Suura At-Tur — The Mount

Suura At-Tur (The Mount) — 52/114 · 49 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.

وَٱلطُّورِ

Nimeen Vuoren

Ayah 1

وَكِتَٰبࣲ مَّسۡطُورࣲ‏

ja Pyhän Kirjan

Ayah 2

فِي رَقࣲّ مَّنشُورࣲ‏

joka on kirjoitettu levitetylle pergamentille

Ayah 3

وَٱلۡبَيۡتِ ٱلۡمَعۡمُورِ

ja temppelin, johon pyhiinvaelletaan

Ayah 4

وَٱلسَّقۡفِ ٱلۡمَرۡفُوعِ

nimeen korkean taivaan laen

Ayah 5

وَٱلۡبَحۡرِ ٱلۡمَسۡجُورِ

ja aavan meren

Ayah 6

إِنَّ عَذَابَ رَبِّكَ لَوَٰقِعࣱ‏

totisesti, Herrasi rangaistus on tuleva

Ayah 7

مَّا لَهُۥ مِن دَافِعࣲ‏

kukaan ei voi sitä välttää

Ayah 8

يَوۡمَ تَمُورُ ٱلسَّمَآءُ مَوۡرࣰ ا

Päivänä, jolloin taivas vavahtaa paikaltaan

Ayah 9

وَتَسِيرُ ٱلۡجِبَالُ سَيۡرࣰ ا

ja vuoret siirtyvät

Ayah 10

فَوَيۡلࣱ يَوۡمَئِذࣲ لِّلۡمُكَذِّبِينَ

voi tuona päivänä niitä, jotka hylkäävät totuuden

Ayah 11

ٱلَّذِينَ هُمۡ فِي خَوۡضࣲ يَلۡعَبُونَ

niitä, jotka ilkamoivat pitäen turhia puheita

Ayah 12

يَوۡمَ يُدَعُّونَ إِلَىٰ نَارِ جَهَنَّمَ دَعًّا

päivänä, jona heidät väkisin ajetaan helvetin tuleen

Ayah 13

هَٰذِهِ ٱلنَّارُ ٱلَّتِي كُنتُم بِهَا تُكَذِّبُونَ

»Tämä on se tuli, jota te piditte keksintönä

Ayah 14

أَفَسِحۡرٌ هَٰذَآ أَمۡ أَنتُمۡ لَا تُبۡصِرُونَ

Onko se noituutta vai ettekö näe

Ayah 15

ٱصۡلَوۡهَا فَٱصۡبِرُوٓاْ أَوۡ لَا تَصۡبِرُواْ سَوَآءٌ عَلَيۡكُمۡۖ إِنَّمَا تُجۡزَوۡنَ مَا كُنتُمۡ تَعۡمَلُونَ

Käykää sinne ja kestäkää se tai olkaa kestämättä, se on teille yhdentekevää. Te saatte palkan vain siitä, mitä olette tehneet.»

Ayah 16

إِنَّ ٱلۡمُتَّقِينَ فِي جَنَّٰتࣲ وَنَعِيمࣲ‏

Totisesti ovat ne, jotka karttavat pahaa, puutarhoissa ja autuudessa

Ayah 17

فَٰكِهِينَ بِمَآ ءَاتَىٰهُمۡ رَبُّهُمۡ وَوَقَىٰهُمۡ رَبُّهُمۡ عَذَابَ ٱلۡجَحِيمِ

iloiten Herransa antimista ja siitä, että heidän Herransa pelasti heidät palavan tulen kidutuksesta

Ayah 18

كُلُواْ وَٱشۡرَبُواْ هَنِيٓـَٔۢا بِمَا كُنتُمۡ تَعۡمَلُونَ

Syökää ja juokaa iloiten palkaksi siitä, mitä teitte

Ayah 19

مُتَّكِـِٔينَ عَلَىٰ سُرُرࣲ مَّصۡفُوفَةࣲۖ وَزَوَّجۡنَٰهُم بِحُورٍ عِينࣲ‏

He saavat levätä riveihin asetetuilla istuimilla, ja Minä yhdistän heidät puhtaisiin, tummasilmäisiin neitoihin

Ayah 20

وَٱلَّذِينَ ءَامَنُواْ وَٱتَّبَعَتۡهُمۡ ذُرِّيَّتُهُم بِإِيمَٰنٍ أَلۡحَقۡنَا بِهِمۡ ذُرِّيَّتَهُمۡ وَمَآ أَلَتۡنَٰهُم مِّنۡ عَمَلِهِم مِّن شَيۡءࣲۚ كُلُّ ٱمۡرِيِٕۭ بِمَا كَسَبَ رَهِينࣱ‏

ja ne, jotka uskovat ja joiden jälkeläiset seuraavat heitä uskossa, Me yhdistämme jälkeläisiiinsä, ja Me emme vähimmässäkään halvenna heidän töitään. Jokainen ihminen on vastuussa siitä, mitä hän on tehnyt

Ayah 21

وَأَمۡدَدۡنَٰهُم بِفَٰكِهَةࣲ وَلَحۡمࣲ مِّمَّا يَشۡتَهُونَ

Ja Me varustamme heidät yltäkylläisesti hedelmillä ja lihalla heidän toivomuksiensa mukaan

Ayah 22

يَتَنَٰزَعُونَ فِيهَا كَأۡسࣰ ا لَّا لَغۡوࣱ فِيهَا وَلَا تَأۡثِيمࣱ‏

He ojentavat siellä toisilleen pikarin ilman turhaa puhetta ja syntiä

Ayah 23

۞وَيَطُوفُ عَلَيۡهِمۡ غِلۡمَانࣱ لَّهُمۡ كَأَنَّهُمۡ لُؤۡلُؤࣱ مَّكۡنُونࣱ‏

ja heidän ympärillään on nuorukaisia, kauniita kuin helmet kuoressaan

Ayah 24

وَأَقۡبَلَ بَعۡضُهُمۡ عَلَىٰ بَعۡضࣲ يَتَسَآءَلُونَ

ja muutamat heistä tekevät toisilleen kysymyksiä

Ayah 25

قَالُوٓاْ إِنَّا كُنَّا قَبۡلُ فِيٓ أَهۡلِنَا مُشۡفِقِينَ

ja he sanovat: »Totisesti pelkäsimme ennen perheittemme vuoksi

Ayah 26

فَمَنَّ ٱللَّهُ عَلَيۡنَا وَوَقَىٰنَا عَذَابَ ٱلسَّمُومِ

mutta Jumala on ollut meille armollinen, ja Hän on pelastanut meidät polttavan tuulen kurituksesta.»

Ayah 27

إِنَّا كُنَّا مِن قَبۡلُ نَدۡعُوهُۖ إِنَّهُۥ هُوَ ٱلۡبَرُّ ٱلرَّحِيمُ

Totisesti olemme vain Häntä kutsuneet avuksi; Hän on totisesti lempeä, armollinen

Ayah 28

فَذَكِّرۡ فَمَآ أَنتَ بِنِعۡمَتِ رَبِّكَ بِكَاهِنࣲ وَلَا مَجۡنُونٍ

Jatka sentähden kehoituksiasi, sillä Herrasi armosta sinä et ole noita etkä hullu

Ayah 29

أَمۡ يَقُولُونَ شَاعِرࣱ نَّتَرَبَّصُ بِهِۦ رَيۡبَ ٱلۡمَنُونِ

Vai sanovatko he: »Runoniekka! Me odotamme mitä aika mukanansa tuo.»

Ayah 30

قُلۡ تَرَبَّصُواْ فَإِنِّي مَعَكُم مِّنَ ٱلۡمُتَرَبِّصِينَ

Sano: »Odottakaa, sillä totisesti kuulun minäkin niihin, jotka odottavat.»

Ayah 31

أَمۡ تَأۡمُرُهُمۡ أَحۡلَٰمُهُم بِهَٰذَآۚ أَمۡ هُمۡ قَوۡمࣱ طَاغُونَ

Käskeekö heidän järkensä heitä menettelemään näin? Vai ovatko he väärämielisiä ihmisiä

Ayah 32

أَمۡ يَقُولُونَ تَقَوَّلَهُۥۚ بَل لَّا يُؤۡمِنُونَ

Vai sanovatko he: »Hän on itse sepittänyt sen?» Niin, he eivät usko

Ayah 33

فَلۡيَأۡتُواْ بِحَدِيثࣲ مِّثۡلِهِۦٓ إِن كَانُواْ صَٰدِقِينَ

Antakoot he sitten itse samanlaisen ilmoituksen, jos rakastavat totuutta

Ayah 34

أَمۡ خُلِقُواْ مِنۡ غَيۡرِ شَيۡءٍ أَمۡ هُمُ ٱلۡخَٰلِقُونَ

Onko heidät luotu tyhjästä vai ovatko he luojia

Ayah 35

أَمۡ خَلَقُواْ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضَۚ بَل لَّا يُوقِنُونَ

Tai ovatko he luoneet taivaat ja maan? Ei, heillä ei ole varmuutta

Ayah 36

أَمۡ عِندَهُمۡ خَزَآئِنُ رَبِّكَ أَمۡ هُمُ ٱلۡمُصَۜيۡطِرُونَ

Tai onko heillä hallussaan Herransa aarteet, tai onko heille annettu ehdoton valta

Ayah 37

أَمۡ لَهُمۡ سُلَّمࣱ يَسۡتَمِعُونَ فِيهِۖ فَلۡيَأۡتِ مُسۡتَمِعُهُم بِسُلۡطَٰنࣲ مُّبِينٍ

Tai onko heillä keinot, joilla voivat kuunnella? Tuokoot sitten kuuntelijat selvän todistuksen

Ayah 38

أَمۡ لَهُ ٱلۡبَنَٰتُ وَلَكُمُ ٱلۡبَنُونَ

Tai onko Hänellä tyttäriä ja teillä poikia

Ayah 39

أَمۡ تَسۡـَٔلُهُمۡ أَجۡرࣰ ا فَهُم مِّن مَّغۡرَمࣲ مُّثۡقَلُونَ

Tai pyydätkö sinä heiltä palkkaa, niin että he kantavat velkojen taakkaa

Ayah 40

أَمۡ عِندَهُمُ ٱلۡغَيۡبُ فَهُمۡ يَكۡتُبُونَ

Tai hallitsevatko he näkymätöntä, niin että he voivat kirjoittaa sen muistiin

Ayah 41

أَمۡ يُرِيدُونَ كَيۡدࣰ اۖ فَٱلَّذِينَ كَفَرُواْ هُمُ ٱلۡمَكِيدُونَ

Tai tahtovatko he sotaa? Mutta juuri ne, jotka eivät usko. kärsivät sodassa tappion

Ayah 42

أَمۡ لَهُمۡ إِلَٰهٌ غَيۡرُ ٱللَّهِۚ سُبۡحَٰنَ ٱللَّهِ عَمَّا يُشۡرِكُونَ

Tai onko heillä joku muu kuin Jumala? Kunnia olkoon Jumalalle, joka on kaukana siitä, mitä he asettavat Hänen rinnalleen

Ayah 43

وَإِن يَرَوۡاْ كِسۡفࣰ ا مِّنَ ٱلسَّمَآءِ سَاقِطࣰ ا يَقُولُواْ سَحَابࣱ مَّرۡكُومࣱ‏

Ja jos he näkisivät osan taivaasta suistuvan alas, he sanoisivat: »Pilviä päällekkäin!»

Ayah 44

فَذَرۡهُمۡ حَتَّىٰ يُلَٰقُواْ يَوۡمَهُمُ ٱلَّذِي فِيهِ يُصۡعَقُونَ

Jätä heidät siis oman onnensa nojaan, kunnes heidät kohtaa päivä, jolloin salama iskee heihin

Ayah 45

يَوۡمَ لَا يُغۡنِي عَنۡهُمۡ كَيۡدُهُمۡ شَيۡـࣰٔ ا وَلَا هُمۡ يُنصَرُونَ

Päivä, jolloin heidän ponnistelunsa eivät heitä hyödytä eikä heillä ole mitään apua

Ayah 46

وَإِنَّ لِلَّذِينَ ظَلَمُواْ عَذَابࣰ ا دُونَ ذَٰلِكَ وَلَٰكِنَّ أَكۡثَرَهُمۡ لَا يَعۡلَمُونَ

Totisesti kuritetaan jumalattomia muullakin tavalla, mutta useimmat heistä ovat tietoa vailla

Ayah 47

وَٱصۡبِرۡ لِحُكۡمِ رَبِّكَ فَإِنَّكَ بِأَعۡيُنِنَاۖ وَسَبِّحۡ بِحَمۡدِ رَبِّكَ حِينَ تَقُومُ

Odota kärsivällisesti Herrasi tuomiota, sillä totisesti valvovat silmämme sinua, ja kiitä ja ylistä Herraa aamulla noustessasi

Ayah 48

وَمِنَ ٱلَّيۡلِ فَسَبِّحۡهُ وَإِدۡبَٰرَ ٱلنُّجُومِ

Myös yöllä anna Hänelle kunnia ja samoin tähtien taivaalta hälvetessä

Ayah 49