Suura Al-Haaqqa — The Reality
Suura Al-Haaqqa (The Reality) — 69/114 · 52 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.
ٱلۡحَآقَّةُ
Varma tuho
Ayah 1مَا ٱلۡحَآقَّةُ
Mikä on varma tuho
Ayah 2وَمَآ أَدۡرَىٰكَ مَا ٱلۡحَآقَّةُ
Ja miten saisi sinut käsittämään, mikä varma tuho on
Ayah 3كَذَّبَتۡ ثَمُودُ وَعَادُۢ بِٱلۡقَارِعَةِ
Tamuud ja Aad väittivät, ettei tuomiopäivää tule
Ayah 4فَأَمَّا ثَمُودُ فَأُهۡلِكُواْ بِٱلطَّاغِيَةِ
Tamuudin kansan tuhosi ärjyvä ukonilma
Ayah 5وَأَمَّا عَادࣱ فَأُهۡلِكُواْ بِرِيحࣲ صَرۡصَرٍ عَاتِيَةࣲ
Aadin tuhosi raivoisa tuuli, joka puhalsi tavattomalla voimalla
Ayah 6سَخَّرَهَا عَلَيۡهِمۡ سَبۡعَ لَيَالࣲ وَثَمَٰنِيَةَ أَيَّامٍ حُسُومࣰ اۖ فَتَرَى ٱلۡقَوۡمَ فِيهَا صَرۡعَىٰ كَأَنَّهُمۡ أَعۡجَازُ نَخۡلٍ خَاوِيَةࣲ
se raivosi heidän keskuudessaan seitsemän yötä ja seitsemän päivää suurella voimalla, niin että olisit voinut nähdä ihmisten kaatuvan maahan kuin palmujen ontot rungot
Ayah 7فَهَلۡ تَرَىٰ لَهُم مِّنۢ بَاقِيَةࣲ
Näetkö heistä jälkeäkään
Ayah 8وَجَآءَ فِرۡعَوۡنُ وَمَن قَبۡلَهُۥ وَٱلۡمُؤۡتَفِكَٰتُ بِٱلۡخَاطِئَةِ
Farao ja ne, jotka elivät ennen häntä, sekä hävitetyt kaupungit tekivät myös syntiä
Ayah 9فَعَصَوۡاْ رَسُولَ رَبِّهِمۡ فَأَخَذَهُمۡ أَخۡذَةࣰ رَّابِيَةً
ollen tottelemattomia Herransa sananjulistajalle; siksi Hän kuritti heitä väkevin ottein
Ayah 10إِنَّا لَمَّا طَغَا ٱلۡمَآءُ حَمَلۡنَٰكُمۡ فِي ٱلۡجَارِيَةِ
Kun vesi tulvi, Me totisesti annoimme laivan kantaa teitä
Ayah 11لِنَجۡعَلَهَا لَكُمۡ تَذۡكِرَةࣰ وَتَعِيَهَآ أُذُنࣱ وَٰعِيَةࣱ
teille ojennukseksi ja jotta kuunteleva korva vaarin ottaisi ja muistaisi sen
Ayah 12فَإِذَا نُفِخَ فِي ٱلصُّورِ نَفۡخَةࣱ وَٰحِدَةࣱ
Kun, puhalletaan yhden ainoan kerran pasuunaan
Ayah 13وَحُمِلَتِ ٱلۡأَرۡضُ وَٱلۡجِبَالُ فَدُكَّتَا دَكَّةࣰ وَٰحِدَةࣰ
ja maa sekä vuoret kohoavat ja sitten yht'äkkiä vaipuvat murskattuina alas
Ayah 14فَيَوۡمَئِذࣲ وَقَعَتِ ٱلۡوَاقِعَةُ
sinä päivänä on suuri tuho tapahtuva
Ayah 15وَٱنشَقَّتِ ٱلسَّمَآءُ فَهِيَ يَوۡمَئِذࣲ وَاهِيَةࣱ
taivas repeää; sinä päivänä se syöksyy alas
Ayah 16وَٱلۡمَلَكُ عَلَىٰٓ أَرۡجَآئِهَاۚ وَيَحۡمِلُ عَرۡشَ رَبِّكَ فَوۡقَهُمۡ يَوۡمَئِذࣲ ثَمَٰنِيَةࣱ
Enkeleitä on oleva ylt'ympäri, ja kahdeksan heistä kantaa yläpuolellaan Herrasi valtaistuinta
Ayah 17يَوۡمَئِذࣲ تُعۡرَضُونَ لَا تَخۡفَىٰ مِنكُمۡ خَافِيَةࣱ
Sinä päivänä teidät tuodaan oikeuden eteen, ja yksikään salaisuutenne ei voi jäädä kätköön
Ayah 18فَأَمَّا مَنۡ أُوتِيَ كِتَٰبَهُۥ بِيَمِينِهِۦ فَيَقُولُ هَآؤُمُ ٱقۡرَءُواْ كِتَٰبِيَهۡ
Se, jolle kirja on annettu hänen oikeaan käteensä, sanoo: »Tulkaa ja lukekaa kirjani
Ayah 19إِنِّي ظَنَنتُ أَنِّي مُلَٰقٍ حِسَابِيَهۡ
Totisesti uskon, että koittaa tilinteon päivä.»
Ayah 20فَهُوَ فِي عِيشَةࣲ رَّاضِيَةࣲ
Ja hän on saava mieluisan elämän
Ayah 21فِي جَنَّةٍ عَالِيَةࣲ
ihanassa puutarhassa
Ayah 22قُطُوفُهَا دَانِيَةࣱ
jossa hedelmät ovat käden ulottuvilla
Ayah 23كُلُواْ وَٱشۡرَبُواْ هَنِيٓـَٔۢا بِمَآ أَسۡلَفۡتُمۡ فِي ٱلۡأَيَّامِ ٱلۡخَالِيَةِ
»Syökää ja juokaa mielenne mukaan palkaksi siitä, mitä olette tehneet menneinä päivinä!»
Ayah 24وَأَمَّا مَنۡ أُوتِيَ كِتَٰبَهُۥ بِشِمَالِهِۦ فَيَقُولُ يَٰلَيۡتَنِي لَمۡ أُوتَ كِتَٰبِيَهۡ
Ja hän, jolle kirja on annettu vasempaan käteen, sanoo: »Oi, jospa en olisi kirjaani milloinkaan saanut
Ayah 25وَلَمۡ أَدۡرِ مَا حِسَابِيَهۡ
ja jospa en olisi koskaan joutunut kokemaan, mitä tilinteko on
Ayah 26يَٰلَيۡتَهَا كَانَتِ ٱلۡقَاضِيَةَ
Oi, jospa kuolema olisi ollut kaiken loppu
Ayah 27مَآ أَغۡنَىٰ عَنِّي مَالِيَهۡۜ
Rikkauteni ei minua lainkaan hyödytä
Ayah 28هَلَكَ عَنِّي سُلۡطَٰنِيَهۡ
valtani on minulta häipynyt.»
Ayah 29خُذُوهُ فَغُلُّوهُ
»Ottakaa hänet, sitokaa hänet
Ayah 30ثُمَّ ٱلۡجَحِيمَ صَلُّوهُ
ja heittäkää sitten helvettiin
Ayah 31ثُمَّ فِي سِلۡسِلَةࣲ ذَرۡعُهَا سَبۡعُونَ ذِرَاعࣰ ا فَٱسۡلُكُوهُ
Kytkekää hänet kahleisiin, joiden pituus on seitsemänkymmentä kyynärää
Ayah 32إِنَّهُۥ كَانَ لَا يُؤۡمِنُ بِٱللَّهِ ٱلۡعَظِيمِ
Totisesti, hän ei uskonut Jumalaan, suureen
Ayah 33وَلَا يَحُضُّ عَلَىٰ طَعَامِ ٱلۡمِسۡكِينِ
eikä kehoittanut ravitsemaan köyhiä
Ayah 34فَلَيۡسَ لَهُ ٱلۡيَوۡمَ هَٰهُنَا حَمِيمࣱ
sentähden hänellä ei ole yhtään ystävää tuona päivänä
Ayah 35وَلَا طَعَامٌ إِلَّا مِنۡ غِسۡلِينࣲ
eikä muuta ruokaa kuin likavesi
Ayah 36لَّا يَأۡكُلُهُۥٓ إِلَّا ٱلۡخَٰطِـُٔونَ
jota vain jumalattomat nielevät.»
Ayah 37فَلَآ أُقۡسِمُ بِمَا تُبۡصِرُونَ
Mutta ei! Vannon kaiken sen nimessä, mitä näette
Ayah 38وَمَا لَا تُبۡصِرُونَ
ja mitä eivät silmänne näe
Ayah 39إِنَّهُۥ لَقَوۡلُ رَسُولࣲ كَرِيمࣲ
Totisesti, se on kunnioitettavan sananjulistajan sana
Ayah 40وَمَا هُوَ بِقَوۡلِ شَاعِرࣲۚ قَلِيلࣰ ا مَّا تُؤۡمِنُونَ
eikä mitään runoilijan puhetta - vähän te uskotte
Ayah 41وَلَا بِقَوۡلِ كَاهِنࣲۚ قَلِيلࣰ ا مَّا تَذَكَّرُونَ
ei se liioin ole mitään ennustelijan puhetta - vähän te käsitätte
Ayah 42تَنزِيلࣱ مِّن رَّبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ
se on ilmoitus Jumalalta, maailman Herralta
Ayah 43وَلَوۡ تَقَوَّلَ عَلَيۡنَا بَعۡضَ ٱلۡأَقَاوِيلِ
Ja jos profeetta olisi sepitellyt runoja Meistä
Ayah 44لَأَخَذۡنَا مِنۡهُ بِٱلۡيَمِينِ
olisimme totisesti tarttunut häntä oikeaan käteen
Ayah 45ثُمَّ لَقَطَعۡنَا مِنۡهُ ٱلۡوَتِينَ
ja katkaissut häneltä suuren valtasuonen
Ayah 46فَمَا مِنكُم مِّنۡ أَحَدٍ عَنۡهُ حَٰجِزِينَ
teidän kenenkään voimatta Meitä siitä estää
Ayah 47وَإِنَّهُۥ لَتَذۡكِرَةࣱ لِّلۡمُتَّقِينَ
Tämä on totisesti muistutus niille, jotka karttavat pahaa
Ayah 48وَإِنَّا لَنَعۡلَمُ أَنَّ مِنكُم مُّكَذِّبِينَ
Ja Me totisesti tiedämme, että joukossanne on sellaisia, jotka julistavat totuuden valheeksi
Ayah 49وَإِنَّهُۥ لَحَسۡرَةٌ عَلَى ٱلۡكَٰفِرِينَ
ja totisesti tuleva tuomio on surkea asia epäuskoisille
Ayah 50وَإِنَّهُۥ لَحَقُّ ٱلۡيَقِينِ
mutta se on totisesti varma todellisuus
Ayah 51فَسَبِّحۡ بِٱسۡمِ رَبِّكَ ٱلۡعَظِيمِ
Ylistä siis Herrasi, suuren, nimeä
Ayah 52