Suura An-Naazi'aat — Those who drag forth
Suura An-Naazi'aat (Those who drag forth) — 79/114 · 46 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.
وَٱلنَّٰزِعَٰتِ غَرۡقࣰ ا
Niiden nimessä, jotka kaikin voimin (jousiaan) jännittävät
Ayah 1وَٱلنَّٰشِطَٰتِ نَشۡطࣰ ا
niiden (nuolten), jotka vinhasti eteenpäin syöksyvät
Ayah 2وَٱلسَّٰبِحَٰتِ سَبۡحࣰ ا
niiden (ratsujen), jotka nopeasti laukkaavat
Ayah 3فَٱلسَّٰبِقَٰتِ سَبۡقࣰ ا
ja jotka ensimmäisinä kiitävät
Ayah 4فَٱلۡمُدَبِّرَٰتِ أَمۡرࣰ ا
sekä vihdoin niiden (johtajaan), jotka voiton turvaavat
Ayah 5يَوۡمَ تَرۡجُفُ ٱلرَّاجِفَةُ
Sinä päivänä, jolloin järkkyvä maa järkkyy
Ayah 6تَتۡبَعُهَا ٱلرَّادِفَةُ
ja se tapahtuu, minkä tuleman pitää
Ayah 7قُلُوبࣱ يَوۡمَئِذࣲ وَاجِفَةٌ
sinä päivänä sydämet vavahtavat
Ayah 8أَبۡصَٰرُهَا خَٰشِعَةࣱ
ja katseet painuvat alas
Ayah 9يَقُولُونَ أَءِنَّا لَمَرۡدُودُونَ فِي ٱلۡحَافِرَةِ
He arvelevat: »Palautetaanko meidät todella entiseen tilaamme
Ayah 10أَءِذَا كُنَّا عِظَٰمࣰ ا نَّخِرَةࣰ
Kuinka! Kun jo luummekin ovat lahonneet!»
Ayah 11قَالُواْ تِلۡكَ إِذࣰ ا كَرَّةٌ خَاسِرَةࣱ
He sanovat: »Sellainen paluu olisi turmiota tuottava.»
Ayah 12فَإِنَّمَا هِيَ زَجۡرَةࣱ وَٰحِدَةࣱ
Mutta kaikki muuttuu pelkäksi huudoksi
Ayah 13فَإِذَا هُم بِٱلسَّاهِرَةِ
ja katso, he heräävät
Ayah 14هَلۡ أَتَىٰكَ حَدِيثُ مُوسَىٰٓ
Eikö teille julistettu sanomaa Mooseksesta
Ayah 15إِذۡ نَادَىٰهُ رَبُّهُۥ بِٱلۡوَادِ ٱلۡمُقَدَّسِ طُوًى
Kuinka hänen Herransa kahdesti kutsui häntä pyhässä laaksossa
Ayah 16ٱذۡهَبۡ إِلَىٰ فِرۡعَوۡنَ إِنَّهُۥ طَغَىٰ
»Mene faraon luo! Hän on totisesti synteihin vaipunut
Ayah 17فَقُلۡ هَل لَّكَ إِلَىٰٓ أَن تَزَكَّىٰ
Ja sano: 'Tahdotko puhdistua
Ayah 18وَأَهۡدِيَكَ إِلَىٰ رَبِّكَ فَتَخۡشَىٰ
Minä johdan sinut Herrasi luo, jotta pelkäisit Häntä.'»
Ayah 19فَأَرَىٰهُ ٱلۡأٓيَةَ ٱلۡكُبۡرَىٰ
Ja hän näytti faraolle suuren tunnusmerkin
Ayah 20فَكَذَّبَ وَعَصَىٰ
mutta tämä hylkäsi totuuden eikä totellut
Ayah 21ثُمَّ أَدۡبَرَ يَسۡعَىٰ
Sitten käänsi hän hänelle äkkiä selkänsä
Ayah 22فَحَشَرَ فَنَادَىٰ
kokosi joukon ihmisiä ja huusi heille
Ayah 23فَقَالَ أَنَا۠ رَبُّكُمُ ٱلۡأَعۡلَىٰ
sanoen: »Minä olen teidän ylin herranne.»
Ayah 24فَأَخَذَهُ ٱللَّهُ نَكَالَ ٱلۡأٓخِرَةِ وَٱلۡأُولَىٰٓ
Silloin Jumala yllätti hänet rangaisten sekä tässä että tulevassa elämässä
Ayah 25إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَعِبۡرَةࣰ لِّمَن يَخۡشَىٰٓ
Totisesti on tässä varoittava esimerkki sille, joka pelkää Jumalaa
Ayah 26ءَأَنتُمۡ أَشَدُّ خَلۡقًا أَمِ ٱلسَّمَآءُۚ بَنَىٰهَا
Kumpi on vaikeampi luoda, teidät vai taivas, jonka Hän on rakentanut
Ayah 27رَفَعَ سَمۡكَهَا فَسَوَّىٰهَا
Hän on sen korkealle kohottanut ja sille muodon antanut
Ayah 28وَأَغۡطَشَ لَيۡلَهَا وَأَخۡرَجَ ضُحَىٰهَا
yöksi Hän täyttää sen pimeydellä, ja siitä hän vetää taas esiin päivänvalon
Ayah 29وَٱلۡأَرۡضَ بَعۡدَ ذَٰلِكَ دَحَىٰهَآ
Ja sitten hän ulotti maan avaraksi
Ayah 30أَخۡرَجَ مِنۡهَا مَآءَهَا وَمَرۡعَىٰهَا
ja kohotti sen vedet pinnalle sekä levitti laitumet
Ayah 31وَٱلۡجِبَالَ أَرۡسَىٰهَا
vuoret Hän sijoitti lujasti paikoilleen
Ayah 32مَتَٰعࣰ ا لَّكُمۡ وَلِأَنۡعَٰمِكُمۡ
kaiken tämän teidän ja karjanne hyväksi
Ayah 33فَإِذَا جَآءَتِ ٱلطَّآمَّةُ ٱلۡكُبۡرَىٰ
Mutta kun valtava tuhon päivä tulee
Ayah 34يَوۡمَ يَتَذَكَّرُ ٱلۡإِنسَٰنُ مَا سَعَىٰ
päivä, jona ihminen muistaa, mitä hän on tavoitellut
Ayah 35وَبُرِّزَتِ ٱلۡجَحِيمُ لِمَن يَرَىٰ
ja helvetti paljastuu näkeväiselle
Ayah 36فَأَمَّا مَن طَغَىٰ
silloin se, joka väärintekijä on
Ayah 37وَءَاثَرَ ٱلۡحَيَوٰةَ ٱلدُّنۡيَا
ja pitää parempana maallista elämää
Ayah 38فَإِنَّ ٱلۡجَحِيمَ هِيَ ٱلۡمَأۡوَىٰ
saa totisesti helvetin asunnokseen
Ayah 39وَأَمَّا مَنۡ خَافَ مَقَامَ رَبِّهِۦ وَنَهَى ٱلنَّفۡسَ عَنِ ٱلۡهَوَىٰ
Mutta se, joka pelkää Herransa tulemista ja hillitsee sielunsa alhaiset himot
Ayah 40فَإِنَّ ٱلۡجَنَّةَ هِيَ ٱلۡمَأۡوَىٰ
saa totisesti paratiisin asunnokseen
Ayah 41يَسۡـَٔلُونَكَ عَنِ ٱلسَّاعَةِ أَيَّانَ مُرۡسَىٰهَا
Tuota hetkeä he kysyvät sinulta; milloin sen pitää tuleman
Ayah 42فِيمَ أَنتَ مِن ذِكۡرَىٰهَآ
Mutta kuinka voit sen sanoa
Ayah 43إِلَىٰ رَبِّكَ مُنتَهَىٰهَآ
Onhan sen tulo Herrasi käsissä
Ayah 44إِنَّمَآ أَنتَ مُنذِرُ مَن يَخۡشَىٰهَا
Sinä olet vain varoittaja jokaiselle, joka sitä kavahtaa
Ayah 45كَأَنَّهُمۡ يَوۡمَ يَرَوۡنَهَا لَمۡ يَلۡبَثُوٓاْ إِلَّا عَشِيَّةً أَوۡ ضُحَىٰهَا
Päivänä, jolloin he saavat nähdä sen, on heistä kuin he olisivat odottaneet sitä vain illan tai aamun
Ayah 46