Suura Az-Zukhruf — Ornaments of gold

Suura Az-Zukhruf (Ornaments of gold) — 43/114 · 89 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.

حمٓ

Ylistetty olkoon kunnian Jumala

Ayah 1

وَٱلۡكِتَٰبِ ٱلۡمُبِينِ

Pitäkää arvossa Kirjoitus, joka ilmituo totuuden

Ayah 2

إِنَّا جَعَلۡنَٰهُ قُرۡءَٰنًا عَرَبِيࣰّ ا لَّعَلَّكُمۡ تَعۡقِلُونَ

Totisesti olemme tehnyt siitä arabialaisen Koraanin, jotta ymmärtäisitte

Ayah 3

وَإِنَّهُۥ فِيٓ أُمِّ ٱلۡكِتَٰبِ لَدَيۡنَا لَعَلِيٌّ حَكِيمٌ

Ja se on totisesti ylevä ja viisautta täynnä niinkuin alkuperäinen Kirjoitus Meidän luonamme

Ayah 4

أَفَنَضۡرِبُ عَنكُمُ ٱلذِّكۡرَ صَفۡحًا أَن كُنتُمۡ قَوۡمࣰ ا مُّسۡرِفِينَ

Pitääkö Meidän kokonaan luopua muistuttamasta teitä sentähden, että olette syntistä kansaa

Ayah 5

وَكَمۡ أَرۡسَلۡنَا مِن نَّبِيࣲّ فِي ٱلۡأَوَّلِينَ

Kuinka monta profeettaa olemmekaan lähettänyt ihmisille ennen muinoin

Ayah 6

وَمَا يَأۡتِيهِم مِّن نَّبِيٍّ إِلَّا كَانُواْ بِهِۦ يَسۡتَهۡزِءُونَ

Mutta yksikään profeetta ei käynyt heidän luonaan saamatta osakseen pilkkaa

Ayah 7

فَأَهۡلَكۡنَآ أَشَدَّ مِنۡهُم بَطۡشࣰ ا وَمَضَىٰ مَثَلُ ٱلۡأَوَّلِينَ

Silloin tuhosimme ne, jotka olivat nykyisiä mahtavammat, mutta se, miten kävi ihmisille ennen vanhaan, kuuluu menneisyyteen

Ayah 8

وَلَئِن سَأَلۡتَهُم مَّنۡ خَلَقَ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضَ لَيَقُولُنَّ خَلَقَهُنَّ ٱلۡعَزِيزُ ٱلۡعَلِيمُ

Jos kysyt heiltä, kuka on luonut taivaat ja maan, he vastaavat varmasti: »Mahtava, ainoa tietävä on luonut ne.»

Ayah 9

ٱلَّذِي جَعَلَ لَكُمُ ٱلۡأَرۡضَ مَهۡدࣰ ا وَجَعَلَ لَكُمۡ فِيهَا سُبُلࣰ ا لَّعَلَّكُمۡ تَهۡتَدُونَ

Hän, joka loi maan teille olinpaikaksi ja raivasi sen kamaralle tiet voidaksenne kulkea oikeaan

Ayah 10

وَٱلَّذِي نَزَّلَ مِنَ ٱلسَّمَآءِ مَآءَۢ بِقَدَرࣲ فَأَنشَرۡنَا بِهِۦ بَلۡدَةࣰ مَّيۡتࣰ اۚ كَذَٰلِكَ تُخۡرَجُونَ

Hän, joka lähettää pilvistä vettä määrän mukaan, niin että Me sillä herätämme kuolleen maan eloon - näin teidätkin herätetään

Ayah 11

وَٱلَّذِي خَلَقَ ٱلۡأَزۡوَٰجَ كُلَّهَا وَجَعَلَ لَكُم مِّنَ ٱلۡفُلۡكِ وَٱلۡأَنۡعَٰمِ مَا تَرۡكَبُونَ

ja Hän, joka loi kaikki parittain ja hankki teille laivat ja kotieläimet matkataksenne niiden avulla

Ayah 12

لِتَسۡتَوُۥاْ عَلَىٰ ظُهُورِهِۦ ثُمَّ تَذۡكُرُواْ نِعۡمَةَ رَبِّكُمۡ إِذَا ٱسۡتَوَيۡتُمۡ عَلَيۡهِ وَتَقُولُواْ سُبۡحَٰنَ ٱلَّذِي سَخَّرَ لَنَا هَٰذَا وَمَا كُنَّا لَهُۥ مُقۡرِنِينَ

voidaksenne turvallisesti istua niiden selässä ja sitten muistaa Herranne armoa, kun niillä kuljette, ja sanoa: »Kunnia olkoon Hänelle, joka saattoi tämän alamaisuuteemme; me emme siihen kyenneet

Ayah 13

وَإِنَّآ إِلَىٰ رَبِّنَا لَمُنقَلِبُونَ

Mutta Herramme luokse on meidän totisesti palattava.»

Ayah 14

وَجَعَلُواْ لَهُۥ مِنۡ عِبَادِهِۦ جُزۡءًاۚ إِنَّ ٱلۡإِنسَٰنَ لَكَفُورࣱ مُّبِينٌ

Ja he määräävät Hänelle vain osan Hänen palvelijoistaan; totisesti, ihminen on selvästi kiittämätön

Ayah 15

أَمِ ٱتَّخَذَ مِمَّا يَخۡلُقُ بَنَاتࣲ وَأَصۡفَىٰكُم بِٱلۡبَنِينَ

Onko Hän ottanut luomistaan olennoista tyttäret itselleen ja mieluummin antanut teille pojat

Ayah 16

وَإِذَا بُشِّرَ أَحَدُهُم بِمَا ضَرَبَ لِلرَّحۡمَٰنِ مَثَلࣰ ا ظَلَّ وَجۡهُهُۥ مُسۡوَدࣰّ ا وَهُوَ كَظِيمٌ

Ja kun joku heistä saa tiedon sellaisen lapsen syntymästä, minkä katsotaan armolliselle Jumalalle kuuluvan, tummuvat hänen kasvonsa vihasta

Ayah 17

أَوَمَن يُنَشَّؤُاْ فِي ٱلۡحِلۡيَةِ وَهُوَ فِي ٱلۡخِصَامِ غَيۡرُ مُبِينࣲ‏

Jumalalleko sellainen lapsi, joka kasvaa koreudessa eikä kiistan tullen saa selvää sanaa suustaan

Ayah 18

وَجَعَلُواْ ٱلۡمَلَٰٓئِكَةَ ٱلَّذِينَ هُمۡ عِبَٰدُ ٱلرَّحۡمَٰنِ إِنَٰثًاۚ أَشَهِدُواْ خَلۡقَهُمۡۚ سَتُكۡتَبُ شَهَٰدَتُهُمۡ وَيُسۡـَٔلُونَ

He tekevät myös enkeleistä, niistä, jotka ovat laupiaan Jumalan palvelijoita, naisolentoja. Olivatko he edes silminnäkijöinä, kun loimme nämä enkelit? Heidän todistuksensa kirjoitetaan muistiin, ja heitä tullaan kuulustamaan

Ayah 19

وَقَالُواْ لَوۡ شَآءَ ٱلرَّحۡمَٰنُ مَا عَبَدۡنَٰهُمۗ مَّا لَهُم بِذَٰلِكَ مِنۡ عِلۡمٍۖ إِنۡ هُمۡ إِلَّا يَخۡرُصُونَ

He sanovat myös: »Jos laupias Jumala olisi tahtonut, me emme olisi milloinkaan palvelleet niitä.» Heillä ei ole tästä mitään tietoa; he vain valehtelevat

Ayah 20

أَمۡ ءَاتَيۡنَٰهُمۡ كِتَٰبࣰ ا مِّن قَبۡلِهِۦ فَهُم بِهِۦ مُسۡتَمۡسِكُونَ

vai olemmeko Me antanut heille mitään Kirjoitusta sitä ennen, niin että he voivat pitää siitä kiinni

Ayah 21

بَلۡ قَالُوٓاْ إِنَّا وَجَدۡنَآ ءَابَآءَنَا عَلَىٰٓ أُمَّةࣲ وَإِنَّا عَلَىٰٓ ءَاثَٰرِهِم مُّهۡتَدُونَ

Ei, he sanovat: »Olemme nähneet isiemme kulkevan määrättyä suuntaa, ja totisesti me olemme seuranneet heidän jälkiään.»

Ayah 22

وَكَذَٰلِكَ مَآ أَرۡسَلۡنَا مِن قَبۡلِكَ فِي قَرۡيَةࣲ مِّن نَّذِيرٍ إِلَّا قَالَ مُتۡرَفُوهَآ إِنَّا وَجَدۡنَآ ءَابَآءَنَا عَلَىٰٓ أُمَّةࣲ وَإِنَّا عَلَىٰٓ ءَاثَٰرِهِم مُّقۡتَدُونَ

Niin emme myöskään ennen sinua saattanut lähettää varoittajaa mihinkään kaupunkiin suruttomien sanomatta: »Varmasti olemme nähneet isäimme käyneen määrättyä suuntaa, ja totisesti me kuljemme heidän jäljissään.»

Ayah 23

۞قَٰلَ أَوَلَوۡ جِئۡتُكُم بِأَهۡدَىٰ مِمَّا وَجَدتُّمۡ عَلَيۡهِ ءَابَآءَكُمۡۖ قَالُوٓاْ إِنَّا بِمَآ أُرۡسِلۡتُم بِهِۦ كَٰفِرُونَ

Varoittaja sanoi: »Entäpä jos antaisin teille paremman opastajan kuin se, jota isienne näitte seuranneen?» He sanoivat: »Totisesti emme usko siihen sanomaan, mikä on lähetetty sinun mukanasi.»

Ayah 24

فَٱنتَقَمۡنَا مِنۡهُمۡۖ فَٱنظُرۡ كَيۡفَ كَانَ عَٰقِبَةُ ٱلۡمُكَذِّبِينَ

Silloin määräsimme heille koston, ja katso, minkälainen oli kieltäjäin loppu

Ayah 25

وَإِذۡ قَالَ إِبۡرَٰهِيمُ لِأَبِيهِ وَقَوۡمِهِۦٓ إِنَّنِي بَرَآءࣱ مِّمَّا تَعۡبُدُونَ

Aabraham sanoi isälleen ja kansalleen: »Totisesti tahdon olla vapaa kaikesta mitä te jumaloitte

Ayah 26

إِلَّا ٱلَّذِي فَطَرَنِي فَإِنَّهُۥ سَيَهۡدِينِ

paitsi Hänestä, joka minut on luonut, sillä totisesti, Hän johtaa minua.»

Ayah 27

وَجَعَلَهَا كَلِمَةَۢ بَاقِيَةࣰ فِي عَقِبِهِۦ لَعَلَّهُمۡ يَرۡجِعُونَ

Ja tästä hän teki säännön jälkeläisilleen, jotta he kääntyisivät

Ayah 28

بَلۡ مَتَّعۡتُ هَٰٓؤُلَآءِ وَءَابَآءَهُمۡ حَتَّىٰ جَآءَهُمُ ٱلۡحَقُّ وَرَسُولࣱ مُّبِينࣱ‏

Niin annoin heidän ja heidän isiensä nauttia elämästä, kunnes totuus ja sananjulistaja, joka vahvisti totuuden, tulivat heidän luokseen

Ayah 29

وَلَمَّا جَآءَهُمُ ٱلۡحَقُّ قَالُواْ هَٰذَا سِحۡرࣱ وَإِنَّا بِهِۦ كَٰفِرُونَ

Mutta kun totuus tuli heidän luokseen, he sanoivat: »Tämä on taikuutta, totisesti, emme usko siihen.»

Ayah 30

وَقَالُواْ لَوۡلَا نُزِّلَ هَٰذَا ٱلۡقُرۡءَانُ عَلَىٰ رَجُلࣲ مِّنَ ٱلۡقَرۡيَتَيۡنِ عَظِيمٍ

He sanoivat myös: »Miksi ei tätä Koraania ole ilmoitettu johtomiehille kummassakaan kaupungissa?»

Ayah 31

أَهُمۡ يَقۡسِمُونَ رَحۡمَتَ رَبِّكَۚ نَحۡنُ قَسَمۡنَا بَيۡنَهُم مَّعِيشَتَهُمۡ فِي ٱلۡحَيَوٰةِ ٱلدُّنۡيَاۚ وَرَفَعۡنَا بَعۡضَهُمۡ فَوۡقَ بَعۡضࣲ دَرَجَٰتࣲ لِّيَتَّخِذَ بَعۡضُهُم بَعۡضࣰ ا سُخۡرِيࣰّ اۗ وَرَحۡمَتُ رَبِّكَ خَيۡرࣱ مِّمَّا يَجۡمَعُونَ

Jakelevatko he Herrasi armoa? Me jaamme heille elantonsa maallisessa elämässä ja Me olemme korottanut heistä muutamia arvossa toisten yläpuolelle, jotta toiset eläisivät toisille alamaisina, mutta Herrasi armo on parempi kuin se, mitä he kokoavat

Ayah 32

وَلَوۡلَآ أَن يَكُونَ ٱلنَّاسُ أُمَّةࣰ وَٰحِدَةࣰ لَّجَعَلۡنَا لِمَن يَكۡفُرُ بِٱلرَّحۡمَٰنِ لِبُيُوتِهِمۡ سُقُفࣰ ا مِّن فِضَّةࣲ وَمَعَارِجَ عَلَيۡهَا يَظۡهَرُونَ

Elleivät kaikki ihmiset olisi olleet kuin yksi ainoa kansa, Me olisimme antanut niille, jotka eivät usko laupiaaseen Jumalaan, hopeasta katot heidän asumuksiinsa ja portaat, joita he nousevat

Ayah 33

وَلِبُيُوتِهِمۡ أَبۡوَٰبࣰ ا وَسُرُرًا عَلَيۡهَا يَتَّكِـُٔونَ

ovet heidän taloihinsa ja vuoteet, joille he laskeutuvat lepäämään

Ayah 34

وَزُخۡرُفࣰ اۚ وَإِن كُلُّ ذَٰلِكَ لَمَّا مَتَٰعُ ٱلۡحَيَوٰةِ ٱلدُّنۡيَاۚ وَٱلۡأٓخِرَةُ عِندَ رَبِّكَ لِلۡمُتَّقِينَ

ja kultaiset koristeet; mutta kaikki nämä ovat vain maallisen elämän tarpeita, ja tämänjälkeinen elämä Herrasi luona on varattu vain niille, jotka karttavat pahaa

Ayah 35

وَمَن يَعۡشُ عَن ذِكۡرِ ٱلرَّحۡمَٰنِ نُقَيِّضۡ لَهُۥ شَيۡطَٰنࣰ ا فَهُوَ لَهُۥ قَرِينࣱ‏

Sille, joka hylkää laupiaan Jumalan muistutuksen, Me annamme saatanan seuralaiseksi

Ayah 36

وَإِنَّهُمۡ لَيَصُدُّونَهُمۡ عَنِ ٱلسَّبِيلِ وَيَحۡسَبُونَ أَنَّهُم مُّهۡتَدُونَ

Tämä totisesti saattaa heidät harhaan polulta. Mutta he luulevat, että heitä ohjataan oikeaa tietä

Ayah 37

حَتَّىٰٓ إِذَا جَآءَنَا قَالَ يَٰلَيۡتَ بَيۡنِي وَبَيۡنَكَ بُعۡدَ ٱلۡمَشۡرِقَيۡنِ فَبِئۡسَ ٱلۡقَرِينُ

kunnes joku heistä tulee Meidän tykömme ja sanoo: »Ah, olisimmepa olleet toisistamme yhtä kaukana kuin itä ja länsi!» Mikä katala seuralainen

Ayah 38

وَلَن يَنفَعَكُمُ ٱلۡيَوۡمَ إِذ ظَّلَمۡتُمۡ أَنَّكُمۡ فِي ٱلۡعَذَابِ مُشۡتَرِكُونَ

Ja koska teitte väärin, teitä ei tuona päivänä hyödytä se, että muitakin osallistuu rangaistukseenne

Ayah 39

أَفَأَنتَ تُسۡمِعُ ٱلصُّمَّ أَوۡ تَهۡدِي ٱلۡعُمۡيَ وَمَن كَانَ فِي ضَلَٰلࣲ مُّبِينࣲ‏

Voitko saada kuurot kuulemaan tai ohjata sokeita ja kokonaan eksyneitä

Ayah 40

فَإِمَّا نَذۡهَبَنَّ بِكَ فَإِنَّا مِنۡهُم مُّنتَقِمُونَ

Mutta vaikka otamme sinut pois, annamme kuitenkin koston kohdata heitä

Ayah 41

أَوۡ نُرِيَنَّكَ ٱلَّذِي وَعَدۡنَٰهُمۡ فَإِنَّا عَلَيۡهِم مُّقۡتَدِرُونَ

mieluummin Me totisesti tahdomme näyttää sinulle, mitä olemme heille luvannut, sillä totisesti, Meillä on kaikki valta heihin

Ayah 42

فَٱسۡتَمۡسِكۡ بِٱلَّذِيٓ أُوحِيَ إِلَيۡكَۖ إِنَّكَ عَلَىٰ صِرَٰطࣲ مُّسۡتَقِيمࣲ‏

Pidä sentähden kiinni siitä, mikä sinulle on ilmoitettu. Olet varmasti oikealla tiellä

Ayah 43

وَإِنَّهُۥ لَذِكۡرࣱ لَّكَ وَلِقَوۡمِكَۖ وَسَوۡفَ تُسۡـَٔلُونَ

Se on totisesti sinulle ja kansallesi kehoitus, ja teidän on tehtävä siitä pian tili

Ayah 44

وَسۡـَٔلۡ مَنۡ أَرۡسَلۡنَا مِن قَبۡلِكَ مِن رُّسُلِنَآ أَجَعَلۡنَا مِن دُونِ ٱلرَّحۡمَٰنِ ءَالِهَةࣰ يُعۡبَدُونَ

Kysy myös niiltä sananjulistajilta, jotka lähetimme ennen sinua, olemmeko milloinkaan määrännyt palvelemaan muita jumalia kuin Armahtajaa

Ayah 45

وَلَقَدۡ أَرۡسَلۡنَا مُوسَىٰ بِـَٔايَٰتِنَآ إِلَىٰ فِرۡعَوۡنَ وَمَلَإِيْهِۦ فَقَالَ إِنِّي رَسُولُ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

Totisesti olemme lähettänyt Mooseksen viemään ilmoitustamme faraolle ja hänen päälliköillensä, ja hän sanoi: »Totisesti, olen maailmojen Herran julistaja.»

Ayah 46

فَلَمَّا جَآءَهُم بِـَٔايَٰتِنَآ إِذَا هُم مِّنۡهَا يَضۡحَكُونَ

Mutta kun hän tuli heidän luokseen tuomaan tunnusmerkkejämme, katso, he nauroivat niille

Ayah 47

وَمَا نُرِيهِم مِّنۡ ءَايَةٍ إِلَّا هِيَ أَكۡبَرُ مِنۡ أُخۡتِهَاۖ وَأَخَذۡنَٰهُم بِٱلۡعَذَابِ لَعَلَّهُمۡ يَرۡجِعُونَ

Ja Me näytimme heille tunnustekoja toinen toistaan suurempia, ja Me yllätimme heidät kurituksella, jotta he kääntyisivät

Ayah 48

وَقَالُواْ يَٰٓأَيُّهَ ٱلسَّاحِرُ ٱدۡعُ لَنَا رَبَّكَ بِمَا عَهِدَ عِندَكَ إِنَّنَا لَمُهۡتَدُونَ

Mutta he sanoivat: »Noita, huuda Herraasi avuksemme, niinkuin Hän on sopinut kanssasi; me kuljemme varmasti oikeata tietä.»

Ayah 49

فَلَمَّا كَشَفۡنَا عَنۡهُمُ ٱلۡعَذَابَ إِذَا هُمۡ يَنكُثُونَ

Mutta kun Me otimme heidän päältään kurituksen, katso, he rikkoivat lupauksensa

Ayah 50

وَنَادَىٰ فِرۡعَوۡنُ فِي قَوۡمِهِۦ قَالَ يَٰقَوۡمِ أَلَيۡسَ لِي مُلۡكُ مِصۡرَ وَهَٰذِهِ ٱلۡأَنۡهَٰرُ تَجۡرِي مِن تَحۡتِيٓۚ أَفَلَا تُبۡصِرُونَ

Ja farao julisti kansalleen: »Kansani, eikö valta Egyptissä kuulu minulle? Niin myös nämä virrat, jotka virtaavat alueellani? Ettekö huomaa

Ayah 51

أَمۡ أَنَا۠ خَيۡرࣱ مِّنۡ هَٰذَا ٱلَّذِي هُوَ مَهِينࣱ وَلَا يَكَادُ يُبِينُ

Olen parempi kuin tämä mies, joka on viheliäinen raukka ja tuskin osaa selvästi puhua

Ayah 52

فَلَوۡلَآ أُلۡقِيَ عَلَيۡهِ أَسۡوِرَةࣱ مِّن ذَهَبٍ أَوۡ جَآءَ مَعَهُ ٱلۡمَلَٰٓئِكَةُ مُقۡتَرِنِينَ

Miksi ei hänelle ole annettu kultaisia rannerenkaita? Ja miksi ei hänen mukanaan ole tullut enkeleitä?»

Ayah 53

فَٱسۡتَخَفَّ قَوۡمَهُۥ فَأَطَاعُوهُۚ إِنَّهُمۡ كَانُواْ قَوۡمࣰ ا فَٰسِقِينَ

Näin yllytti hän kansaansa epäuskoon, ja he tottelivat häntä; he olivat totisesti syntistä kansaa

Ayah 54

فَلَمَّآ ءَاسَفُونَا ٱنتَقَمۡنَا مِنۡهُمۡ فَأَغۡرَقۡنَٰهُمۡ أَجۡمَعِينَ

Koska he nostattivat vihamme, kostimme heille ja hukutimme heidät kaikki veteen

Ayah 55

فَجَعَلۡنَٰهُمۡ سَلَفࣰ ا وَمَثَلࣰ ا لِّلۡأٓخِرِينَ

Ja asetimme heidät varoitukseksi ja esimerkiksi myöhemmille sukupolville

Ayah 56

۞وَلَمَّا ضُرِبَ ٱبۡنُ مَرۡيَمَ مَثَلًا إِذَا قَوۡمُكَ مِنۡهُ يَصِدُّونَ

Kun Marian poika asetettiin esikuvaksi, nosti kansasi siitä melun

Ayah 57

وَقَالُوٓاْ ءَأَٰلِهَتُنَا خَيۡرٌ أَمۡ هُوَۚ مَا ضَرَبُوهُ لَكَ إِلَّا جَدَلَۢاۚ بَلۡ هُمۡ قَوۡمٌ خَصِمُونَ

ja he sanoivat: »Mikä on parempi, meidän jumalamme vai hän? » Tämän he sanoivat sinulle vain saadakseen aikaan väittelyn; niin, he olivat riidanhaluista kansaa

Ayah 58

إِنۡ هُوَ إِلَّا عَبۡدٌ أَنۡعَمۡنَا عَلَيۡهِ وَجَعَلۡنَٰهُ مَثَلࣰ ا لِّبَنِيٓ إِسۡرَٰٓءِيلَ

Hän oli vain palvelija, jolle Me osoitimme armoamme ja jonka Me asetimme esikuvaksi Israelin lapsille

Ayah 59

وَلَوۡ نَشَآءُ لَجَعَلۡنَا مِنكُم مَّلَٰٓئِكَةࣰ فِي ٱلۡأَرۡضِ يَخۡلُفُونَ

Ja jos Me tahtoisimme, voisimme luoda joukostanne enkeleitä seuraajiksenne maan päälle

Ayah 60

وَإِنَّهُۥ لَعِلۡمࣱ لِّلسَّاعَةِ فَلَا تَمۡتَرُنَّ بِهَا وَٱتَّبِعُونِۚ هَٰذَا صِرَٰطࣱ مُّسۡتَقِيمࣱ‏

Hän on totisesti merkki hetkestä; älkää siis epäilkö sitä, vaan seuratkaa minua. Tämä on oikea tie

Ayah 61

وَلَا يَصُدَّنَّكُمُ ٱلشَّيۡطَٰنُۖ إِنَّهُۥ لَكُمۡ عَدُوࣱّ مُّبِينࣱ‏

Älkää antako saatanan estää teitä; hän on totisesti ilmeinen vihollisenne

Ayah 62

وَلَمَّا جَآءَ عِيسَىٰ بِٱلۡبَيِّنَٰتِ قَالَ قَدۡ جِئۡتُكُم بِٱلۡحِكۡمَةِ وَلِأُبَيِّنَ لَكُم بَعۡضَ ٱلَّذِي تَخۡتَلِفُونَ فِيهِۖ فَٱتَّقُواْ ٱللَّهَ وَأَطِيعُونِ

Kun Jeesus tuli selvin todistuksin, hän sanoi: » Olen tullut luoksenne ja tuonut teille viisauden selvittääkseni teille osan siitä, mistä olette eri mieltä. Pitäkää siis huoli velvollisuudestanne Jumalaa kohtaan ja totelkaa minua

Ayah 63

إِنَّ ٱللَّهَ هُوَ رَبِّي وَرَبُّكُمۡ فَٱعۡبُدُوهُۚ هَٰذَا صِرَٰطࣱ مُّسۡتَقِيمࣱ‏

Totisesti on Jumala minun ja teidän Herranne; palvelkaa sentähden Häntä. Tämä on oikea tie.»

Ayah 64

فَٱخۡتَلَفَ ٱلۡأَحۡزَابُ مِنۢ بَيۡنِهِمۡۖ فَوَيۡلࣱ لِّلَّذِينَ ظَلَمُواْ مِنۡ عَذَابِ يَوۡمٍ أَلِيمٍ

Mutta eri ryhmät heidän keskuudessaan riitelivät, ja voi rangaistusta, jonka väärämieliset saavat tuskan päivänä

Ayah 65

هَلۡ يَنظُرُونَ إِلَّا ٱلسَّاعَةَ أَن تَأۡتِيَهُم بَغۡتَةࣰ وَهُمۡ لَا يَشۡعُرُونَ

Voivatko he odottaa muuta kuin hetkeä, joka yllättää heidät äkkiä, silloin kun he eivät mitään aavista

Ayah 66

ٱلۡأَخِلَّآءُ يَوۡمَئِذِۭ بَعۡضُهُمۡ لِبَعۡضٍ عَدُوٌّ إِلَّا ٱلۡمُتَّقِينَ

Ystävät tulevat tuona päivänä olemaan toinen toistensa vihamiehiä, lukuunottamatta niitä, jotka karttavat pahaa

Ayah 67

يَٰعِبَادِ لَا خَوۡفٌ عَلَيۡكُمُ ٱلۡيَوۡمَ وَلَآ أَنتُمۡ تَحۡزَنُونَ

Palvelijani, teidän ei tarvitse pelätä eikä murehtia tuota päivää

Ayah 68

ٱلَّذِينَ ءَامَنُواْ بِـَٔايَٰتِنَا وَكَانُواْ مُسۡلِمِينَ

teidän, jotka uskoitte ilmoituksiini ja olitte Minulle kuuliaisia

Ayah 69

ٱدۡخُلُواْ ٱلۡجَنَّةَ أَنتُمۡ وَأَزۡوَٰجُكُمۡ تُحۡبَرُونَ

Käykää paratiisiin, te ja vaimonne, ja teidät tehdään onnellisiksi

Ayah 70

يُطَافُ عَلَيۡهِم بِصِحَافࣲ مِّن ذَهَبࣲ وَأَكۡوَابࣲۖ وَفِيهَا مَا تَشۡتَهِيهِ ٱلۡأَنفُسُ وَتَلَذُّ ٱلۡأَعۡيُنُۖ وَأَنتُمۡ فِيهَا خَٰلِدُونَ

Siellä kiertävät kultaiset kulhot ja pikarit; siellä saavat he, mitä heidän sielunsa halajaa ja mistä heidän silmänsä iloitsevat, ja siellä te saatte asua ikuisesti

Ayah 71

وَتِلۡكَ ٱلۡجَنَّةُ ٱلَّتِيٓ أُورِثۡتُمُوهَا بِمَا كُنتُمۡ تَعۡمَلُونَ

Se on paratiisi, joka on annettu teille perinnöksi siitä, mitä teitte

Ayah 72

لَكُمۡ فِيهَا فَٰكِهَةࣱ كَثِيرَةࣱ مِّنۡهَا تَأۡكُلُونَ

Teille on siellä varattu runsaasti hedelmiä syödäksenne

Ayah 73

إِنَّ ٱلۡمُجۡرِمِينَ فِي عَذَابِ جَهَنَّمَ خَٰلِدُونَ

Syntiset saavat ikuisesti asua helvetin piinassa

Ayah 74

لَا يُفَتَّرُ عَنۡهُمۡ وَهُمۡ فِيهِ مُبۡلِسُونَ

Sitä ei heille huojenneta vaan he joutuvat siellä epätoivoon

Ayah 75

وَمَا ظَلَمۡنَٰهُمۡ وَلَٰكِن كَانُواْ هُمُ ٱلظَّٰلِمِينَ

Me emme ole tehnyt heille vääryyttä, vaan he itse tekivät väärin

Ayah 76

وَنَادَوۡاْ يَٰمَٰلِكُ لِيَقۡضِ عَلَيۡنَا رَبُّكَۖ قَالَ إِنَّكُم مَّٰكِثُونَ

Ja he huutavat: »Maalik , anna Herrasi tehdä loppu meistä!» Hän vastaa: »Teidän on totisesti jäätävä sinne.»

Ayah 77

لَقَدۡ جِئۡنَٰكُم بِٱلۡحَقِّ وَلَٰكِنَّ أَكۡثَرَكُمۡ لِلۡحَقِّ كَٰرِهُونَ

Olemmehan lähettänyt teille totuuden, mutta useimmille teistä on totuus vastenmielinen

Ayah 78

أَمۡ أَبۡرَمُوٓاْ أَمۡرࣰ ا فَإِنَّا مُبۡرِمُونَ

Hekö ovat päättäneet jotakin? Totisesti, Meillä on ratkaisu

Ayah 79

أَمۡ يَحۡسَبُونَ أَنَّا لَا نَسۡمَعُ سِرَّهُمۡ وَنَجۡوَىٰهُمۚ بَلَىٰ وَرُسُلُنَا لَدَيۡهِمۡ يَكۡتُبُونَ

Vai ajattelevatko he, että Me emme tiedä, mitä he kätkevät, emmekä kuule heidän salaisia keskustelujaan? Meidän sanansaattajamme heidän luonaan kirjoittavat kaiken muistiin

Ayah 80

قُلۡ إِن كَانَ لِلرَّحۡمَٰنِ وَلَدࣱ فَأَنَا۠ أَوَّلُ ٱلۡعَٰبِدِينَ

Sano: »Jos armollisella Jumalalla olisi poika, olisin ensimmäinen palvelemaan Häntä.»

Ayah 81

سُبۡحَٰنَ رَبِّ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضِ رَبِّ ٱلۡعَرۡشِ عَمَّا يَصِفُونَ

Kunnia taivaitten ja maan Herralle, jolla on valta ja joka on kaukana siitä, mitä he Hänestä väittävät

Ayah 82

فَذَرۡهُمۡ يَخُوضُواْ وَيَلۡعَبُواْ حَتَّىٰ يُلَٰقُواْ يَوۡمَهُمُ ٱلَّذِي يُوعَدُونَ

Anna heidän siis antautua valheellisiin jaaritteluihinsa ja ilveilyihinsä, kunnes heidät kohtaa se päivä, jolla heitä uhataan

Ayah 83

وَهُوَ ٱلَّذِي فِي ٱلسَّمَآءِ إِلَٰهࣱ وَفِي ٱلۡأَرۡضِ إِلَٰهࣱۚ وَهُوَ ٱلۡحَكِيمُ ٱلۡعَلِيمُ

Hän on Jumala taivaassa ja maan päällä; niin, Hän on viisas ja Hänen on tieto

Ayah 84

وَتَبَارَكَ ٱلَّذِي لَهُۥ مُلۡكُ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضِ وَمَا بَيۡنَهُمَا وَعِندَهُۥ عِلۡمُ ٱلسَّاعَةِ وَإِلَيۡهِ تُرۡجَعُونَ

Siunattu on Hän, jonka on valta taivaassa ja maan päällä sekä niiden välillä; Hän tietää, milloin hetki tulee, ja Hänen luoksensa on teidän palattava

Ayah 85

وَلَا يَمۡلِكُ ٱلَّذِينَ يَدۡعُونَ مِن دُونِهِ ٱلشَّفَٰعَةَ إِلَّا مَن شَهِدَ بِٱلۡحَقِّ وَهُمۡ يَعۡلَمُونَ

Niillä, joita he Hänen rinnallaan palvelevat, ei ole mitään välittäjän valtuutta, vaan ainoastaan hänellä, joka todistaa totuudesta, ja he tuntevat hänet

Ayah 86

وَلَئِن سَأَلۡتَهُم مَّنۡ خَلَقَهُمۡ لَيَقُولُنَّ ٱللَّهُۖ فَأَنَّىٰ يُؤۡفَكُونَ

Ja jos kysyt heiltä, kuka on heidät luonut, he varmasti vastaavat: »Jumala.» Miksi he siis kääntyvät pois

Ayah 87

وَقِيلِهِۦ يَٰرَبِّ إِنَّ هَٰٓؤُلَآءِ قَوۡمࣱ لَّا يُؤۡمِنُونَ

Hänen huutonsa kuuluu: »Herra, totisesti he ovat kansa, joka ei usko.»

Ayah 88

فَٱصۡفَحۡ عَنۡهُمۡ وَقُلۡ سَلَٰمࣱۚ فَسَوۡفَ يَعۡلَمُونَ

Käänny siis pois heistä ja sano: »Rauha», sillä pian he saavat osansa

Ayah 89