Suura Al-Ma'aarij — The Ascending Stairways

Suura Al-Ma'aarij (The Ascending Stairways) — 70/114 · 44 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.

سَأَلَ سَآئِلُۢ بِعَذَابࣲ وَاقِعࣲ‏

Eräs tiedonhaluinen kyseli, millainen on kuritus, joka on tuleva

Ayah 1

لِّلۡكَٰفِرِينَ لَيۡسَ لَهُۥ دَافِعࣱ‏

epäuskoisten osaksi. Ei kukaan voi sitä estää

Ayah 2

مِّنَ ٱللَّهِ ذِي ٱلۡمَعَارِجِ

Se tulee Jumalalta, nousevain portaitten Herralta

Ayah 3

تَعۡرُجُ ٱلۡمَلَٰٓئِكَةُ وَٱلرُّوحُ إِلَيۡهِ فِي يَوۡمࣲ كَانَ مِقۡدَارُهُۥ خَمۡسِينَ أَلۡفَ سَنَةࣲ‏

Enkelit ja henki nousevat Hänen tykönsä päivänä, jonka pituus on viisikymmentä tuhatta vuotta

Ayah 4

فَٱصۡبِرۡ صَبۡرࣰ ا جَمِيلًا

Osoita siis jaloa kestävyyttä

Ayah 5

إِنَّهُمۡ يَرَوۡنَهُۥ بَعِيدࣰ ا

He kuvittelevat sen olevan kaukana

Ayah 6

وَنَرَىٰهُ قَرِيبࣰ ا

mutta Me näemme sen läheltä

Ayah 7

يَوۡمَ تَكُونُ ٱلسَّمَآءُ كَٱلۡمُهۡلِ

Sinä päivänä, jolloin taivas on oleva kuin sulaa kuparia

Ayah 8

وَتَكُونُ ٱلۡجِبَالُ كَٱلۡعِهۡنِ

ja vuoret kuin villaa

Ayah 9

وَلَا يَسۡـَٔلُ حَمِيمٌ حَمِيمࣰ ا

jolloin ystävä ei kysy ystävää

Ayah 10

يُبَصَّرُونَهُمۡۚ يَوَدُّ ٱلۡمُجۡرِمُ لَوۡ يَفۡتَدِي مِنۡ عَذَابِ يَوۡمِئِذِۭ بِبَنِيهِ

vaikka he näkevät toisensa. Syyllinen toivoisi tuona päivänä vapautuvansa vaivasta uhraamalla lapsensa

Ayah 11

وَصَٰحِبَتِهِۦ وَأَخِيهِ

vaimonsa ja veljensä

Ayah 12

وَفَصِيلَتِهِ ٱلَّتِي تُـٔۡوِيهِ

sukulaisensa, jotka antoivat hänelle suojaa

Ayah 13

وَمَن فِي ٱلۡأَرۡضِ جَمِيعࣰ ا ثُمَّ يُنجِيهِ

jopa kaikki, jotka maan päälle on luotu, kunhan hän niiden avulla lunastaisi itsensä

Ayah 14

كَلَّآۖ إِنَّهَا لَظَىٰ

Ei mitenkään! Sillä katso, tämä on leimuava liekki

Ayah 15

نَزَّاعَةࣰ لِّلشَّوَىٰ

joka raastaa pois ihon

Ayah 16

تَدۡعُواْ مَنۡ أَدۡبَرَ وَتَوَلَّىٰ

ja vaatii omakseen sen, joka kääntyi pois ja pakeni

Ayah 17

وَجَمَعَ فَأَوۡعَىٰٓ

ja joka ahnaasti kokosi rikkautta

Ayah 18

۞إِنَّ ٱلۡإِنسَٰنَ خُلِقَ هَلُوعًا

Totisesti on ihminen luotu epävakaiseksi mieleltään

Ayah 19

إِذَا مَسَّهُ ٱلشَّرُّ جَزُوعࣰ ا

Kun jokin paha kohtaa häntä, hän on kärkäs valittamaan

Ayah 20

وَإِذَا مَسَّهُ ٱلۡخَيۡرُ مَنُوعًا

mutta kun jotakin hyvää annetaan hänen osalleen, hän on kiittämätön

Ayah 21

إِلَّا ٱلۡمُصَلِّينَ

lukuunottomatta niitä, jotka rukoilevat

Ayah 22

ٱلَّذِينَ هُمۡ عَلَىٰ صَلَاتِهِمۡ دَآئِمُونَ

jotka uskollisesti suorittavat rukouksensa

Ayah 23

وَٱلَّذِينَ فِيٓ أَمۡوَٰلِهِمۡ حَقࣱّ مَّعۡلُومࣱ‏

niitä, joiden rikkaudessa on määrätty osa

Ayah 24

لِّلسَّآئِلِ وَٱلۡمَحۡرُومِ

kerjäläistä ja osatonta varten

Ayah 25

وَٱلَّذِينَ يُصَدِّقُونَ بِيَوۡمِ ٱلدِّينِ

niitä, jotka uskovat tuomion päivään

Ayah 26

وَٱلَّذِينَ هُم مِّنۡ عَذَابِ رَبِّهِم مُّشۡفِقُونَ

ja jotka pelkäävät Herransa kuritusta

Ayah 27

إِنَّ عَذَابَ رَبِّهِمۡ غَيۡرُ مَأۡمُونࣲ‏

ei kukaan, totisesti, saata säästyä kuritukselta, joka on heidän Herraltansa tuleva

Ayah 28

وَٱلَّذِينَ هُمۡ لِفُرُوجِهِمۡ حَٰفِظُونَ

sekä lukuunottamatta niitä, jotka hillitsevät halujaan

Ayah 29

إِلَّا عَلَىٰٓ أَزۡوَٰجِهِمۡ أَوۡ مَا مَلَكَتۡ أَيۡمَٰنُهُمۡ فَإِنَّهُمۡ غَيۡرُ مَلُومِينَ

paitsi vaimojensa ja orjattariensa suhteen, koska heissä silloin ei ole moittimista

Ayah 30

فَمَنِ ٱبۡتَغَىٰ وَرَآءَ ذَٰلِكَ فَأُوْلَٰٓئِكَ هُمُ ٱلۡعَادُونَ

Toisin on niiden, jotka pyrkivät ylittämään tämän, sillä ne ovat lain rikkojia

Ayah 31

وَٱلَّذِينَ هُمۡ لِأَمَٰنَٰتِهِمۡ وَعَهۡدِهِمۡ رَٰعُونَ

Ne, jotka ovat rehellisiä sopimuksissaan ja siinä, mitä heidän huostaansa on uskottu

Ayah 32

وَٱلَّذِينَ هُم بِشَهَٰدَٰتِهِمۡ قَآئِمُونَ

jotka ovat vilpittömiä todistaessaan

Ayah 33

وَٱلَّذِينَ هُمۡ عَلَىٰ صَلَاتِهِمۡ يُحَافِظُونَ

ja jotka ahkeroivat hartauden harjoituksissa

Ayah 34

أُوْلَٰٓئِكَ فِي جَنَّٰتࣲ مُّكۡرَمُونَ

saavat elää paratiisin kunniassa

Ayah 35

فَمَالِ ٱلَّذِينَ كَفَرُواْ قِبَلَكَ مُهۡطِعِينَ

Mutta mitä ajattelevat uskottomat, jotka avosilmin rientävät sinun edelläsi

Ayah 36

عَنِ ٱلۡيَمِينِ وَعَنِ ٱلشِّمَالِ عِزِينَ

oikealta ja vasemmalta, ryhmä toisensa jälkeen

Ayah 37

أَيَطۡمَعُ كُلُّ ٱمۡرِيࣲٕ مِّنۡهُمۡ أَن يُدۡخَلَ جَنَّةَ نَعِيمࣲ‏

Kuvitteleeko heistä kukin pääsevänsä autuuden puutarhaan

Ayah 38

كَلَّآۖ إِنَّا خَلَقۡنَٰهُم مِّمَّا يَعۡلَمُونَ

Totisesti ei! Totisesti he tietävät, mistä Me olemme luonut heidät

Ayah 39

فَلَآ أُقۡسِمُ بِرَبِّ ٱلۡمَشَٰرِقِ وَٱلۡمَغَٰرِبِ إِنَّا لَقَٰدِرُونَ

Mutta ei! Vannon idän ja lännen Herran nimessä: »Totisesti Me voimme

Ayah 40

عَلَىٰٓ أَن نُّبَدِّلَ خَيۡرࣰ ا مِّنۡهُمۡ وَمَا نَحۡنُ بِمَسۡبُوقِينَ

nostaa heidän sijalleen ne, jotka ovat heitä paremmat, eikä Meitä voi tästä mikään estää

Ayah 41

فَذَرۡهُمۡ يَخُوضُواْ وَيَلۡعَبُواْ حَتَّىٰ يُلَٰقُواْ يَوۡمَهُمُ ٱلَّذِي يُوعَدُونَ

Anna siis heidän jäädä turhien puheittensa varaan ja laskea leikkiä, kunnes heitä katsoo silmästä silmään se päivä, joka on heille ennustettu

Ayah 42

يَوۡمَ يَخۡرُجُونَ مِنَ ٱلۡأَجۡدَاثِ سِرَاعࣰ ا كَأَنَّهُمۡ إِلَىٰ نُصُبࣲ يُوفِضُونَ

Sinä päivänä he tulevat esiin haudoistaan kiirehtien, aivan kuin maalia kohti kiitäen

Ayah 43

خَٰشِعَةً أَبۡصَٰرُهُمۡ تَرۡهَقُهُمۡ ذِلَّةࣱۚ ذَٰلِكَ ٱلۡيَوۡمُ ٱلَّذِي كَانُواْ يُوعَدُونَ

silmät maahan luotuina, häpeän valtaamina. Tämä on se päivä, joka heille ennustettiin

Ayah 44