Suura An-Naazi'aat — Those who drag forth

Suura An-Naazi'aat (Those who drag forth) — 79/114 · 46 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.

وَٱلنَّٰزِعَٰتِ غَرۡقࣰ ا

Niiden nimessä, jotka kaikin voimin (jousiaan) jännittävät

Ayah 1

وَٱلنَّٰشِطَٰتِ نَشۡطࣰ ا

niiden (nuolten), jotka vinhasti eteenpäin syöksyvät

Ayah 2

وَٱلسَّٰبِحَٰتِ سَبۡحࣰ ا

niiden (ratsujen), jotka nopeasti laukkaavat

Ayah 3

فَٱلسَّٰبِقَٰتِ سَبۡقࣰ ا

ja jotka ensimmäisinä kiitävät

Ayah 4

فَٱلۡمُدَبِّرَٰتِ أَمۡرࣰ ا

sekä vihdoin niiden (johtajaan), jotka voiton turvaavat

Ayah 5

يَوۡمَ تَرۡجُفُ ٱلرَّاجِفَةُ

Sinä päivänä, jolloin järkkyvä maa järkkyy

Ayah 6

تَتۡبَعُهَا ٱلرَّادِفَةُ

ja se tapahtuu, minkä tuleman pitää

Ayah 7

قُلُوبࣱ يَوۡمَئِذࣲ وَاجِفَةٌ

sinä päivänä sydämet vavahtavat

Ayah 8

أَبۡصَٰرُهَا خَٰشِعَةࣱ‏

ja katseet painuvat alas

Ayah 9

يَقُولُونَ أَءِنَّا لَمَرۡدُودُونَ فِي ٱلۡحَافِرَةِ

He arvelevat: »Palautetaanko meidät todella entiseen tilaamme

Ayah 10

أَءِذَا كُنَّا عِظَٰمࣰ ا نَّخِرَةࣰ‏

Kuinka! Kun jo luummekin ovat lahonneet!»

Ayah 11

قَالُواْ تِلۡكَ إِذࣰ ا كَرَّةٌ خَاسِرَةࣱ‏

He sanovat: »Sellainen paluu olisi turmiota tuottava.»

Ayah 12

فَإِنَّمَا هِيَ زَجۡرَةࣱ وَٰحِدَةࣱ‏

Mutta kaikki muuttuu pelkäksi huudoksi

Ayah 13

فَإِذَا هُم بِٱلسَّاهِرَةِ

ja katso, he heräävät

Ayah 14

هَلۡ أَتَىٰكَ حَدِيثُ مُوسَىٰٓ

Eikö teille julistettu sanomaa Mooseksesta

Ayah 15

إِذۡ نَادَىٰهُ رَبُّهُۥ بِٱلۡوَادِ ٱلۡمُقَدَّسِ طُوًى

Kuinka hänen Herransa kahdesti kutsui häntä pyhässä laaksossa

Ayah 16

ٱذۡهَبۡ إِلَىٰ فِرۡعَوۡنَ إِنَّهُۥ طَغَىٰ

»Mene faraon luo! Hän on totisesti synteihin vaipunut

Ayah 17

فَقُلۡ هَل لَّكَ إِلَىٰٓ أَن تَزَكَّىٰ

Ja sano: 'Tahdotko puhdistua

Ayah 18

وَأَهۡدِيَكَ إِلَىٰ رَبِّكَ فَتَخۡشَىٰ

Minä johdan sinut Herrasi luo, jotta pelkäisit Häntä.'»

Ayah 19

فَأَرَىٰهُ ٱلۡأٓيَةَ ٱلۡكُبۡرَىٰ

Ja hän näytti faraolle suuren tunnusmerkin

Ayah 20

فَكَذَّبَ وَعَصَىٰ

mutta tämä hylkäsi totuuden eikä totellut

Ayah 21

ثُمَّ أَدۡبَرَ يَسۡعَىٰ

Sitten käänsi hän hänelle äkkiä selkänsä

Ayah 22

فَحَشَرَ فَنَادَىٰ

kokosi joukon ihmisiä ja huusi heille

Ayah 23

فَقَالَ أَنَا۠ رَبُّكُمُ ٱلۡأَعۡلَىٰ

sanoen: »Minä olen teidän ylin herranne.»

Ayah 24

فَأَخَذَهُ ٱللَّهُ نَكَالَ ٱلۡأٓخِرَةِ وَٱلۡأُولَىٰٓ

Silloin Jumala yllätti hänet rangaisten sekä tässä että tulevassa elämässä

Ayah 25

إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَعِبۡرَةࣰ لِّمَن يَخۡشَىٰٓ

Totisesti on tässä varoittava esimerkki sille, joka pelkää Jumalaa

Ayah 26

ءَأَنتُمۡ أَشَدُّ خَلۡقًا أَمِ ٱلسَّمَآءُۚ بَنَىٰهَا

Kumpi on vaikeampi luoda, teidät vai taivas, jonka Hän on rakentanut

Ayah 27

رَفَعَ سَمۡكَهَا فَسَوَّىٰهَا

Hän on sen korkealle kohottanut ja sille muodon antanut

Ayah 28

وَأَغۡطَشَ لَيۡلَهَا وَأَخۡرَجَ ضُحَىٰهَا

yöksi Hän täyttää sen pimeydellä, ja siitä hän vetää taas esiin päivänvalon

Ayah 29

وَٱلۡأَرۡضَ بَعۡدَ ذَٰلِكَ دَحَىٰهَآ

Ja sitten hän ulotti maan avaraksi

Ayah 30

أَخۡرَجَ مِنۡهَا مَآءَهَا وَمَرۡعَىٰهَا

ja kohotti sen vedet pinnalle sekä levitti laitumet

Ayah 31

وَٱلۡجِبَالَ أَرۡسَىٰهَا

vuoret Hän sijoitti lujasti paikoilleen

Ayah 32

مَتَٰعࣰ ا لَّكُمۡ وَلِأَنۡعَٰمِكُمۡ

kaiken tämän teidän ja karjanne hyväksi

Ayah 33

فَإِذَا جَآءَتِ ٱلطَّآمَّةُ ٱلۡكُبۡرَىٰ

Mutta kun valtava tuhon päivä tulee

Ayah 34

يَوۡمَ يَتَذَكَّرُ ٱلۡإِنسَٰنُ مَا سَعَىٰ

päivä, jona ihminen muistaa, mitä hän on tavoitellut

Ayah 35

وَبُرِّزَتِ ٱلۡجَحِيمُ لِمَن يَرَىٰ

ja helvetti paljastuu näkeväiselle

Ayah 36

فَأَمَّا مَن طَغَىٰ

silloin se, joka väärintekijä on

Ayah 37

وَءَاثَرَ ٱلۡحَيَوٰةَ ٱلدُّنۡيَا

ja pitää parempana maallista elämää

Ayah 38

فَإِنَّ ٱلۡجَحِيمَ هِيَ ٱلۡمَأۡوَىٰ

saa totisesti helvetin asunnokseen

Ayah 39

وَأَمَّا مَنۡ خَافَ مَقَامَ رَبِّهِۦ وَنَهَى ٱلنَّفۡسَ عَنِ ٱلۡهَوَىٰ

Mutta se, joka pelkää Herransa tulemista ja hillitsee sielunsa alhaiset himot

Ayah 40

فَإِنَّ ٱلۡجَنَّةَ هِيَ ٱلۡمَأۡوَىٰ

saa totisesti paratiisin asunnokseen

Ayah 41

يَسۡـَٔلُونَكَ عَنِ ٱلسَّاعَةِ أَيَّانَ مُرۡسَىٰهَا

Tuota hetkeä he kysyvät sinulta; milloin sen pitää tuleman

Ayah 42

فِيمَ أَنتَ مِن ذِكۡرَىٰهَآ

Mutta kuinka voit sen sanoa

Ayah 43

إِلَىٰ رَبِّكَ مُنتَهَىٰهَآ

Onhan sen tulo Herrasi käsissä

Ayah 44

إِنَّمَآ أَنتَ مُنذِرُ مَن يَخۡشَىٰهَا

Sinä olet vain varoittaja jokaiselle, joka sitä kavahtaa

Ayah 45

كَأَنَّهُمۡ يَوۡمَ يَرَوۡنَهَا لَمۡ يَلۡبَثُوٓاْ إِلَّا عَشِيَّةً أَوۡ ضُحَىٰهَا

Päivänä, jolloin he saavat nähdä sen, on heistä kuin he olisivat odottaneet sitä vain illan tai aamun

Ayah 46