Suura Al-Qalam — The Pen

Suura Al-Qalam (The Pen) — 68/114 · 52 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.

نٓۚ وَٱلۡقَلَمِ وَمَا يَسۡطُرُونَ

Kynän ja sen nimessä, mitä kirjoitetaan

Ayah 1

مَآ أَنتَ بِنِعۡمَةِ رَبِّكَ بِمَجۡنُونࣲ‏

Sinä et ole, Herrasi armosta, mikään hourailija

Ayah 2

وَإِنَّ لَكَ لَأَجۡرًا غَيۡرَ مَمۡنُونࣲ‏

vaan totisesti odottaa Sinua ehtymätön palkka

Ayah 3

وَإِنَّكَ لَعَلَىٰ خُلُقٍ عَظِيمࣲ‏

ja totisesti on siveellinen mielenlaatusi jalo

Ayah 4

فَسَتُبۡصِرُ وَيُبۡصِرُونَ

Pian olet näkevä, ja myöskin he saavat nähdä

Ayah 5

بِأَييِّكُمُ ٱلۡمَفۡتُونُ

ketä teistä riivaa hulluus

Ayah 6

إِنَّ رَبَّكَ هُوَ أَعۡلَمُ بِمَن ضَلَّ عَن سَبِيلِهِۦ وَهُوَ أَعۡلَمُ بِٱلۡمُهۡتَدِينَ

Totisesti tietää Herrasi parhaiten, kuka poikkeaa Hänen tieltään, ja Hän tietää parhaiten, kuka noudattaa johdatusta

Ayah 7

فَلَا تُطِعِ ٱلۡمُكَذِّبِينَ

Älä suostu siis niihin, jotka julistavat totuuden valheeksi

Ayah 8

وَدُّواْ لَوۡ تُدۡهِنُ فَيُدۡهِنُونَ

He toivovat sinun osoittavan velttoutta, jotta myös he voisivat olla velttoja

Ayah 9

وَلَا تُطِعۡ كُلَّ حَلَّافࣲ مَّهِينٍ

Älä tottele ainoatakaan halpamaista vannojaa

Ayah 10

هَمَّازࣲ مَّشَّآءِۭ بِنَمِيمࣲ‏

panettelijaa, joka kulkee ympäri pahaa puhuen

Ayah 11

مَّنَّاعࣲ لِّلۡخَيۡرِ مُعۡتَدٍ أَثِيمٍ

joka kieltää hyvän, rikkoo lakia ja tekee syntiä

Ayah 12

عُتُلِّۭ بَعۡدَ ذَٰلِكَ زَنِيمٍ

joka lisäksi on alhaissyntyinen, röyhkeä ja ahne

Ayah 13

أَن كَانَ ذَا مَالࣲ وَبَنِينَ

siksi, että hänellä on rikkautta ja poikia

Ayah 14

إِذَا تُتۡلَىٰ عَلَيۡهِ ءَايَٰتُنَا قَالَ أَسَٰطِيرُ ٱلۡأَوَّلِينَ

Kun tunnusmerkkimme luetellaan hänelle, hän sanoo: »Muinaisjuttuja.»

Ayah 15

سَنَسِمُهُۥ عَلَى ٱلۡخُرۡطُومِ

Me painamme pian poltinmerkkimme hänen nenäkkäisiin kasvoihinsa

Ayah 16

إِنَّا بَلَوۡنَٰهُمۡ كَمَا بَلَوۡنَآ أَصۡحَٰبَ ٱلۡجَنَّةِ إِذۡ أَقۡسَمُواْ لَيَصۡرِمُنَّهَا مُصۡبِحِينَ

Totisesti koettelemme heitä, niinkuin koettelimme puutarhan omistajia, kun he vannoivat korjaavansa sadon seuraavana päivänä

Ayah 17

وَلَا يَسۡتَثۡنُونَ

mutta eivät varanneet mitään osuutta (köyhille)

Ayah 18

فَطَافَ عَلَيۡهَا طَآئِفࣱ مِّن رَّبِّكَ وَهُمۡ نَآئِمُونَ

Silloin Herrasi lähettämä koettelemus kohtasi puutarhaa heidän nukkuessaan

Ayah 19

فَأَصۡبَحَتۡ كَٱلصَّرِيمِ

niin että se oli musta kuin palon jäljiltä

Ayah 20

فَتَنَادَوۡاْ مُصۡبِحِينَ

Mutta aamulla kutsuivat he toisiaan

Ayah 21

أَنِ ٱغۡدُواْ عَلَىٰ حَرۡثِكُمۡ إِن كُنتُمۡ صَٰرِمِينَ

sanoen: »Kunkin on käytävä varhain pellolleen, jos mieli korjata sato!»

Ayah 22

فَٱنطَلَقُواْ وَهُمۡ يَتَخَٰفَتُونَ

Ja he lähtivät puhellen hiljaa keskenään

Ayah 23

أَن لَّا يَدۡخُلَنَّهَا ٱلۡيَوۡمَ عَلَيۡكُم مِّسۡكِينࣱ‏

»Älkää tänään salliko köyhien tulla jälkikeräykseen.»

Ayah 24

وَغَدَوۡاْ عَلَىٰ حَرۡدࣲ قَٰدِرِينَ

Ja he lähtivät matkaan aamulla tämä itaruus mielessään

Ayah 25

فَلَمَّا رَأَوۡهَا قَالُوٓاْ إِنَّا لَضَآلُّونَ

mutta kun he näkivät mitä oli tapahtunut, he sanoivat: »Varmaankin olemme joutuneet tieltä harhaan

Ayah 26

بَلۡ نَحۡنُ مَحۡرُومُونَ

Ei, meille tuli kato!»

Ayah 27

قَالَ أَوۡسَطُهُمۡ أَلَمۡ أَقُل لَّكُمۡ لَوۡلَا تُسَبِّحُونَ

Viisain heistä sanoi: »Enkö sanonut teille: 'Ylistäkää Jumalaa.'»

Ayah 28

قَالُواْ سُبۡحَٰنَ رَبِّنَآ إِنَّا كُنَّا ظَٰلِمِينَ

He vastasivat: »Kunnia Herralle! Totisesti olimme jumalattomia.»

Ayah 29

فَأَقۡبَلَ بَعۡضُهُمۡ عَلَىٰ بَعۡضࣲ يَتَلَٰوَمُونَ

Ja sitten jotkut heistä kääntyivät päivitellen toistensa puoleen

Ayah 30

قَالُواْ يَٰوَيۡلَنَآ إِنَّا كُنَّا طَٰغِينَ

ja sanoivat: »Voi meitä! Olemme totisesti rikkoneet

Ayah 31

عَسَىٰ رَبُّنَآ أَن يُبۡدِلَنَا خَيۡرࣰ ا مِّنۡهَآ إِنَّآ إِلَىٰ رَبِّنَا رَٰغِبُونَ

ehkä Herra kuitenkin antaa meille jotakin parempaa tämän asemesta; totisesti tahdomme sitä Herraltamme anoa.»

Ayah 32

كَذَٰلِكَ ٱلۡعَذَابُۖ وَلَعَذَابُ ٱلۡأٓخِرَةِ أَكۡبَرُۚ لَوۡ كَانُواْ يَعۡلَمُونَ

Sellainen oli rangaistus, mutta tulevan elämän rangaistus on totisesti oleva vielä suurempi. Jospa he sen käsittäisivät

Ayah 33

إِنَّ لِلۡمُتَّقِينَ عِندَ رَبِّهِمۡ جَنَّٰتِ ٱلنَّعِيمِ

Niille, jotka karttavat pahaa, on totisesti valmistettu autuuden puutarhat Herransa luona

Ayah 34

أَفَنَجۡعَلُ ٱلۡمُسۡلِمِينَ كَٱلۡمُجۡرِمِينَ

Onko Meidän kohdeltava Jumalan alamaisia kuten syyllisiä

Ayah 35

مَا لَكُمۡ كَيۡفَ تَحۡكُمُونَ

Miten voitte tuomita siten

Ayah 36

أَمۡ لَكُمۡ كِتَٰبࣱ فِيهِ تَدۡرُسُونَ

Vai onko teillä kirja, josta voitte lukea

Ayah 37

إِنَّ لَكُمۡ فِيهِ لَمَا تَخَيَّرُونَ

että teillä todella on siinä se, mitä pidätte parhaana

Ayah 38

أَمۡ لَكُمۡ أَيۡمَٰنٌ عَلَيۡنَا بَٰلِغَةٌ إِلَىٰ يَوۡمِ ٱلۡقِيَٰمَةِ إِنَّ لَكُمۡ لَمَا تَحۡكُمُونَ

Vai onko teillä Meidän antamamme valalliset vakuutukset, jotka ovat voimassa myös ylösnousemuksen päivänä, että varmasti saatte mitä kuvittelette

Ayah 39

سَلۡهُمۡ أَيُّهُم بِذَٰلِكَ زَعِيمٌ

Kysy heiltä, Muhammed, kuka heistä uskaltaa mennä tästä takaukseen

Ayah 40

أَمۡ لَهُمۡ شُرَكَآءُ فَلۡيَأۡتُواْ بِشُرَكَآئِهِمۡ إِن كَانُواْ صَٰدِقِينَ

Vai onko heillä liittolaisia? Anna heidän näyttää liittolaisensa, jos he tarkoittavat totta

Ayah 41

يَوۡمَ يُكۡشَفُ عَن سَاقࣲ وَيُدۡعَوۡنَ إِلَى ٱلسُّجُودِ فَلَا يَسۡتَطِيعُونَ

Päivänä, jolloin he ovat suuressa ahdistuksessa, jolloin heidät kutsutaan rukoukseen lankeamaan, mutta eivät kykene sitä tekemään

Ayah 42

خَٰشِعَةً أَبۡصَٰرُهُمۡ تَرۡهَقُهُمۡ ذِلَّةࣱۖ وَقَدۡ كَانُواْ يُدۡعَوۡنَ إِلَى ٱلسُّجُودِ وَهُمۡ سَٰلِمُونَ

he seisovat katse maahan luotuina ja kasvot häpeää uhkuen,koska heidät kutsuttiin polvistumaan heidän ollessaan parhaissa voimissaan

Ayah 43

فَذَرۡنِي وَمَن يُكَذِّبُ بِهَٰذَا ٱلۡحَدِيثِۖ سَنَسۡتَدۡرِجُهُم مِّنۡ حَيۡثُ لَا يَعۡلَمُونَ

Siispä jätä Minun pideltävikseni ne, jotka väittävät valheeksi näitä sanomia. Me johdamme heitä askel askeleelta heidän huomaamattaan

Ayah 44

وَأُمۡلِي لَهُمۡۚ إِنَّ كَيۡدِي مَتِينٌ

ja Minä annan heille aikaa; onhan totisesti suunnitelmani järkähtämätön

Ayah 45

أَمۡ تَسۡـَٔلُهُمۡ أَجۡرࣰ ا فَهُم مِّن مَّغۡرَمࣲ مُّثۡقَلُونَ

Vai vaaditko, Muhammed, palkkaa heiltä, niin että he velasta rasittuvat

Ayah 46

أَمۡ عِندَهُمُ ٱلۡغَيۡبُ فَهُمۡ يَكۡتُبُونَ

Vai onko heillä tieto salatusta, niin että he voivat kirjoittaa sen muistiin

Ayah 47

فَٱصۡبِرۡ لِحُكۡمِ رَبِّكَ وَلَا تَكُن كَصَاحِبِ ٱلۡحُوتِ إِذۡ نَادَىٰ وَهُوَ مَكۡظُومࣱ‏

Odota sentähden järkkymättömänä Herrasi tuomiota äläkä ole niinkuin kalan nielemä mies, joka huusi murheen vallassa

Ayah 48

لَّوۡلَآ أَن تَدَٰرَكَهُۥ نِعۡمَةࣱ مِّن رَّبِّهِۦ لَنُبِذَ بِٱلۡعَرَآءِ وَهُوَ مَذۡمُومࣱ‏

Ellei hänen Herransa armo olisi tullut hänen osakseen, hän olisi hylättynä varmasti sinkoutunut jollekin autiolle rannalle

Ayah 49

فَٱجۡتَبَٰهُ رَبُّهُۥ فَجَعَلَهُۥ مِنَ ٱلصَّٰلِحِينَ

mutta Hänen Herransa valitsi hänet ja asetti hänet vanhurskaitten joukkoon

Ayah 50

وَإِن يَكَادُ ٱلَّذِينَ كَفَرُواْ لَيُزۡلِقُونَكَ بِأَبۡصَٰرِهِمۡ لَمَّا سَمِعُواْ ٱلذِّكۡرَ وَيَقُولُونَ إِنَّهُۥ لَمَجۡنُونࣱ‏

Ne, jotka ovat vaipuneet epäuskoon, olisivat katseillaan sinut lävistäneet, kuullessaan kehoituksesi, he sanoivat: »Totisesti, hän on järjiltään.»

Ayah 51

وَمَا هُوَ إِلَّا ذِكۡرࣱ لِّلۡعَٰلَمِينَ

Mutta Koraani on vain muistutus koko maailmalle

Ayah 52