron, joka on puheessaan minua taitavampi, lähetä sentähden hänet minun mukaani minua vahvistamaan. Pelkään totisesti, että he pitävät minua valehtelijana.»

Ayah 34

قَالَ سَنَشُدُّ عَضُدَكَ بِأَخِيكَ وَنَجۡعَلُ لَكُمَا سُلۡطَٰنࣰ ا فَلَا يَصِلُونَ إِلَيۡكُمَا بِـَٔايَٰتِنَآۚ أَنتُمَا وَمَنِ ٱتَّبَعَكُمَا ٱلۡغَٰلِبُونَ

Jumala lausui: »Me vahvistamme käsivarttasi veljesi avulla ja annamme teille kummallekin sellaisen vallan, että he eivät kykene mihinkään Meidän tunnustekojamme vastaan. Te kaksi sekä ne, jotka teitä seuraavat, peritte voiton.»

Ayah 35

فَلَمَّا جَآءَهُم مُّوسَىٰ بِـَٔايَٰتِنَا بَيِّنَٰتࣲ قَالُواْ مَا هَٰذَآ إِلَّا سِحۡرࣱ مُّفۡتَرࣰ ى وَمَا سَمِعۡنَا بِهَٰذَا فِيٓ ءَابَآئِنَا ٱلۡأَوَّلِينَ

Kun Mooses sitten selkeästi näytti heille tunnusmerkkimme, he sanoivat: »Tämä on vain ovelaa noituutta, emmekä ole kuulleet tällaista sattuneen esi~isiemme aikana.»

Ayah 36

وَقَالَ مُوسَىٰ رَبِّيٓ أَعۡلَمُ بِمَن جَآءَ بِٱلۡهُدَىٰ مِنۡ عِندِهِۦ وَمَن تَكُونُ لَهُۥ عَٰقِبَةُ ٱلدَّارِۚ إِنَّهُۥ لَا يُفۡلِحُ ٱلظَّٰلِمُونَ

Mutta Mooses sanoi: »Herra tietää parhaiten, kuka tulee Hänen lähettämänään ja opastamanaan ja kenellä on määränpäässä hyvä koti. Totisesti, väärämieliset eivät menesty.»

Ayah 37

وَقَالَ فِرۡعَوۡنُ يَٰٓأَيُّهَا ٱلۡمَلَأُ مَا عَلِمۡتُ لَكُم مِّنۡ إِلَٰهٍ غَيۡرِي فَأَوۡقِدۡ لِي يَٰهَٰمَٰنُ عَلَى ٱلطِّينِ فَٱجۡعَل لِّي صَرۡحࣰ ا لَّعَلِّيٓ أَطَّلِعُ إِلَىٰٓ إِلَٰهِ مُوسَىٰ وَإِنِّي لَأَظُنُّهُۥ مِنَ ٱلۡكَٰذِبِينَ

Farao lausui: »Päällikköni, en tiedä teillä olevan muuta jumalaa kuin minä itse. Polta siis, Haaman, minulle tiiliä ja rakenna korkea palatsi, jotta voisin ulottua näkemään Mooseksen Jumalan. Pidän häntä totisesti valehtelijana.»

Ayah 38

وَٱسۡتَكۡبَرَ هُوَ وَجُنُودُهُۥ فِي ٱلۡأَرۡضِ بِغَيۡرِ ٱلۡحَقِّ وَظَنُّوٓاْ أَنَّهُمۡ إِلَيۡنَا لَا يُرۡجَعُونَ

Ja farao ja hänen sotajoukkonsa ylvästelivät aiheetta maassa ja luulivat, ettei heitä noudettaisi takaisin Meidän eteemme

Ayah 39

فَأَخَذۡنَٰهُ وَجُنُودَهُۥ فَنَبَذۡنَٰهُمۡ فِي ٱلۡيَمِّۖ فَٱنظُرۡ كَيۡفَ كَانَ عَٰقِبَةُ ٱلظَّٰلِمِينَ

Silloin Me tartuimme häneen ja hänen sotajoukkoonsa ja heitimme heidät mereen. Huomaa siis, millaisen lopun saavat jumalattomat

Ayah 40

وَجَعَلۡنَٰهُمۡ أَئِمَّةࣰ يَدۡعُونَ إِلَى ٱلنَّارِۖ وَيَوۡمَ ٱلۡقِيَٰمَةِ لَا يُنصَرُونَ

Ja Me teimme heistä johtomiehiä viettelemään ihmisiä tulen omiksi, ja ylösnousemuksen päivänä heitä ei auteta

Ayah 41

وَأَتۡبَعۡنَٰهُمۡ فِي هَٰذِهِ ٱلدُّنۡيَا لَعۡنَةࣰۖ وَيَوۡمَ ٱلۡقِيَٰمَةِ هُم مِّنَ ٱلۡمَقۡبُوحِينَ

Tässä maailmassa me annoimme kirouksen seurata heitä, ja ylösnousemuksen päivänä he ovat inhottuja

Ayah 42

وَلَقَدۡ ءَاتَيۡنَا مُوسَى ٱلۡكِتَٰبَ مِنۢ بَعۡدِ مَآ أَهۡلَكۡنَا ٱلۡقُرُونَ ٱلۡأُولَىٰ بَصَآئِرَ لِلنَّاسِ وَهُدࣰ ى وَرَحۡمَةࣰ لَّعَلَّهُمۡ يَتَذَكَّرُونَ

Totisesti, Me annoimme Moosekselle Kirjan, senjälkeen kun olimme hävittänyt aikaisemmat sukupolvet, valaistukseksi ihmissuvulle, johdatukseksi ja armoksi, jotta he siitä vaarin ottaisivat

Ayah 43

وَمَا كُنتَ بِجَانِبِ ٱلۡغَرۡبِيِّ إِذۡ قَضَيۡنَآ إِلَىٰ مُوسَى ٱلۡأَمۡرَ وَمَا كُنتَ مِنَ ٱلشَّٰهِدِينَ

Sinä (Muhammed) et ollut Siinain länsipuolella, kun Me ilmoitimme Moosekselle käskymme, etkä ollut sen todistajana

Ayah 44

وَلَٰكِنَّآ أَنشَأۡنَا قُرُونࣰ ا فَتَطَاوَلَ عَلَيۡهِمُ ٱلۡعُمُرُۚ وَمَا كُنتَ ثَاوِيࣰ ا فِيٓ أَهۡلِ مَدۡيَنَ تَتۡلُواْ عَلَيۡهِمۡ ءَايَٰتِنَا وَلَٰكِنَّا كُنَّا مُرۡسِلِينَ

Mutta olemme luonut toisia sukupolvia ja suonut niille pitkän elämän. Sinä et myöskään asunut Midianin asukkaitten parissa julistamassa heille Meidän ilmoituksiamme, mutta Meistä ne olivat lähtöisin

Ayah 45

وَمَا كُنتَ بِجَانِبِ ٱلطُّورِ إِذۡ نَادَيۡنَا وَلَٰكِن رَّحۡمَةࣰ مِّن رَّبِّكَ لِتُنذِرَ قَوۡمࣰ ا مَّآ أَتَىٰهُم مِّن نَّذِيرࣲ مِّن قَبۡلِكَ لَعَلَّهُمۡ يَتَذَكَّرُونَ

Sinä et ollut myöskään vuoren huipulla, kun Me (Mooseksen) kutsuimme, mutta tämä (Koraani) on Herrasi armonosoitus, jotta voisit varoittaa kansaa, jonka luona ei ketään varoittajaa ennen sinua käynyt; ehkä he ottavat vaarin

Ayah 46

وَلَوۡلَآ أَن تُصِيبَهُم مُّصِيبَةُۢ بِمَا قَدَّمَتۡ أَيۡدِيهِمۡ فَيَقُولُواْ رَبَّنَا لَوۡلَآ أَرۡسَلۡتَ إِلَيۡنَا رَسُولࣰ ا فَنَتَّبِعَ ءَايَٰتِكَ وَنَكُونَ مِنَ ٱلۡمُؤۡمِنِينَ

Etteivät he sitten, kun heitä kohtaa onnettomuus heidän kättensä tekojen tähden, sanoisi: »Herra, miksi et lähettänyt luoksemme lähettilästä, niin että olisimme seuranneet merkkejäsi ja olleet uskovaisia?»

Ayah 47

فَلَمَّا جَآءَهُمُ ٱلۡحَقُّ مِنۡ عِندِنَا قَالُواْ لَوۡلَآ أُوتِيَ مِثۡلَ مَآ أُوتِيَ مُوسَىٰٓۚ أَوَلَمۡ يَكۡفُرُواْ بِمَآ أُوتِيَ مُوسَىٰ مِن قَبۡلُۖ قَالُواْ سِحۡرَانِ تَظَٰهَرَا وَقَالُوٓاْ إِنَّا بِكُلࣲّ كَٰفِرُونَ

Mutta kun lähettämämme totuus nyt ilmestyy heille, he sanovat: »Miksi hän (Muhammed) ei saanut samanlaista ihmeidentekovaltaa kuin Mooseskin? Mutta eivätkö he kieltäneet sitä, mitä Moosekselle aikoinaan annettiin?» He sanoivat: »Nämä kumpikin (Koraani ja Toora) ovat noituuden tuotteita, jotka tukevat toisiaan. Totisesti, emme usko kumpaankaan.»

Ayah 48

قُلۡ فَأۡتُواْ بِكِتَٰبࣲ مِّنۡ عِندِ ٱللَّهِ هُوَ أَهۡدَىٰ مِنۡهُمَآ أَتَّبِعۡهُ إِن كُنتُمۡ صَٰدِقِينَ

Sano: »Tuokaa sitten Jumalalta sellainen kirja, joka on näitä kahta parempi ojennusnuora, niin minä seuraan sitä, jos olette oikeassa.»

Ayah 49

فَإِن لَّمۡ يَسۡتَجِيبُواْ لَكَ فَٱعۡلَمۡ أَنَّمَا يَتَّبِعُونَ أَهۡوَآءَهُمۡۚ وَمَنۡ أَضَلُّ مِمَّنِ ٱتَّبَعَ هَوَىٰهُ بِغَيۡرِ هُدࣰ ى مِّنَ ٱللَّهِۚ إِنَّ ٱللَّهَ لَا يَهۡدِي ٱلۡقَوۡمَ ٱلظَّٰلِمِينَ

Mutta jos he eivät vastaa sinulle, tiedä silloin, että he seuraavat vain omia himojaan. Ja ken onkaan pahemmin eksynyt kuin se, joka seuraa omia himojaan saamatta johdatusta Jumalalta. Totisesti, Jumala ei ohjaa väärämielisiä

Ayah 50

۞وَلَقَدۡ وَصَّلۡنَا لَهُمُ ٱلۡقَوۡلَ لَعَلَّهُمۡ يَتَذَكَّرُونَ

Totisesti, olemme jo ennenkin julistanut heille (Koraanin) sanaa moninaisissa yhteyksissä, jotta he ottaisivat siitä vaarin

Ayah 51

ٱلَّذِينَ ءَاتَيۡنَٰهُمُ ٱلۡكِتَٰبَ مِن قَبۡلِهِۦ هُم بِهِۦ يُؤۡمِنُونَ

Ne, joille Kirja on jo aikaisemmin annettu, uskovat siihen

Ayah 52

وَإِذَا يُتۡلَىٰ عَلَيۡهِمۡ قَالُوٓاْ ءَامَنَّا بِهِۦٓ إِنَّهُ ٱلۡحَقُّ مِن رَّبِّنَآ إِنَّا كُنَّا مِن قَبۡلِهِۦ مُسۡلِمِينَ

Kun sitä heille luetaan, he sanovat: »Me uskomme siihen. Totisesti, se on Herramme lähettämä totuus, ja totisesti me olimme jo tätä ennen Jumalan alamaisia.»

Ayah 53

أُوْلَٰٓئِكَ يُؤۡتَوۡنَ أَجۡرَهُم مَّرَّتَيۡنِ بِمَا صَبَرُواْ وَيَدۡرَءُونَ بِٱلۡحَسَنَةِ ٱلسَّيِّئَةَ وَمِمَّا رَزَقۡنَٰهُمۡ يُنفِقُونَ

Heidän palkkansa maksetaan heille kahdesti, koska he pysyvät lujina ja vastustavat pahaa hyvällä ja antavat almuja siitä, mitä olemme heille suonut

Ayah 54

وَإِذَا سَمِعُواْ ٱللَّغۡوَ أَعۡرَضُواْ عَنۡهُ وَقَالُواْ لَنَآ أَعۡمَٰلُنَا وَلَكُمۡ أَعۡمَٰلُكُمۡ سَلَٰمٌ عَلَيۡكُمۡ لَا نَبۡتَغِي ٱلۡجَٰهِلِينَ

Ja kun he kuulevat turhaa puhetta, he kääntyvät siitä pois ja sanovat: »Te niitätte omat tekonne ja me omamme; rauha olkoon teille, mutta me emme pyri tietämättömien seuraan.»

Ayah 55

إِنَّكَ لَا تَهۡدِي مَنۡ أَحۡبَبۡتَ وَلَٰكِنَّ ٱللَّهَ يَهۡدِي مَن يَشَآءُۚ وَهُوَ أَعۡلَمُ بِٱلۡمُهۡتَدِينَ

Totisesti, sinä et voi johtaa sitä, jota mielelläsi johtaisit, mutta Jumala antaa johdatuksensa kenelle tahtoo, ja Hän tietää parhaiten, ketkä vaeltavat oikeata tietä

Ayah 56

وَقَالُوٓاْ إِن نَّتَّبِعِ ٱلۡهُدَىٰ مَعَكَ نُتَخَطَّفۡ مِنۡ أَرۡضِنَآۚ أَوَلَمۡ نُمَكِّن لَّهُمۡ حَرَمًا ءَامِنࣰ ا يُجۡبَىٰٓ إِلَيۡهِ ثَمَرَٰتُ كُلِّ شَيۡءࣲ رِّزۡقࣰ ا مِّن لَّدُنَّا وَلَٰكِنَّ أَكۡثَرَهُمۡ لَا يَعۡلَمُونَ

Ja he sanovat: »Jos sinun kanssasi seuraamme tätä johdatusta, niin me joudumme pois maastamme.» Aivan niin, mutta emmekö Me ole perustanut heitä varten turvallista pyhitettyä paikkaa (Mekkaa), jonne annamme kaikenlaisia hedelmiä heidän ylläpidokseen. Mutta useimmat heistä eivät mitään tiedä

Ayah 57

وَكَمۡ أَهۡلَكۡنَا مِن قَرۡيَةِۭ بَطِرَتۡ مَعِيشَتَهَاۖ فَتِلۡكَ مَسَٰكِنُهُمۡ لَمۡ تُسۡكَن مِّنۢ بَعۡدِهِمۡ إِلَّا قَلِيلࣰ اۖ وَكُنَّا نَحۡنُ ٱلۡوَٰرِثِينَ

Kuinka monta kaupunkia, jotka rikkaudessaan ylvästelivät, olemmekaan tuhonnut. Nämä rauniot olivat heidän kotejaan, joita heidän jälkeensä vain vähän on käytetty asuntoina. Ne olemme Me perinyt

Ayah 58

وَمَا كَانَ رَبُّكَ مُهۡلِكَ ٱلۡقُرَىٰ حَتَّىٰ يَبۡعَثَ فِيٓ أُمِّهَا رَسُولࣰ ا يَتۡلُواْ عَلَيۡهِمۡ ءَايَٰتِنَاۚ وَمَا كُنَّا مُهۡلِكِي ٱلۡقُرَىٰٓ إِلَّا وَأَهۡلُهَا ظَٰلِمُونَ

Mutta Herrasi ei koskaan hävittänyt kaupunkeja ennen kuin oli lähettänyt niiden pääpaikkaan lähettilään tulkitsemaan heille Meidän merkkimme. Emmekä Me hävitä kaupunkeja muutoin kuin niiden asukkaitten vääryyksien takia

Ayah 59

وَمَآ أُوتِيتُم مِّن شَيۡءࣲ فَمَتَٰعُ ٱلۡحَيَوٰةِ ٱلدُّنۡيَا وَزِينَتُهَاۚ وَمَا عِندَ ٱللَّهِ خَيۡرࣱ وَأَبۡقَىٰٓۚ أَفَلَا تَعۡقِلُونَ

Kaikki, mitä teille on annettu, on vain tämän maailman elämän nautintoa ja koreutta. Mutta se, mikä on Jumalan luona, on parempaa ja pysyvämpää. Ettekö jo ymmärrä

Ayah 60

أَفَمَن وَعَدۡنَٰهُ وَعۡدًا حَسَنࣰ ا فَهُوَ لَٰقِيهِ كَمَن مَّتَّعۡنَٰهُ مَتَٰعَ ٱلۡحَيَوٰةِ ٱلدُّنۡيَا ثُمَّ هُوَ يَوۡمَ ٱلۡقِيَٰمَةِ مِنَ ٱلۡمُحۡضَرِينَ

Onko sitten se, jolle Me olemme antanut ihanan lupauksen, mikä hänelle täytetäänkin, sellaisen kaltainen, jolle olemme kylläkin suonut tämän maailman elämän nautintoja, mutta joka ylösnousemuksen päivänä luetaan syntisten joukkoon

Ayah 61

وَيَوۡمَ يُنَادِيهِمۡ فَيَقُولُ أَيۡنَ شُرَكَآءِيَ ٱلَّذِينَ كُنتُمۡ تَزۡعُمُونَ

Sinä päivänä Hän kutsuu heitä ja sanoo: »Missä ovat ne, joita te kuvittelitte Minun vertaisikseni?»

Ayah 62

قَالَ ٱلَّذِينَ حَقَّ عَلَيۡهِمُ ٱلۡقَوۡلُ رَبَّنَا هَٰٓؤُلَآءِ ٱلَّذِينَ أَغۡوَيۡنَآ أَغۡوَيۡنَٰهُمۡ كَمَا غَوَيۡنَاۖ تَبَرَّأۡنَآ إِلَيۡكَۖ مَا كَانُوٓاْ إِيَّانَا يَعۡبُدُونَ

Silloin ne, joihin tämä puhe sattuu, sanovat: »Herra, nämä ovat niitä, jotka olemme johtaneet harhaan samalla tavalla kuin itsekin eksyimme. Olemme syyttömiä Sinun edessäsi, he eivät meitä palvelleet.»

Ayah 63

وَقِيلَ ٱدۡعُواْ شُرَكَآءَكُمۡ فَدَعَوۡهُمۡ فَلَمۡ يَسۡتَجِيبُواْ لَهُمۡ وَرَأَوُاْ ٱلۡعَذَابَۚ لَوۡ أَنَّهُمۡ كَانُواْ يَهۡتَدُونَ

Silloin sanotaan: »Kutsukaa liittolaisianne!» Niin he kutsuvat niitä, mutta nämä eivät lainkaan vastaa. He näkevät tuomionsa ja toivovat, että olisivat saaneet johdatuksen

Ayah 64

وَيَوۡمَ يُنَادِيهِمۡ فَيَقُولُ مَاذَآ أَجَبۡتُمُ ٱلۡمُرۡسَلِينَ

Tulee päivä, jolloin Hän on heitä kutsuva ja sanova: »Minkä vastauksen annoitte lähettiläille?»

Ayah 65

فَعَمِيَتۡ عَلَيۡهِمُ ٱلۡأَنۢبَآءُ يَوۡمَئِذࣲ فَهُمۡ لَا يَتَسَآءَلُونَ

Sinä päivänä he joutuvat sokeuden valtaan eivätkä kykene mitään verukkeita esittämään, eivätkä he myöskään joutavia toisiltaan utele

Ayah 66

فَأَمَّا مَن تَابَ وَءَامَنَ وَعَمِلَ صَٰلِحࣰ ا فَعَسَىٰٓ أَن يَكُونَ مِنَ ٱلۡمُفۡلِحِينَ

Mutta ken kääntyy Jumalan puoleen ja uskoo sekä tekee hyvää, hän toivottavasti kuuluu niiden pariin, jotka menestyvät

Ayah 67

وَرَبُّكَ يَخۡلُقُ مَا يَشَآءُ وَيَخۡتَارُۗ مَا كَانَ لَهُمُ ٱلۡخِيَرَةُۚ سُبۡحَٰنَ ٱللَّهِ وَتَعَٰلَىٰ عَمَّا يُشۡرِكُونَ

Herrasi voi luoda ja valita mitä haluaa, mutta heillä ei ole valinnan varaa. Kunnia olkoon Jumalalle! Hän on korkealla sen yläpuolella, mitä he Hänen rinnalleen asettavat

Ayah 68

وَرَبُّكَ يَعۡلَمُ مَا تُكِنُّ صُدُورُهُمۡ وَمَا يُعۡلِنُونَ

Herrasi tietää myös, mitä heidän povessaan piilee ja mitä he julki tuovat

Ayah 69

وَهُوَ ٱللَّهُ لَآ إِلَٰهَ إِلَّا هُوَۖ لَهُ ٱلۡحَمۡدُ فِي ٱلۡأُولَىٰ وَٱلۡأٓخِرَةِۖ وَلَهُ ٱلۡحُكۡمُ وَإِلَيۡهِ تُرۡجَعُونَ

Hän on Jumala, ei ole muuta jumalaa kuin Hän. Hänelle kuuluu kaikki ylistys alusta loppuun. Hänelle kuuluu tuomio, ja Hänen luokseen teidän on palattava

Ayah 70

قُلۡ أَرَءَيۡتُمۡ إِن جَعَلَ ٱللَّهُ عَلَيۡكُمُ ٱلَّيۡلَ سَرۡمَدًا إِلَىٰ يَوۡمِ ٱلۡقِيَٰمَةِ مَنۡ إِلَٰهٌ غَيۡرُ ٱللَّهِ يَأۡتِيكُم بِضِيَآءٍۚ أَفَلَا تَسۡمَعُونَ

Sano: »Mitä sanoisitte, jos Jumala antaisi teidän olla yön pimeydessä aina ylösnousemuksen päivään saakka? Mikä muu jumala kuin Hän itse voisi antaa teille valoa? Miksi ette siis kuuntele?»

Ayah 71

قُلۡ أَرَءَيۡتُمۡ إِن جَعَلَ ٱللَّهُ عَلَيۡكُمُ ٱلنَّهَارَ سَرۡمَدًا إِلَىٰ يَوۡمِ ٱلۡقِيَٰمَةِ مَنۡ إِلَٰهٌ غَيۡرُ ٱللَّهِ يَأۡتِيكُم بِلَيۡلࣲ تَسۡكُنُونَ فِيهِۚ أَفَلَا تُبۡصِرُونَ

Sano edelleen: »Mitä sanoisitte, jos Jumala antaisi teidän olla päivän valossa aina ylösnousemuksen päivään saakka? Mikä muu jumala kuin Hän voisi antaa teille yön sen aikana levätäksenne? Ettekö jo huomaa?»

Ayah 72

وَمِن رَّحۡمَتِهِۦ جَعَلَ لَكُمُ ٱلَّيۡلَ وَٱلنَّهَارَ لِتَسۡكُنُواْ فِيهِ وَلِتَبۡتَغُواْ مِن فَضۡلِهِۦ وَلَعَلَّكُمۡ تَشۡكُرُونَ

Suopeudessaan Hän on säätänyt teitä varten yön ja päivän, niin että voitte levätä sekä etsiä Jumalan armoa ja että osaatte olla kiitollisia

Ayah 73

وَيَوۡمَ يُنَادِيهِمۡ فَيَقُولُ أَيۡنَ شُرَكَآءِيَ ٱلَّذِينَ كُنتُمۡ تَزۡعُمُونَ

Tulee päivä, jolloin Hän on heitä kutsuva ja sanova: »Missä ovat ne, joita te kuvittelette Minun vertaisikseni?»

Ayah 74

وَنَزَعۡنَا مِن كُلِّ أُمَّةࣲ شَهِيدࣰ ا فَقُلۡنَا هَاتُواْ بُرۡهَٰنَكُمۡ فَعَلِمُوٓاْ أَنَّ ٱلۡحَقَّ لِلَّهِ وَضَلَّ عَنۡهُم مَّا كَانُواْ يَفۡتَرُونَ

Ja me otamme jokaisesta kansasta todistajan ja lausumme: »Tuokaa esiin todistuksenne.» Silloin he tulevat huomaamaan, että totuus on Jumalassa ja että heidän kuvitelmansa häipyvät heidän näkyvistään

Ayah 75

۞إِنَّ قَٰرُونَ كَانَ مِن قَوۡمِ مُوسَىٰ فَبَغَىٰ عَلَيۡهِمۡۖ وَءَاتَيۡنَٰهُ مِنَ ٱلۡكُنُوزِ مَآ إِنَّ مَفَاتِحَهُۥ لَتَنُوٓأُ بِٱلۡعُصۡبَةِ أُوْلِي ٱلۡقُوَّةِ إِذۡ قَالَ لَهُۥ قَوۡمُهُۥ لَا تَفۡرَحۡۖ إِنَّ ٱللَّهَ لَا يُحِبُّ ٱلۡفَرِحِينَ

Totisesti. Koorah kuului Mooseksen kansaan, mutta hän nousi heitä vastaan. Ja Me olimme antanut hänelle niin paljon aarteita, että niiden avaimet olisivat painaneet maahan joukon voimakkaita miehiä. Hänen kansansa lausui hänelle: »Älä riemuitse, totisesti, Jumala ei rakasta niitä, jotka liiaksi rikkaudestaan riemuitsevat

Ayah 76

وَٱبۡتَغِ فِيمَآ ءَاتَىٰكَ ٱللَّهُ ٱلدَّارَ ٱلۡأٓخِرَةَۖ وَلَا تَنسَ نَصِيبَكَ مِنَ ٱلدُّنۡيَاۖ وَأَحۡسِن كَمَآ أَحۡسَنَ ٱللَّهُ إِلَيۡكَۖ وَلَا تَبۡغِ ٱلۡفَسَادَ فِي ٱلۡأَرۡضِۖ إِنَّ ٱللَّهَ لَا يُحِبُّ ٱلۡمُفۡسِدِينَ

Vaan sen avulla, mitä Jumala on sinulle antanut, etsi tulevaisuuden kotia, mutta älä unohda osaasi tässä maailmassa. Tee hyvää, kuten Jumalakin on hyvää tehnyt sinulle, äläkä tavoittele maassa pahaa. Totisesti, Jumala ei rakasta niitä, jotka pahaa tekevät.»

Ayah 77

قَالَ إِنَّمَآ أُوتِيتُهُۥ عَلَىٰ عِلۡمٍ عِندِيٓۚ أَوَلَمۡ يَعۡلَمۡ أَنَّ ٱللَّهَ قَدۡ أَهۡلَكَ مِن قَبۡلِهِۦ مِنَ ٱلۡقُرُونِ مَنۡ هُوَ أَشَدُّ مِنۡهُ قُوَّةࣰ وَأَكۡثَرُ جَمۡعࣰ اۚ وَلَا يُسۡـَٔلُ عَن ذُنُوبِهِمُ ٱلۡمُجۡرِمُونَ

Hän sanoi: »Minulle on annettu tämä kaikki sen tiedon vuoksi, joka minulla on.» Eikö hän tiedä, että jo ennen häntä Jumala on tuhonnut sukupolvia, jotka olivat häntä voimassaan väkevämpiä ja määrältään lukuisampia. Mutta syntisiltä ei tarvitse kysellä heidän syntejään

Ayah 78

فَخَرَجَ عَلَىٰ قَوۡمِهِۦ فِي زِينَتِهِۦۖ قَالَ ٱلَّذِينَ يُرِيدُونَ ٱلۡحَيَوٰةَ ٱلدُّنۡيَا يَٰلَيۡتَ لَنَا مِثۡلَ مَآ أُوتِيَ قَٰرُونُ إِنَّهُۥ لَذُو حَظٍّ عَظِيمࣲ‏

Sitten hän astui kansansa eteen kaikessa korskeudessaan; silloin ne, jotka halusivat tämän maailman elämää, sanoivat: »Me halajamme samanlaista, mitä Koorahillekin on annettu. Totisesti, hän on saanut suuren onnen.»

Ayah 79

وَقَالَ ٱلَّذِينَ أُوتُواْ ٱلۡعِلۡمَ وَيۡلَكُمۡ ثَوَابُ ٱللَّهِ خَيۡرࣱ لِّمَنۡ ءَامَنَ وَعَمِلَ صَٰلِحࣰ اۚ وَلَا يُلَقَّىٰهَآ إِلَّا ٱلصَّٰبِرُونَ

Mutta ne, joille oli annettu totista tietoa, sanoivat: »Voi teitä! Jumala antaa paremman palkan sille, joka uskoo ja tekee hyvää. Mutta sen saavat vain ne, jotka lujina kestävät.»

Ayah 80

فَخَسَفۡنَا بِهِۦ وَبِدَارِهِ ٱلۡأَرۡضَ فَمَا كَانَ لَهُۥ مِن فِئَةࣲ يَنصُرُونَهُۥ مِن دُونِ ٱللَّهِ وَمَا كَانَ مِنَ ٱلۡمُنتَصِرِينَ

Sitten Me annoimme maan niellä hänet ja hänen kotinsa, eikä kukaan, paitsi Jumala, voinut häntä auttaa, eikä hän apua saanut

Ayah 81

وَأَصۡبَحَ ٱلَّذِينَ تَمَنَّوۡاْ مَكَانَهُۥ بِٱلۡأَمۡسِ يَقُولُونَ وَيۡكَأَنَّ ٱللَّهَ يَبۡسُطُ ٱلرِّزۡقَ لِمَن يَشَآءُ مِنۡ عِبَادِهِۦ وَيَقۡدِرُۖ لَوۡلَآ أَن مَّنَّ ٱللَّهُ عَلَيۡنَا لَخَسَفَ بِنَاۖ وَيۡكَأَنَّهُۥ لَا يُفۡلِحُ ٱلۡكَٰفِرُونَ

Ja ne, jotka aikaisemmin olivat halunneet hänen asemaansa, alkoivat puhua: »Voi, miten kummallista! Totisesti, Jumala suo antimensa niille palvelijoistaan, joille haluaa, tai myös vähentää niitä. Ellei Jumala olisi ollut hyvä meitä kohtaan, olisimme mekin hautautuneet maan alle. Voi, miten kummallista! Totisesti, uskottomat eivät milloinkaan menesty.»

Ayah 82

تِلۡكَ ٱلدَّارُ ٱلۡأٓخِرَةُ نَجۡعَلُهَا لِلَّذِينَ لَا يُرِيدُونَ عُلُوࣰّ ا فِي ٱلۡأَرۡضِ وَلَا فَسَادࣰ اۚ وَٱلۡعَٰقِبَةُ لِلۡمُتَّقِينَ

Tulevaisuuden kodin Me määräämme niitä varten, jotka eivät halua korottaa itseään maan päällä eivätkä halua tehdä pahaa. Parhaimman osan saavat viimein hurskaat

Ayah 83

مَن جَآءَ بِٱلۡحَسَنَةِ فَلَهُۥ خَيۡرࣱ مِّنۡهَاۖ وَمَن جَآءَ بِٱلسَّيِّئَةِ فَلَا يُجۡزَى ٱلَّذِينَ عَمِلُواْ ٱلسَّيِّـَٔاتِ إِلَّا مَا كَانُواْ يَعۡمَلُونَ

Sentähden, joka toimittaa hyvää, saa vieläkin parempaa; mutta ken pahaa tekee, sellaiselle maksetaan palkka vain hänen tekojensa mukaan

Ayah 84

إِنَّ ٱلَّذِي فَرَضَ عَلَيۡكَ ٱلۡقُرۡءَانَ لَرَآدُّكَ إِلَىٰ مَعَادࣲۚ قُل رَّبِّيٓ أَعۡلَمُ مَن جَآءَ بِٱلۡهُدَىٰ وَمَنۡ هُوَ فِي ضَلَٰلࣲ مُّبِينࣲ‏

Totisesti, Hän, joka on antanut sinulle tämän Koraanin, on johtava sinut takaisin luvattuun paikkaan. Sano: »Herra tuntee parhaiten sekä sen, jolla on johdatus, että sen, joka on ilmeisen harhan vallassa.»

Ayah 85

وَمَا كُنتَ تَرۡجُوٓاْ أَن يُلۡقَىٰٓ إِلَيۡكَ ٱلۡكِتَٰبُ إِلَّا رَحۡمَةࣰ مِّن رَّبِّكَۖ فَلَا تَكُونَنَّ ظَهِيرࣰ ا لِّلۡكَٰفِرِينَ

Sinä et odottanut tätä Kirjaa sinulle ilmoitettavan, mutta se on Herrasi armonosoitus. Älä siis milloinkaan tue uskottomia

Ayah 86

وَلَا يَصُدُّنَّكَ عَنۡ ءَايَٰتِ ٱللَّهِ بَعۡدَ إِذۡ أُنزِلَتۡ إِلَيۡكَۖ وَٱدۡعُ إِلَىٰ رَبِّكَۖ وَلَا تَكُونَنَّ مِنَ ٱلۡمُشۡرِكِينَ

Älä salli heidän erottaa itseäsi Jumalan merkeistä, sen jälkeen kuin ne on sinulle lähetetty. Kutsu heitä Jumalan luo, äläkä koskaan kuulu niiden joukkoon, jotka asettavat muita jumalia Jumalan vertaisiksi

Ayah 87

وَلَا تَدۡعُ مَعَ ٱللَّهِ إِلَٰهًا ءَاخَرَۘ لَآ إِلَٰهَ إِلَّا هُوَۚ كُلُّ شَيۡءٍ هَالِكٌ إِلَّا وَجۡهَهُۥۚ لَهُ ٱلۡحُكۡمُ وَإِلَيۡهِ تُرۡجَعُونَ

Älä rukoile muuta jumaluutta kuin Jumalaa; ei ole muuta Jumalaa kuin Hän. Kaikki muu on häviävä, paitsi Hän. Hänelle kuuluu tuomio, ja Hänen luoksensa teidän on palattava

Ayah 88