Suura Az-Zukhruf — Ornaments of gold
Suura Az-Zukhruf (Ornaments of gold) — 43/114 · 89 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.
حمٓ
Ylistetty olkoon kunnian Jumala
Ayah 1وَٱلۡكِتَٰبِ ٱلۡمُبِينِ
Pitäkää arvossa Kirjoitus, joka ilmituo totuuden
Ayah 2إِنَّا جَعَلۡنَٰهُ قُرۡءَٰنًا عَرَبِيࣰّ ا لَّعَلَّكُمۡ تَعۡقِلُونَ
Totisesti olemme tehnyt siitä arabialaisen Koraanin, jotta ymmärtäisitte
Ayah 3وَإِنَّهُۥ فِيٓ أُمِّ ٱلۡكِتَٰبِ لَدَيۡنَا لَعَلِيٌّ حَكِيمٌ
Ja se on totisesti ylevä ja viisautta täynnä niinkuin alkuperäinen Kirjoitus Meidän luonamme
Ayah 4أَفَنَضۡرِبُ عَنكُمُ ٱلذِّكۡرَ صَفۡحًا أَن كُنتُمۡ قَوۡمࣰ ا مُّسۡرِفِينَ
Pitääkö Meidän kokonaan luopua muistuttamasta teitä sentähden, että olette syntistä kansaa
Ayah 5وَكَمۡ أَرۡسَلۡنَا مِن نَّبِيࣲّ فِي ٱلۡأَوَّلِينَ
Kuinka monta profeettaa olemmekaan lähettänyt ihmisille ennen muinoin
Ayah 6وَمَا يَأۡتِيهِم مِّن نَّبِيٍّ إِلَّا كَانُواْ بِهِۦ يَسۡتَهۡزِءُونَ
Mutta yksikään profeetta ei käynyt heidän luonaan saamatta osakseen pilkkaa
Ayah 7فَأَهۡلَكۡنَآ أَشَدَّ مِنۡهُم بَطۡشࣰ ا وَمَضَىٰ مَثَلُ ٱلۡأَوَّلِينَ
Silloin tuhosimme ne, jotka olivat nykyisiä mahtavammat, mutta se, miten kävi ihmisille ennen vanhaan, kuuluu menneisyyteen
Ayah 8وَلَئِن سَأَلۡتَهُم مَّنۡ خَلَقَ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضَ لَيَقُولُنَّ خَلَقَهُنَّ ٱلۡعَزِيزُ ٱلۡعَلِيمُ
Jos kysyt heiltä, kuka on luonut taivaat ja maan, he vastaavat varmasti: »Mahtava, ainoa tietävä on luonut ne.»
Ayah 9ٱلَّذِي جَعَلَ لَكُمُ ٱلۡأَرۡضَ مَهۡدࣰ ا وَجَعَلَ لَكُمۡ فِيهَا سُبُلࣰ ا لَّعَلَّكُمۡ تَهۡتَدُونَ
Hän, joka loi maan teille olinpaikaksi ja raivasi sen kamaralle tiet voidaksenne kulkea oikeaan
Ayah 10وَٱلَّذِي نَزَّلَ مِنَ ٱلسَّمَآءِ مَآءَۢ بِقَدَرࣲ فَأَنشَرۡنَا بِهِۦ بَلۡدَةࣰ مَّيۡتࣰ اۚ كَذَٰلِكَ تُخۡرَجُونَ
Hän, joka lähettää pilvistä vettä määrän mukaan, niin että Me sillä herätämme kuolleen maan eloon - näin teidätkin herätetään
Ayah 11وَٱلَّذِي خَلَقَ ٱلۡأَزۡوَٰجَ كُلَّهَا وَجَعَلَ لَكُم مِّنَ ٱلۡفُلۡكِ وَٱلۡأَنۡعَٰمِ مَا تَرۡكَبُونَ
ja Hän, joka loi kaikki parittain ja hankki teille laivat ja kotieläimet matkataksenne niiden avulla
Ayah 12لِتَسۡتَوُۥاْ عَلَىٰ ظُهُورِهِۦ ثُمَّ تَذۡكُرُواْ نِعۡمَةَ رَبِّكُمۡ إِذَا ٱسۡتَوَيۡتُمۡ عَلَيۡهِ وَتَقُولُواْ سُبۡحَٰنَ ٱلَّذِي سَخَّرَ لَنَا هَٰذَا وَمَا كُنَّا لَهُۥ مُقۡرِنِينَ
voidaksenne turvallisesti istua niiden selässä ja sitten muistaa Herranne armoa, kun niillä kuljette, ja sanoa: »Kunnia olkoon Hänelle, joka saattoi tämän alamaisuuteemme; me emme siihen kyenneet
Ayah 13وَإِنَّآ إِلَىٰ رَبِّنَا لَمُنقَلِبُونَ
Mutta Herramme luokse on meidän totisesti palattava.»
Ayah 14وَجَعَلُواْ لَهُۥ مِنۡ عِبَادِهِۦ جُزۡءًاۚ إِنَّ ٱلۡإِنسَٰنَ لَكَفُورࣱ مُّبِينٌ
Ja he määräävät Hänelle vain osan Hänen palvelijoistaan; totisesti, ihminen on selvästi kiittämätön
Ayah 15أَمِ ٱتَّخَذَ مِمَّا يَخۡلُقُ بَنَاتࣲ وَأَصۡفَىٰكُم بِٱلۡبَنِينَ
Onko Hän ottanut luomistaan olennoista tyttäret itselleen ja mieluummin antanut teille pojat
Ayah 16وَإِذَا بُشِّرَ أَحَدُهُم بِمَا ضَرَبَ لِلرَّحۡمَٰنِ مَثَلࣰ ا ظَلَّ وَجۡهُهُۥ مُسۡوَدࣰّ ا وَهُوَ كَظِيمٌ
Ja kun joku heistä saa tiedon sellaisen lapsen syntymästä, minkä katsotaan armolliselle Jumalalle kuuluvan, tummuvat hänen kasvonsa vihasta
Ayah 17أَوَمَن يُنَشَّؤُاْ فِي ٱلۡحِلۡيَةِ وَهُوَ فِي ٱلۡخِصَامِ غَيۡرُ مُبِينࣲ
Jumalalleko sellainen lapsi, joka kasvaa koreudessa eikä kiistan tullen saa selvää sanaa suustaan
Ayah 18وَجَعَلُواْ ٱلۡمَلَٰٓئِكَةَ ٱلَّذِينَ هُمۡ عِبَٰدُ ٱلرَّحۡمَٰنِ إِنَٰثًاۚ أَشَهِدُواْ خَلۡقَهُمۡۚ سَتُكۡتَبُ شَهَٰدَتُهُمۡ وَيُسۡـَٔلُونَ
He tekevät myös enkeleistä, niistä, jotka ovat laupiaan Jumalan palvelijoita, naisolentoja. Olivatko he edes silminnäkijöinä, kun loimme nämä enkelit? Heidän todistuksensa kirjoitetaan muistiin, ja heitä tullaan kuulustamaan
Ayah 19وَقَالُواْ لَوۡ شَآءَ ٱلرَّحۡمَٰنُ مَا عَبَدۡنَٰهُمۗ مَّا لَهُم بِذَٰلِكَ مِنۡ عِلۡمٍۖ إِنۡ هُمۡ إِلَّا يَخۡرُصُونَ
He sanovat myös: »Jos laupias Jumala olisi tahtonut, me emme olisi milloinkaan palvelleet niitä.» Heillä ei ole tästä mitään tietoa; he vain valehtelevat
Ayah 20أَمۡ ءَاتَيۡنَٰهُمۡ كِتَٰبࣰ ا مِّن قَبۡلِهِۦ فَهُم بِهِۦ مُسۡتَمۡسِكُونَ
vai olemmeko Me antanut heille mitään Kirjoitusta sitä ennen, niin että he voivat pitää siitä kiinni
Ayah 21بَلۡ قَالُوٓاْ إِنَّا وَجَدۡنَآ ءَابَآءَنَا عَلَىٰٓ أُمَّةࣲ وَإِنَّا عَلَىٰٓ ءَاثَٰرِهِم مُّهۡتَدُونَ
Ei, he sanovat: »Olemme nähneet isiemme kulkevan määrättyä suuntaa, ja totisesti me olemme seuranneet heidän jälkiään.»
Ayah 22وَكَذَٰلِكَ مَآ أَرۡسَلۡنَا مِن قَبۡلِكَ فِي قَرۡيَةࣲ مِّن نَّذِيرٍ إِلَّا قَالَ مُتۡرَفُوهَآ إِنَّا وَجَدۡنَآ ءَابَآءَنَا عَلَىٰٓ أُمَّةࣲ وَإِنَّا عَلَىٰٓ ءَاثَٰرِهِم مُّقۡتَدُونَ
Niin emme myöskään ennen sinua saattanut lähettää varoittajaa mihinkään kaupunkiin suruttomien sanomatta: »Varmasti olemme nähneet isäimme käyneen määrättyä suuntaa, ja totisesti me kuljemme heidän jäljissään.»
Ayah 23۞قَٰلَ أَوَلَوۡ جِئۡتُكُم بِأَهۡدَىٰ مِمَّا وَجَدتُّمۡ عَلَيۡهِ ءَابَآءَكُمۡۖ قَالُوٓاْ إِنَّا بِمَآ أُرۡسِلۡتُم بِهِۦ كَٰفِرُونَ
Varoittaja sanoi: »Entäpä jos antaisin teille paremman opastajan kuin se, jota isienne näitte seuranneen?» He sanoivat: »Totisesti emme usko siihen sanomaan, mikä on lähetetty sinun mukanasi.»
Ayah 24فَٱنتَقَمۡنَا مِنۡهُمۡۖ فَٱنظُرۡ كَيۡفَ كَانَ عَٰقِبَةُ ٱلۡمُكَذِّبِينَ
Silloin määräsimme heille koston, ja katso, minkälainen oli kieltäjäin loppu
Ayah 25وَإِذۡ قَالَ إِبۡرَٰهِيمُ لِأَبِيهِ وَقَوۡمِهِۦٓ إِنَّنِي بَرَآءࣱ مِّمَّا تَعۡبُدُونَ
Aabraham sanoi isälleen ja kansalleen: »Totisesti tahdon olla vapaa kaikesta mitä te jumaloitte
Ayah 26إِلَّا ٱلَّذِي فَطَرَنِي فَإِنَّهُۥ سَيَهۡدِينِ
paitsi Hänestä, joka minut on luonut, sillä totisesti, Hän johtaa minua.»
Ayah 27وَجَعَلَهَا كَلِمَةَۢ بَاقِيَةࣰ فِي عَقِبِهِۦ لَعَلَّهُمۡ يَرۡجِعُونَ
Ja tästä hän teki säännön jälkeläisilleen, jotta he kääntyisivät
Ayah 28بَلۡ مَتَّعۡتُ هَٰٓؤُلَآءِ وَءَابَآءَهُمۡ حَتَّىٰ جَآءَهُمُ ٱلۡحَقُّ وَرَسُولࣱ مُّبِينࣱ
Niin annoin heidän ja heidän isiensä nauttia elämästä, kunnes totuus ja sananjulistaja, joka vahvisti totuuden, tulivat heidän luokseen
Ayah 29وَلَمَّا جَآءَهُمُ ٱلۡحَقُّ قَالُواْ هَٰذَا سِحۡرࣱ وَإِنَّا بِهِۦ كَٰفِرُونَ
Mutta kun totuus tuli heidän luokseen, he sanoivat: »Tämä on taikuutta, totisesti, emme usko siihen.»
Ayah 30وَقَالُواْ لَوۡلَا نُزِّلَ هَٰذَا ٱلۡقُرۡءَانُ عَلَىٰ رَجُلࣲ مِّنَ ٱلۡقَرۡيَتَيۡنِ عَظِيمٍ
He sanoivat myös: »Miksi ei tätä Koraania ole ilmoitettu johtomiehille kummassakaan kaupungissa?»
Ayah 31أَهُمۡ يَقۡسِمُونَ رَحۡمَتَ رَبِّكَۚ نَحۡنُ قَسَمۡنَا بَيۡنَهُم مَّعِيشَتَهُمۡ فِي ٱلۡحَيَوٰةِ ٱلدُّنۡيَاۚ وَرَفَعۡنَا بَعۡضَهُمۡ فَوۡقَ بَعۡضࣲ دَرَجَٰتࣲ لِّيَتَّخِذَ بَعۡضُهُم بَعۡضࣰ ا سُخۡرِيࣰّ اۗ وَرَحۡمَتُ رَبِّكَ خَيۡرࣱ مِّمَّا يَجۡمَعُونَ
Jakelevatko he Herrasi armoa? Me jaamme heille elantonsa maallisessa elämässä ja Me olemme korottanut heistä muutamia arvossa toisten yläpuolelle, jotta toiset eläisivät toisille alamaisina, mutta Herrasi armo on parempi kuin se, mitä he kokoavat
Ayah 32وَلَوۡلَآ أَن يَكُونَ ٱلنَّاسُ أُمَّةࣰ وَٰحِدَةࣰ لَّجَعَلۡنَا لِمَن يَكۡفُرُ بِٱلرَّحۡمَٰنِ لِبُيُوتِهِمۡ سُقُفࣰ ا مِّن فِضَّةࣲ وَمَعَارِجَ عَلَيۡهَا يَظۡهَرُونَ
Elleivät kaikki ihmiset olisi olleet kuin yksi ainoa kansa, Me olisimme antanut niille, jotka eivät usko laupiaaseen Jumalaan, hopeasta katot heidän asumuksiinsa ja portaat, joita he nousevat
Ayah 33وَلِبُيُوتِهِمۡ أَبۡوَٰبࣰ ا وَسُرُرًا عَلَيۡهَا يَتَّكِـُٔونَ
ovet heidän taloihinsa ja vuoteet, joille he laskeutuvat lepäämään
Ayah 34وَزُخۡرُفࣰ اۚ وَإِن كُلُّ ذَٰلِكَ لَمَّا مَتَٰعُ ٱلۡحَيَوٰةِ ٱلدُّنۡيَاۚ وَٱلۡأٓخِرَةُ عِندَ رَبِّكَ لِلۡمُتَّقِينَ
ja kultaiset koristeet; mutta kaikki nämä ovat vain maallisen elämän tarpeita, ja tämänjälkeinen elämä Herrasi luona on varattu vain niille, jotka karttavat pahaa
Ayah 35وَمَن يَعۡشُ عَن ذِكۡرِ ٱلرَّحۡمَٰنِ نُقَيِّضۡ لَهُۥ شَيۡطَٰنࣰ ا فَهُوَ لَهُۥ قَرِينࣱ
Sille, joka hylkää laupiaan Jumalan muistutuksen, Me annamme saatanan seuralaiseksi
Ayah 36وَإِنَّهُمۡ لَيَصُدُّونَهُمۡ عَنِ ٱلسَّبِيلِ وَيَحۡسَبُونَ أَنَّهُم مُّهۡتَدُونَ
Tämä totisesti saattaa heidät harhaan polulta. Mutta he luulevat, että heitä ohjataan oikeaa tietä
Ayah 37حَتَّىٰٓ إِذَا جَآءَنَا قَالَ يَٰلَيۡتَ بَيۡنِي وَبَيۡنَكَ بُعۡدَ ٱلۡمَشۡرِقَيۡنِ فَبِئۡسَ ٱلۡقَرِينُ
kunnes joku heistä tulee Meidän tykömme ja sanoo: »Ah, olisimmepa olleet toisistamme yhtä kaukana kuin itä ja länsi!» Mikä katala seuralainen
Ayah 38وَلَن يَنفَعَكُمُ ٱلۡيَوۡمَ إِذ ظَّلَمۡتُمۡ أَنَّكُمۡ فِي ٱلۡعَذَابِ مُشۡتَرِكُونَ
Ja koska teitte väärin, teitä ei tuona päivänä hyödytä se, että muitakin osallistuu rangaistukseenne
Ayah 39أَفَأَنتَ تُسۡمِعُ ٱلصُّمَّ أَوۡ تَهۡدِي ٱلۡعُمۡيَ وَمَن كَانَ فِي ضَلَٰلࣲ مُّبِينࣲ
Voitko saada kuurot kuulemaan tai ohjata sokeita ja kokonaan eksyneitä
Ayah 40فَإِمَّا نَذۡهَبَنَّ بِكَ فَإِنَّا مِنۡهُم مُّنتَقِمُونَ
Mutta vaikka otamme sinut pois, annamme kuitenkin koston kohdata heitä
Ayah 41أَوۡ نُرِيَنَّكَ ٱلَّذِي وَعَدۡنَٰهُمۡ فَإِنَّا عَلَيۡهِم مُّقۡتَدِرُونَ
mieluummin Me totisesti tahdomme näyttää sinulle, mitä olemme heille luvannut, sillä totisesti, Meillä on kaikki valta heihin
Ayah 42فَٱسۡتَمۡسِكۡ بِٱلَّذِيٓ أُوحِيَ إِلَيۡكَۖ إِنَّكَ عَلَىٰ صِرَٰطࣲ مُّسۡتَقِيمࣲ
Pidä sentähden kiinni siitä, mikä sinulle on ilmoitettu. Olet varmasti oikealla tiellä
Ayah 43وَإِنَّهُۥ لَذِكۡرࣱ لَّكَ وَلِقَوۡمِكَۖ وَسَوۡفَ تُسۡـَٔلُونَ
Se on totisesti sinulle ja kansallesi kehoitus, ja teidän on tehtävä siitä pian tili
Ayah 44وَسۡـَٔلۡ مَنۡ أَرۡسَلۡنَا مِن قَبۡلِكَ مِن رُّسُلِنَآ أَجَعَلۡنَا مِن دُونِ ٱلرَّحۡمَٰنِ ءَالِهَةࣰ يُعۡبَدُونَ
Kysy myös niiltä sananjulistajilta, jotka lähetimme ennen sinua, olemmeko milloinkaan määrännyt palvelemaan muita jumalia kuin Armahtajaa
Ayah 45وَلَقَدۡ أَرۡسَلۡنَا مُوسَىٰ بِـَٔايَٰتِنَآ إِلَىٰ فِرۡعَوۡنَ وَمَلَإِيْهِۦ فَقَالَ إِنِّي رَسُولُ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ
Totisesti olemme lähettänyt Mooseksen viemään ilmoitustamme faraolle ja hänen päälliköillensä, ja hän sanoi: »Totisesti, olen maailmojen Herran julistaja.»
Ayah 46فَلَمَّا جَآءَهُم بِـَٔايَٰتِنَآ إِذَا هُم مِّنۡهَا يَضۡحَكُونَ
Mutta kun hän tuli heidän luokseen tuomaan tunnusmerkkejämme, katso, he nauroivat niille
Ayah 47وَمَا نُرِيهِم مِّنۡ ءَايَةٍ إِلَّا هِيَ أَكۡبَرُ مِنۡ أُخۡتِهَاۖ وَأَخَذۡنَٰهُم بِٱلۡعَذَابِ لَعَلَّهُمۡ يَرۡجِعُونَ
Ja Me näytimme heille tunnustekoja toinen toistaan suurempia, ja Me yllätimme heidät kurituksella, jotta he kääntyisivät
Ayah 48وَقَالُواْ يَٰٓأَيُّهَ ٱلسَّاحِرُ ٱدۡعُ لَنَا رَبَّكَ بِمَا عَهِدَ عِندَكَ إِنَّنَا لَمُهۡتَدُونَ
Mutta he sanoivat: »Noita, huuda Herraasi avuksemme, niinkuin Hän on sopinut kanssasi; me kuljemme varmasti oikeata tietä.»
Ayah 49فَلَمَّا كَشَفۡنَا عَنۡهُمُ ٱلۡعَذَابَ إِذَا هُمۡ يَنكُثُونَ
Mutta kun Me otimme heidän päältään kurituksen, katso, he rikkoivat lupauksensa
Ayah 50وَنَادَىٰ فِرۡعَوۡنُ فِي قَوۡمِهِۦ قَالَ يَٰقَوۡمِ أَلَيۡسَ لِي مُلۡكُ مِصۡرَ وَهَٰذِهِ ٱلۡأَنۡهَٰرُ تَجۡرِي مِن تَحۡتِيٓۚ أَفَلَا تُبۡصِرُونَ
Ja farao julisti kansalleen: »Kansani, eikö valta Egyptissä kuulu minulle? Niin myös nämä virrat, jotka virtaavat alueellani? Ettekö huomaa
Ayah 51أَمۡ أَنَا۠ خَيۡرࣱ مِّنۡ هَٰذَا ٱلَّذِي هُوَ مَهِينࣱ وَلَا يَكَادُ يُبِينُ
Olen parempi kuin tämä mies, joka on viheliäinen raukka ja tuskin osaa selvästi puhua
Ayah 52فَلَوۡلَآ أُلۡقِيَ عَلَيۡهِ أَسۡوِرَةࣱ مِّن ذَهَبٍ أَوۡ جَآءَ مَعَهُ ٱلۡمَلَٰٓئِكَةُ مُقۡتَرِنِينَ
Miksi ei hänelle ole annettu kultaisia rannerenkaita? Ja miksi ei hänen mukanaan ole tullut enkeleitä?»
Ayah 53فَٱسۡتَخَفَّ قَوۡمَهُۥ فَأَطَاعُوهُۚ إِنَّهُمۡ كَانُواْ قَوۡمࣰ ا فَٰسِقِينَ
Näin yllytti hän kansaansa epäuskoon, ja he tottelivat häntä; he olivat totisesti syntistä kansaa
Ayah 54فَلَمَّآ ءَاسَفُونَا ٱنتَقَمۡنَا مِنۡهُمۡ فَأَغۡرَقۡنَٰهُمۡ أَجۡمَعِينَ
Koska he nostattivat vihamme, kostimme heille ja hukutimme heidät kaikki veteen
Ayah 55فَجَعَلۡنَٰهُمۡ سَلَفࣰ ا وَمَثَلࣰ ا لِّلۡأٓخِرِينَ
Ja asetimme heidät varoitukseksi ja esimerkiksi myöhemmille sukupolville
Ayah 56۞وَلَمَّا ضُرِبَ ٱبۡنُ مَرۡيَمَ مَثَلًا إِذَا قَوۡمُكَ مِنۡهُ يَصِدُّونَ
Kun Marian poika asetettiin esikuvaksi, nosti kansasi siitä melun
Ayah 57وَقَالُوٓاْ ءَأَٰلِهَتُنَا خَيۡرٌ أَمۡ هُوَۚ مَا ضَرَبُوهُ لَكَ إِلَّا جَدَلَۢاۚ بَلۡ هُمۡ قَوۡمٌ خَصِمُونَ
ja he sanoivat: »Mikä on parempi, meidän jumalamme vai hän? » Tämän he sanoivat sinulle vain saadakseen aikaan väittelyn; niin, he olivat riidanhaluista kansaa
Ayah 58إِنۡ هُوَ إِلَّا عَبۡدٌ أَنۡعَمۡنَا عَلَيۡهِ وَجَعَلۡنَٰهُ مَثَلࣰ ا لِّبَنِيٓ إِسۡرَٰٓءِيلَ
Hän oli vain palvelija, jolle Me osoitimme armoamme ja jonka Me asetimme esikuvaksi Israelin lapsille
Ayah 59وَلَوۡ نَشَآءُ لَجَعَلۡنَا مِنكُم مَّلَٰٓئِكَةࣰ فِي ٱلۡأَرۡضِ يَخۡلُفُونَ
Ja jos Me tahtoisimme, voisimme luoda joukostanne enkeleitä seuraajiksenne maan päälle
Ayah 60وَإِنَّهُۥ لَعِلۡمࣱ لِّلسَّاعَةِ فَلَا تَمۡتَرُنَّ بِهَا وَٱتَّبِعُونِۚ هَٰذَا صِرَٰطࣱ مُّسۡتَقِيمࣱ
Hän on totisesti merkki hetkestä; älkää siis epäilkö sitä, vaan seuratkaa minua. Tämä on oikea tie
Ayah 61وَلَا يَصُدَّنَّكُمُ ٱلشَّيۡطَٰنُۖ إِنَّهُۥ لَكُمۡ عَدُوࣱّ مُّبِينࣱ
Älkää antako saatanan estää teitä; hän on totisesti ilmeinen vihollisenne
Ayah 62وَلَمَّا جَآءَ عِيسَىٰ بِٱلۡبَيِّنَٰتِ قَالَ قَدۡ جِئۡتُكُم بِٱلۡحِكۡمَةِ وَلِأُبَيِّنَ لَكُم بَعۡضَ ٱلَّذِي تَخۡتَلِفُونَ فِيهِۖ فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ
Kun Jeesus tuli selvin todistuksin, hän sanoi: » Olen tullut luoksenne ja tuonut teille viisauden selvittääkseni teille osan siitä, mistä olette eri mieltä. Pitäkää siis huoli velvollisuudestanne Jumalaa kohtaan ja totelkaa minua
Ayah 63إِنَّ ٱللَّهَ هُوَ رَبِّي وَرَبُّكُمۡ فَٱعۡبُدُوهُۚ هَٰذَا صِرَٰطࣱ مُّسۡتَقِيمࣱ
Totisesti on Jumala minun ja teidän Herranne; palvelkaa sentähden Häntä. Tämä on oikea tie.»
Ayah 64فَٱخۡتَلَفَ ٱلۡأَحۡزَابُ مِنۢ بَيۡنِهِمۡۖ فَوَيۡلࣱ لِّلَّذِينَ ظَلَمُواْ مِنۡ عَذَابِ يَوۡمٍ أَلِيمٍ
Mutta eri ryhmät heidän keskuudessaan riitelivät, ja voi rangaistusta, jonka väärämieliset saavat tuskan päivänä
Ayah 65هَلۡ يَنظُرُونَ إِلَّا ٱلسَّاعَةَ أَن تَأۡتِيَهُم بَغۡتَةࣰ وَهُمۡ لَا يَشۡعُرُونَ
Voivatko he odottaa muuta kuin hetkeä, joka yllättää heidät äkkiä, silloin kun he eivät mitään aavista
Ayah 66ٱلۡأَخِلَّآءُ يَوۡمَئِذِۭ بَعۡضُهُمۡ لِبَعۡضٍ عَدُوٌّ إِلَّا ٱلۡمُتَّقِينَ
Ystävät tulevat tuona päivänä olemaan toinen toistensa vihamiehiä, lukuunottamatta niitä, jotka karttavat pahaa
Ayah 67يَٰعِبَادِ لَا خَوۡفٌ عَلَيۡكُمُ ٱلۡيَوۡمَ وَلَآ أَنتُمۡ تَحۡزَنُونَ
Palvelijani, teidän ei tarvitse pelätä eikä murehtia tuota päivää
Ayah 68ٱلَّذِينَ ءَامَنُواْ بِـَٔايَٰتِنَا وَكَانُواْ مُسۡلِمِينَ
teidän, jotka uskoitte ilmoituksiini ja olitte Minulle kuuliaisia
Ayah 69ٱدۡخُلُواْ ٱلۡجَنَّةَ أَنتُمۡ وَأَزۡوَٰجُكُمۡ تُحۡبَرُونَ
Käykää paratiisiin, te ja vaimonne, ja teidät tehdään onnellisiksi
Ayah 70يُطَافُ عَلَيۡهِم بِصِحَافࣲ مِّن ذَهَبࣲ وَأَكۡوَابࣲۖ وَفِيهَا مَا تَشۡتَهِيهِ ٱلۡأَنفُسُ وَتَلَذُّ ٱلۡأَعۡيُنُۖ وَأَنتُمۡ فِيهَا خَٰلِدُونَ
Siellä kiertävät kultaiset kulhot ja pikarit; siellä saavat he, mitä heidän sielunsa halajaa ja mistä heidän silmänsä iloitsevat, ja siellä te saatte asua ikuisesti
Ayah 71وَتِلۡكَ ٱلۡجَنَّةُ ٱلَّتِيٓ أُورِثۡتُمُوهَا بِمَا كُنتُمۡ تَعۡمَلُونَ
Se on paratiisi, joka on annettu teille perinnöksi siitä, mitä teitte
Ayah 72لَكُمۡ فِيهَا فَٰكِهَةࣱ كَثِيرَةࣱ مِّنۡهَا تَأۡكُلُونَ
Teille on siellä varattu runsaasti hedelmiä syödäksenne
Ayah 73إِنَّ ٱلۡمُجۡرِمِينَ فِي عَذَابِ جَهَنَّمَ خَٰلِدُونَ
Syntiset saavat ikuisesti asua helvetin piinassa
Ayah 74لَا يُفَتَّرُ عَنۡهُمۡ وَهُمۡ فِيهِ مُبۡلِسُونَ
Sitä ei heille huojenneta vaan he joutuvat siellä epätoivoon
Ayah 75وَمَا ظَلَمۡنَٰهُمۡ وَلَٰكِن كَانُواْ هُمُ ٱلظَّٰلِمِينَ
Me emme ole tehnyt heille vääryyttä, vaan he itse tekivät väärin
Ayah 76وَنَادَوۡاْ يَٰمَٰلِكُ لِيَقۡضِ عَلَيۡنَا رَبُّكَۖ قَالَ إِنَّكُم مَّٰكِثُونَ
Ja he huutavat: »Maalik , anna Herrasi tehdä loppu meistä!» Hän vastaa: »Teidän on totisesti jäätävä sinne.»
Ayah 77لَقَدۡ جِئۡنَٰكُم بِٱلۡحَقِّ وَلَٰكِنَّ أَكۡثَرَكُمۡ لِلۡحَقِّ كَٰرِهُونَ
Olemmehan lähettänyt teille totuuden, mutta useimmille teistä on totuus vastenmielinen
Ayah 78أَمۡ أَبۡرَمُوٓاْ أَمۡرࣰ ا فَإِنَّا مُبۡرِمُونَ
Hekö ovat päättäneet jotakin? Totisesti, Meillä on ratkaisu
Ayah 79أَمۡ يَحۡسَبُونَ أَنَّا لَا نَسۡمَعُ سِرَّهُمۡ وَنَجۡوَىٰهُمۚ بَلَىٰ وَرُسُلُنَا لَدَيۡهِمۡ يَكۡتُبُونَ
Vai ajattelevatko he, että Me emme tiedä, mitä he kätkevät, emmekä kuule heidän salaisia keskustelujaan? Meidän sanansaattajamme heidän luonaan kirjoittavat kaiken muistiin
Ayah 80قُلۡ إِن كَانَ لِلرَّحۡمَٰنِ وَلَدࣱ فَأَنَا۠ أَوَّلُ ٱلۡعَٰبِدِينَ
Sano: »Jos armollisella Jumalalla olisi poika, olisin ensimmäinen palvelemaan Häntä.»
Ayah 81سُبۡحَٰنَ رَبِّ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضِ رَبِّ ٱلۡعَرۡشِ عَمَّا يَصِفُونَ
Kunnia taivaitten ja maan Herralle, jolla on valta ja joka on kaukana siitä, mitä he Hänestä väittävät
Ayah 82فَذَرۡهُمۡ يَخُوضُواْ وَيَلۡعَبُواْ حَتَّىٰ يُلَٰقُواْ يَوۡمَهُمُ ٱلَّذِي يُوعَدُونَ
Anna heidän siis antautua valheellisiin jaaritteluihinsa ja ilveilyihinsä, kunnes heidät kohtaa se päivä, jolla heitä uhataan
Ayah 83وَهُوَ ٱلَّذِي فِي ٱلسَّمَآءِ إِلَٰهࣱ وَفِي ٱلۡأَرۡضِ إِلَٰهࣱۚ وَهُوَ ٱلۡحَكِيمُ ٱلۡعَلِيمُ
Hän on Jumala taivaassa ja maan päällä; niin, Hän on viisas ja Hänen on tieto
Ayah 84وَتَبَارَكَ ٱلَّذِي لَهُۥ مُلۡكُ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضِ وَمَا بَيۡنَهُمَا وَعِندَهُۥ عِلۡمُ ٱلسَّاعَةِ وَإِلَيۡهِ تُرۡجَعُونَ
Siunattu on Hän, jonka on valta taivaassa ja maan päällä sekä niiden välillä; Hän tietää, milloin hetki tulee, ja Hänen luoksensa on teidän palattava
Ayah 85وَلَا يَمۡلِكُ ٱلَّذِينَ يَدۡعُونَ مِن دُونِهِ ٱلشَّفَٰعَةَ إِلَّا مَن شَهِدَ بِٱلۡحَقِّ وَهُمۡ يَعۡلَمُونَ
Niillä, joita he Hänen rinnallaan palvelevat, ei ole mitään välittäjän valtuutta, vaan ainoastaan hänellä, joka todistaa totuudesta, ja he tuntevat hänet
Ayah 86وَلَئِن سَأَلۡتَهُم مَّنۡ خَلَقَهُمۡ لَيَقُولُنَّ ٱللَّهُۖ فَأَنَّىٰ يُؤۡفَكُونَ
Ja jos kysyt heiltä, kuka on heidät luonut, he varmasti vastaavat: »Jumala.» Miksi he siis kääntyvät pois
Ayah 87وَقِيلِهِۦ يَٰرَبِّ إِنَّ هَٰٓؤُلَآءِ قَوۡمࣱ لَّا يُؤۡمِنُونَ
Hänen huutonsa kuuluu: »Herra, totisesti he ovat kansa, joka ei usko.»
Ayah 88فَٱصۡفَحۡ عَنۡهُمۡ وَقُلۡ سَلَٰمࣱۚ فَسَوۡفَ يَعۡلَمُونَ
Käänny siis pois heistä ja sano: »Rauha», sillä pian he saavat osansa
Ayah 89