Suura As-Saaffaat — Those drawn up in Ranks
Suura As-Saaffaat (Those drawn up in Ranks) — 37/114 · 182 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.
وَٱلصَّٰٓفَّٰتِ صَفࣰّ ا
Julistukseni vetoaa niihin, jotka rivistöinä ulos marssivat
Ayah 1فَٱلزَّٰجِرَٰتِ زَجۡرࣰ ا
sekä niihin, jotka mielenlujuudella itsensä hillitsevät
Ayah 2فَٱلتَّٰلِيَٰتِ ذِكۡرًا
ja niihin, jotka (Koraania) julkilukevat Jumalaa muistaen
Ayah 3إِنَّ إِلَٰهَكُمۡ لَوَٰحِدࣱ
totisesti Jumalanne on ainoa Jumala
Ayah 4رَّبُّ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضِ وَمَا بَيۡنَهُمَا وَرَبُّ ٱلۡمَشَٰرِقِ
taivaiden ja maan Herra sekä kaiken, mikä niiden välisessä avaruudessa on, niidenkin maanäärien Herra, joista päivä nousee
Ayah 5إِنَّا زَيَّنَّا ٱلسَّمَآءَ ٱلدُّنۡيَا بِزِينَةٍ ٱلۡكَوَاكِبِ
Me olemme koristanut lähimmän taivaan laen tähdillä
Ayah 6وَحِفۡظࣰ ا مِّن كُلِّ شَيۡطَٰنࣲ مَّارِدࣲ
ja suoja on asetettu jokaista kapinallista henkeä vastaan
Ayah 7لَّا يَسَّمَّعُونَ إِلَى ٱلۡمَلَإِ ٱلۡأَعۡلَىٰ وَيُقۡذَفُونَ مِن كُلِّ جَانِبࣲ
He eivät siedä (muslimien) seurakunnan rukoilemista eivätkä eri tahoilta tulevia arvosteluja
Ayah 8دُحُورࣰ اۖ وَلَهُمۡ عَذَابࣱ وَاصِبٌ
vaan he joutuvat ankaran rangaistuksen alaisiksi
Ayah 9إِلَّا مَنۡ خَطِفَ ٱلۡخَطۡفَةَ فَأَتۡبَعَهُۥ شِهَابࣱ ثَاقِبࣱ
ja jos kenen heistä onnistuu harhauttaa joitakuita pois, valaisee kirkas (profeetan viisauden) leimahdus hänen työnsä jäljet
Ayah 10فَٱسۡتَفۡتِهِمۡ أَهُمۡ أَشَدُّ خَلۡقًا أَم مَّنۡ خَلَقۡنَآۚ إِنَّا خَلَقۡنَٰهُم مِّن طِينࣲ لَّازِبِۭ
Vaatikaa heitä vastaamaan, hekö vankemmin ovat luotuja vai ne, jotka Me olemme luonut. Totisesti Me loimme (omamme) vahvasta aineesta
Ayah 11بَلۡ عَجِبۡتَ وَيَسۡخَرُونَ
Ihmeeksesi he vain pilkkaavat sinua
Ayah 12وَإِذَا ذُكِّرُواْ لَا يَذۡكُرُونَ
ja varoittavista muistutuksista he eivät välitä
Ayah 13وَإِذَا رَأَوۡاْ ءَايَةࣰ يَسۡتَسۡخِرُونَ
nähdessään tunnusmerkin he yllyttävät toinen toistaan ivaan
Ayah 14وَقَالُوٓاْ إِنۡ هَٰذَآ إِلَّا سِحۡرࣱ مُّبِينٌ
sanoen: »Eihän tämä ole muuta kuin ilmeistä noituutta
Ayah 15أَءِذَا مِتۡنَا وَكُنَّا تُرَابࣰ ا وَعِظَٰمًا أَءِنَّا لَمَبۡعُوثُونَ
Pitäisikö uskoa siihenkin, että kuoltuamme ja luiksi sekä tomuksi muututtuamme meidät muka varmasti eloon herätetään
Ayah 16أَوَءَابَآؤُنَا ٱلۡأَوَّلُونَ
vieläpä muka muinaiset esi-isämmekin?»
Ayah 17قُلۡ نَعَمۡ وَأَنتُمۡ دَٰخِرُونَ
Sano: Aivan niin, ja hylkiöiksi silloin joudutte
Ayah 18فَإِنَّمَا هِيَ زَجۡرَةࣱ وَٰحِدَةࣱ فَإِذَا هُمۡ يَنظُرُونَ
ja, katso, saatte osaksenne kirouksen
Ayah 19وَقَالُواْ يَٰوَيۡلَنَا هَٰذَا يَوۡمُ ٱلدِّينِ
Silloin voihkitte: »Voi meitä! Tämä on pahan palkkamme päivä! »
Ayah 20هَٰذَا يَوۡمُ ٱلۡفَصۡلِ ٱلَّذِي كُنتُم بِهِۦ تُكَذِّبُونَ
Totisesti onkin tämä tuomionpäivä, jota te valheeksi väititte
Ayah 21۞ٱحۡشُرُواْ ٱلَّذِينَ ظَلَمُواْ وَأَزۡوَٰجَهُمۡ وَمَا كَانُواْ يَعۡبُدُونَ
Kootkaa yhteen vääryyttä harjoittaneet ja heidän kumppaninsa sekä kaikki ne, joita he palvelivat
Ayah 22مِن دُونِ ٱللَّهِ فَٱهۡدُوهُمۡ إِلَىٰ صِرَٰطِ ٱلۡجَحِيمِ
Jumalan vertaisina, ja viekää heidät helvetin tielle
Ayah 23وَقِفُوهُمۡۖ إِنَّهُم مَّسۡـُٔولُونَ
mutta pysäyttäkää heidät, sillä heiltä kysytään
Ayah 24مَا لَكُمۡ لَا تَنَاصَرُونَ
»Miksi ette nyt auta toisianne?»
Ayah 25بَلۡ هُمُ ٱلۡيَوۡمَ مُسۡتَسۡلِمُونَ
Kyllä he sinä päivänä alistuvat
Ayah 26وَأَقۡبَلَ بَعۡضُهُمۡ عَلَىٰ بَعۡضࣲ يَتَسَآءَلُونَ
ja jotkut heistä lähestyvät toisia kysellen toinen toiseltaan
Ayah 27قَالُوٓاْ إِنَّكُمۡ كُنتُمۡ تَأۡتُونَنَا عَنِ ٱلۡيَمِينِ
ja sanovat: »Tehän aikanaan tulitte luoksemme oikeauskoisina.»
Ayah 28قَالُواْ بَل لَّمۡ تَكُونُواْ مُؤۡمِنِينَ
Toiset vastaavat: »Ei, te ette olleet uskovaisia
Ayah 29وَمَا كَانَ لَنَا عَلَيۡكُم مِّن سُلۡطَٰنِۭۖ بَلۡ كُنتُمۡ قَوۡمࣰ ا طَٰغِينَ
eikä meillä ollut teidän suhteenne valtaa, sillä te olitte kuritonta väkeä
Ayah 30فَحَقَّ عَلَيۡنَا قَوۡلُ رَبِّنَآۖ إِنَّا لَذَآئِقُونَ
Nyt on Herramme tuomio langennut meille ja saamme totisesti maistaa rangaistusta
Ayah 31فَأَغۡوَيۡنَٰكُمۡ إِنَّا كُنَّا غَٰوِينَ
sillä saatoimmehan me teidät harhaan, kun itse olimme harhassa.»
Ayah 32فَإِنَّهُمۡ يَوۡمَئِذࣲ فِي ٱلۡعَذَابِ مُشۡتَرِكُونَ
Näin joutuvat he sinä päivänä osallisiksi rangaistuksesta
Ayah 33إِنَّا كَذَٰلِكَ نَفۡعَلُ بِٱلۡمُجۡرِمِينَ
Niin me totisesti menettelemme väärintekijäin suhteen
Ayah 34إِنَّهُمۡ كَانُوٓاْ إِذَا قِيلَ لَهُمۡ لَآ إِلَٰهَ إِلَّا ٱللَّهُ يَسۡتَكۡبِرُونَ
Totisesti he olivat pöyhkeitä, kun heille sanottiin: »Ei ole muita jumalia kuin Jumala.»
Ayah 35وَيَقُولُونَ أَئِنَّا لَتَارِكُوٓاْ ءَالِهَتِنَا لِشَاعِرࣲ مَّجۡنُونِۭ
Ja he sanovat: »Meidänkö todella pitäisi luopua jumalistamme mielipuolen runoilijan tähden?»
Ayah 36بَلۡ جَآءَ بِٱلۡحَقِّ وَصَدَّقَ ٱلۡمُرۡسَلِينَ
Sano: »Ei, hän toi mukanaan totuuden ja vahvisti entisten sananjulistajien sanat.»
Ayah 37إِنَّكُمۡ لَذَآئِقُواْ ٱلۡعَذَابِ ٱلۡأَلِيمِ
Nyt saatte totisesti maistaa tuskallista rangaistusta
Ayah 38وَمَا تُجۡزَوۡنَ إِلَّا مَا كُنتُمۡ تَعۡمَلُونَ
eikä teitä tällöin muusta rangaista kuin omista teoistanne
Ayah 39إِلَّا عِبَادَ ٱللَّهِ ٱلۡمُخۡلَصِينَ
Toisin on Jumalan palvelijain, puhdistettujen, laita
Ayah 40أُوْلَٰٓئِكَ لَهُمۡ رِزۡقࣱ مَّعۡلُومࣱ
Heille annetaan luvattu osansa
Ayah 41فَوَٰكِهُ وَهُم مُّكۡرَمُونَ
he nauttivat hyvien töittensä hedelmiä ja heidät korotetaan kunniaan
Ayah 42فِي جَنَّٰتِ ٱلنَّعِيمِ
autuuden tarhoissa
Ayah 43عَلَىٰ سُرُرࣲ مُّتَقَٰبِلِينَ
he istuvat kunniaistuimilla, katsoen toistensa kasvoihin
Ayah 44يُطَافُ عَلَيۡهِم بِكَأۡسࣲ مِّن مَّعِينِۭ
ja malja pannaan kiertämään kädestä käteen täynnä raikkainta lähdevettä
Ayah 45بَيۡضَآءَ لَذَّةࣲ لِّلشَّٰرِبِينَ
kirkasta, ihanaa nautittavaksi
Ayah 46لَا فِيهَا غَوۡلࣱ وَلَا هُمۡ عَنۡهَا يُنزَفُونَ
Siinä ei ole sameutta eikä se heiltä ehdy
Ayah 47وَعِندَهُمۡ قَٰصِرَٰتُ ٱلطَّرۡفِ عِينࣱ
Ja heidän seurassaan on oleva neitsyitä, jotka siveydessään hillitsevät kauniiden silmiensä katseet
Ayah 48كَأَنَّهُنَّ بَيۡضࣱ مَّكۡنُونࣱ
kuin olisivat heidän silmänsä hellästi varjeltavia linnun munia
Ayah 49فَأَقۡبَلَ بَعۡضُهُمۡ عَلَىٰ بَعۡضࣲ يَتَسَآءَلُونَ
He tekevät toisilleen kysymyksiä
Ayah 50قَالَ قَآئِلࣱ مِّنۡهُمۡ إِنِّي كَانَ لِي قَرِينࣱ
Joku heidän joukostaan sanoo: »Totisesti, olihan minulla ystävä
Ayah 51يَقُولُ أَءِنَّكَ لَمِنَ ٱلۡمُصَدِّقِينَ
joka minulta kyseli: 'Kuulutko sinäkin niihin, jotka uskovat sen todeksi
Ayah 52أَءِذَا مِتۡنَا وَكُنَّا تُرَابࣰ ا وَعِظَٰمًا أَءِنَّا لَمَدِينُونَ
Viedäänkö meidät todellakin tuomiolle sitten, kun olemme kuolleet ja muuttuneet luiksi ja tomuksi?'»
Ayah 53قَالَ هَلۡ أَنتُم مُّطَّلِعُونَ
Ja puhuva jatkaa: »Katso alas!»
Ayah 54فَٱطَّلَعَ فَرَءَاهُ فِي سَوَآءِ ٱلۡجَحِيمِ
Ja tämä katsoo alas ja näkee ystävänsä keskellä helvettiä
Ayah 55قَالَ تَٱللَّهِ إِن كِدتَّ لَتُرۡدِينِ
Ja hän huudahtaa: »Jumalan nimessä, vähällä olit saattaa minut turmioon
Ayah 56وَلَوۡلَا نِعۡمَةُ رَبِّي لَكُنتُ مِنَ ٱلۡمُحۡضَرِينَ
sillä ellei Jumala olisi armahtanut laupeudessaan, olisin varmasti joutunut kadotettujen joukkoon
Ayah 57أَفَمَا نَحۡنُ بِمَيِّتِينَ
Eikö meidän siis todellakaan tarvitse kuolla
Ayah 58إِلَّا مَوۡتَتَنَا ٱلۡأُولَىٰ وَمَا نَحۡنُ بِمُعَذَّبِينَ
kuin kerran ja eikö meitä kuriteta
Ayah 59إِنَّ هَٰذَا لَهُوَ ٱلۡفَوۡزُ ٱلۡعَظِيمُ
Totisesti tämä on ylin autuus
Ayah 60لِمِثۡلِ هَٰذَا فَلۡيَعۡمَلِ ٱلۡعَٰمِلُونَ
Tällaisen saavuttamiseksi antakaamme kaikkien ponnistella
Ayah 61أَذَٰلِكَ خَيۡرࣱ نُّزُلًا أَمۡ شَجَرَةُ ٱلزَّقُّومِ
Eikö olekin tämä osa parempi kuin niiden, jotka saavat ravintonsa Zakkuum-puusta?»
Ayah 62إِنَّا جَعَلۡنَٰهَا فِتۡنَةࣰ لِّلظَّٰلِمِينَ
Tämän Me olemme totisesti tehnyt koettelemukseksi väärintekijöille
Ayah 63إِنَّهَا شَجَرَةࣱ تَخۡرُجُ فِيٓ أَصۡلِ ٱلۡجَحِيمِ
puun, joka kasvaa helvetin pohjasta
Ayah 64طَلۡعُهَا كَأَنَّهُۥ رُءُوسُ ٱلشَّيَٰطِينِ
ja sen hedelmät ovat kuin käärmeiden päät
Ayah 65فَإِنَّهُمۡ لَأٓكِلُونَ مِنۡهَا فَمَالِـُٔونَ مِنۡهَا ٱلۡبُطُونَ
Tästä puusta he totisesti saavat syödä ja vatsansa täyttää
Ayah 66ثُمَّ إِنَّ لَهُمۡ عَلَيۡهَا لَشَوۡبࣰ ا مِّنۡ حَمِيمࣲ
ja yhtä varmasti saavat he sen jälkeen juoda kiehuvaa vettä
Ayah 67ثُمَّ إِنَّ مَرۡجِعَهُمۡ لَإِلَى ٱلۡجَحِيمِ
ja sitten palata taas helvettiin
Ayah 68إِنَّهُمۡ أَلۡفَوۡاْ ءَابَآءَهُمۡ ضَآلِّينَ
Totisesti he aikanaan huomasivat esi~isiensä kulkevan harhaan
Ayah 69فَهُمۡ عَلَىٰٓ ءَاثَٰرِهِمۡ يُهۡرَعُونَ
ja riensivät kuitenkin seuraamaan heidän jälkiään
Ayah 70وَلَقَدۡ ضَلَّ قَبۡلَهُمۡ أَكۡثَرُ ٱلۡأَوَّلِينَ
Useimmat sukupolvet ennen heitä kulkivat harhaan
Ayah 71وَلَقَدۡ أَرۡسَلۡنَا فِيهِم مُّنذِرِينَ
ja Me kuitenkin lähetimme varoittajia heidän keskuuteensa
Ayah 72فَٱنظُرۡ كَيۡفَ كَانَ عَٰقِبَةُ ٱلۡمُنذَرِينَ
Mutta katsokaa, mikä loppu oli varoitusten saajilla
Ayah 73إِلَّا عِبَادَ ٱللَّهِ ٱلۡمُخۡلَصِينَ
paitsi Jumalan vilpittömillä palvelijoilla heidän keskuudessaan
Ayah 74وَلَقَدۡ نَادَىٰنَا نُوحࣱ فَلَنِعۡمَ ٱلۡمُجِيبُونَ
Nooa huusi Meitä avukseen ja koki, kuinka Me rukouksiin vastaamme
Ayah 75وَنَجَّيۡنَٰهُ وَأَهۡلَهُۥ مِنَ ٱلۡكَرۡبِ ٱلۡعَظِيمِ
Me vapahdimme hänet seuralaisineen valtavasta hävityksestä
Ayah 76وَجَعَلۡنَا ذُرِّيَّتَهُۥ هُمُ ٱلۡبَاقِينَ
tehden hänen jälkeläisistään suvun jatkajia
Ayah 77وَتَرَكۡنَا عَلَيۡهِ فِي ٱلۡأٓخِرِينَ
Me ikuistimme hänen maineensa myöhemmissä sukupolvissa
Ayah 78سَلَٰمٌ عَلَىٰ نُوحࣲ فِي ٱلۡعَٰلَمِينَ
rauha olkoon Nooalle kaikissa heimoissa
Ayah 79إِنَّا كَذَٰلِكَ نَجۡزِي ٱلۡمُحۡسِنِينَ
Näin Me totisesti palkitsemme hyvää tekeviä
Ayah 80إِنَّهُۥ مِنۡ عِبَادِنَا ٱلۡمُؤۡمِنِينَ
Hän oli totisesti uskollinen palvelijamme
Ayah 81ثُمَّ أَغۡرَقۡنَا ٱلۡأٓخَرِينَ
Muut me hukutimme veteen
Ayah 82۞وَإِنَّ مِن شِيعَتِهِۦ لَإِبۡرَٰهِيمَ
Aabraham kuului totisesti Nooan jälkeläisiin
Ayah 83إِذۡ جَآءَ رَبَّهُۥ بِقَلۡبࣲ سَلِيمٍ
Hän lähestyi Herraansa puhtain sydämin
Ayah 84إِذۡ قَالَ لِأَبِيهِ وَقَوۡمِهِۦ مَاذَا تَعۡبُدُونَ
ja sitten puhui isälleen sekä heimolleen: »Ketä palvelette
Ayah 85أَئِفۡكًا ءَالِهَةࣰ دُونَ ٱللَّهِ تُرِيدُونَ
Itseännekö tahdotte pettää väärillä jumalilla
Ayah 86فَمَا ظَنُّكُم بِرَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ
Mikä on ajatuksenne kaikkien maailmojen valtiaasta?»
Ayah 87فَنَظَرَ نَظۡرَةࣰ فِي ٱلنُّجُومِ
Sitten hän katsoi tähtiin
Ayah 88فَقَالَ إِنِّي سَقِيمࣱ
ja sanoi: »En voi sietää teidän tähtienpalvontaanne.»
Ayah 89فَتَوَلَّوۡاْ عَنۡهُ مُدۡبِرِينَ
Silloin he käänsivät selkänsä ja poistuivat hänen luotaan
Ayah 90فَرَاغَ إِلَىٰٓ ءَالِهَتِهِمۡ فَقَالَ أَلَا تَأۡكُلُونَ
Ja hän salaa lähestyi heidän epäjumaliaan ivaten niitä: »Ettekö syödäkään taida
Ayah 91مَا لَكُمۡ لَا تَنطِقُونَ
Miksi ette puhu?»
Ayah 92فَرَاغَ عَلَيۡهِمۡ ضَرۡبَۢا بِٱلۡيَمِينِ
Sitten hän hiipi niiden kimppuun ja iski niitä oikealla kädellään
Ayah 93فَأَقۡبَلُوٓاْ إِلَيۡهِ يَزِفُّونَ
Tällöin hänen heimolaisensa kiireesti lähestyivät häntä
Ayah 94قَالَ أَتَعۡبُدُونَ مَا تَنۡحِتُونَ
ja hän sanoi: »Sellaisiako te jumalinanne palvelette, jotka itse olette veistäneet
Ayah 95وَٱللَّهُ خَلَقَكُمۡ وَمَا تَعۡمَلُونَ
Jumalahan on luonut teidät ja teidän tekeleenne.»
Ayah 96قَالُواْ ٱبۡنُواْ لَهُۥ بُنۡيَٰنࣰ ا فَأَلۡقُوهُ فِي ٱلۡجَحِيمِ
Nämä sanoivat: »Pystyttäkäämme hänelle paalu ja heittäkäämme hänet tuleen!»
Ayah 97فَأَرَادُواْ بِهِۦ كَيۡدࣰ ا فَجَعَلۡنَٰهُمُ ٱلۡأَسۡفَلِينَ
Ja he alkoivat vainota häntä, mutta Me pidimme heidät alallaan
Ayah 98وَقَالَ إِنِّي ذَاهِبٌ إِلَىٰ رَبِّي سَيَهۡدِينِ
Ja Aabraham sanoi: »Minä pakenen Herrani tykö, sillä Hän ei minua jätä
Ayah 99رَبِّ هَبۡ لِي مِنَ ٱلصَّٰلِحِينَ
Herra, anna minulle hyvän asian jatkaja!»
Ayah 100فَبَشَّرۡنَٰهُ بِغُلَٰمٍ حَلِيمࣲ
Ja Me annoimme lupauksen pojasta, jolla on kärsivällisyyttä
Ayah 101فَلَمَّا بَلَغَ مَعَهُ ٱلسَّعۡيَ قَالَ يَٰبُنَيَّ إِنِّيٓ أَرَىٰ فِي ٱلۡمَنَامِ أَنِّيٓ أَذۡبَحُكَ فَٱنظُرۡ مَاذَا تَرَىٰۚ قَالَ يَٰٓأَبَتِ ٱفۡعَلۡ مَا تُؤۡمَرُۖ سَتَجِدُنِيٓ إِن شَآءَ ٱللَّهُ مِنَ ٱلصَّٰبِرِينَ
Mutta kun tämä varttui ja kykeni auttamaan häntä, sanoi hän: »Poikani, olen totisesti unessa saanut käskyn uhrata sinut, mikä on ajatuksesi siitä?» Tämä sanoi: »Oi isäni, tee saamasi käskyn mukaan; jos niin on Jumalan tahto, tulet havaitsemaan minut kärsivälliseksi.»
Ayah 102فَلَمَّآ أَسۡلَمَا وَتَلَّهُۥ لِلۡجَبِينِ
Kun he nyt kumpikin alistuivat ja isä heitti pojan maahan kasvoilleen
Ayah 103وَنَٰدَيۡنَٰهُ أَن يَٰٓإِبۡرَٰهِيمُ
kutsuimme Me häntä nimeltä sanoen: »Aabraham
Ayah 104قَدۡ صَدَّقۡتَ ٱلرُّءۡيَآۚ إِنَّا كَذَٰلِكَ نَجۡزِي ٱلۡمُحۡسِنِينَ
Olet antanut unesi käydä toteen, ja Me varmasti palkitsemme niitä, jotka hyvää tekevät.»
Ayah 105إِنَّ هَٰذَا لَهُوَ ٱلۡبَلَٰٓؤُاْ ٱلۡمُبِينُ
Tämä oli totisesti ilmeinen koetus
Ayah 106وَفَدَيۡنَٰهُ بِذِبۡحٍ عَظِيمࣲ
Ja Me annoimme hänelle lunastuksen arvokkaalla sijaisuhrilla
Ayah 107وَتَرَكۡنَا عَلَيۡهِ فِي ٱلۡأٓخِرِينَ
Ja Me ikuistimme hänen maineensa jälkipolvissa näillä sanoilla
Ayah 108سَلَٰمٌ عَلَىٰٓ إِبۡرَٰهِيمَ
»Rauha olkoon Aabrahamille!»
Ayah 109كَذَٰلِكَ نَجۡزِي ٱلۡمُحۡسِنِينَ
Näin palkitsemme Me hyvää tekevät
Ayah 110إِنَّهُۥ مِنۡ عِبَادِنَا ٱلۡمُؤۡمِنِينَ
Hän oli todella Meidän uskollinen palvelijamme
Ayah 111وَبَشَّرۡنَٰهُ بِإِسۡحَٰقَ نَبِيࣰّ ا مِّنَ ٱلصَّٰلِحِينَ
Ja Me annoimme hänelle hyvän lupauksen Iisakista, josta oli tuleva profeetta Jumalaa pelkääväisille
Ayah 112وَبَٰرَكۡنَا عَلَيۡهِ وَعَلَىٰٓ إِسۡحَٰقَۚ وَمِن ذُرِّيَّتِهِمَا مُحۡسِنࣱ وَظَالِمࣱ لِّنَفۡسِهِۦ مُبِينࣱ
Ja Me annoimme siunauksemme vuotaa hänelle sekä Iisakille. Ja heidän jälkeläisissään on sellaisia, jotka hyvää tekevät, mutta myöskin sellaisia, jotka ilmeisesti vahingoittavat omaa sieluaan
Ayah 113وَلَقَدۡ مَنَنَّا عَلَىٰ مُوسَىٰ وَهَٰرُونَ
Me ulotimme tosisuosiomme myös Moosekseen ja Aaroniin
Ayah 114وَنَجَّيۡنَٰهُمَا وَقَوۡمَهُمَا مِنَ ٱلۡكَرۡبِ ٱلۡعَظِيمِ
ja pelastimme heidät ja heidän kansansa suuresta tuhosta
Ayah 115وَنَصَرۡنَٰهُمۡ فَكَانُواْ هُمُ ٱلۡغَٰلِبِينَ
ja autoimme heitä pääsemään voitolle
Ayah 116وَءَاتَيۡنَٰهُمَا ٱلۡكِتَٰبَ ٱلۡمُسۡتَبِينَ
sekä annoimme heille molemmille Kirjan, joka saattoi asiat selvyyteen
Ayah 117وَهَدَيۡنَٰهُمَا ٱلصِّرَٰطَ ٱلۡمُسۡتَقِيمَ
Myös johdatimme heidät oikealle tielle
Ayah 118وَتَرَكۡنَا عَلَيۡهِمَا فِي ٱلۡأٓخِرِينَ
ja siunasimme heidän nimensä jälkipolvissa näillä sanoilla
Ayah 119سَلَٰمٌ عَلَىٰ مُوسَىٰ وَهَٰرُونَ
»Rauha olkoon Moosekselle ja Aaronille!»
Ayah 120إِنَّا كَذَٰلِكَ نَجۡزِي ٱلۡمُحۡسِنِينَ
Näin Me palkitsemme hyvää tekevät
Ayah 121إِنَّهُمَا مِنۡ عِبَادِنَا ٱلۡمُؤۡمِنِينَ
Totisesti he kumpikin olivat uskollisia palvelijoitamme
Ayah 122وَإِنَّ إِلۡيَاسَ لَمِنَ ٱلۡمُرۡسَلِينَ
Myös Elias totisesti kuului sanamme julistajiin
Ayah 123إِذۡ قَالَ لِقَوۡمِهِۦٓ أَلَا تَتَّقُونَ
Hän sanoi kansalleen: »Kuinka ette karta pahaa
Ayah 124أَتَدۡعُونَ بَعۡلࣰ ا وَتَذَرُونَ أَحۡسَنَ ٱلۡخَٰلِقِينَ
Kuinka saatattekin huutaa Baalia avuksenne ja hyljätä ylhäisen Luojanne
Ayah 125ٱللَّهَ رَبَّكُمۡ وَرَبَّ ءَابَآئِكُمُ ٱلۡأَوَّلِينَ
Jumalan, joka on Herranne ja esi-isienne Herra ammoisista ajoista
Ayah 126فَكَذَّبُوهُ فَإِنَّهُمۡ لَمُحۡضَرُونَ
Mutta he kutsuivat häntä pimittäjäksi, ja siitä syystä heitä varmasti kuritetaan
Ayah 127إِلَّا عِبَادَ ٱللَّهِ ٱلۡمُخۡلَصِينَ
ei kuitenkaan Jumalaa pelkääväisiä, puhdistuneita, heidän keskuudessaan
Ayah 128وَتَرَكۡنَا عَلَيۡهِ فِي ٱلۡأٓخِرِينَ
Ja Me siunasimme hänen nimensä jälkipolvissa näillä sanoilla
Ayah 129سَلَٰمٌ عَلَىٰٓ إِلۡ يَاسِينَ
»Rauha olkoon Eliaalle!»
Ayah 130إِنَّا كَذَٰلِكَ نَجۡزِي ٱلۡمُحۡسِنِينَ
Tällä tavoin palkitsemme Me hyvää tekeviä
Ayah 131إِنَّهُۥ مِنۡ عِبَادِنَا ٱلۡمُؤۡمِنِينَ
Totisesti hän kuului uskollisiin palvelijoihimme
Ayah 132وَإِنَّ لُوطࣰ ا لَّمِنَ ٱلۡمُرۡسَلِينَ
Samoin Loot oli totinen sanamme julistaja
Ayah 133إِذۡ نَجَّيۡنَٰهُ وَأَهۡلَهُۥٓ أَجۡمَعِينَ
Kun Me pelastimme hänen sukunsa, kaikki
Ayah 134إِلَّا عَجُوزࣰ ا فِي ٱلۡغَٰبِرِينَ
paitsi vanhan vaimon, joka kuului viivyttelijöihin
Ayah 135ثُمَّ دَمَّرۡنَا ٱلۡأٓخَرِينَ
tuhosimme Me toiset
Ayah 136وَإِنَّكُمۡ لَتَمُرُّونَ عَلَيۡهِم مُّصۡبِحِينَ
Varmaan olette (heidän tuhonsa paikkojen ohi matkustaneet aamuisin)
Ayah 137وَبِٱلَّيۡلِۚ أَفَلَا تَعۡقِلُونَ
tai iltaisin. Ettekö siis ota niistä vaaria
Ayah 138وَإِنَّ يُونُسَ لَمِنَ ٱلۡمُرۡسَلِينَ
Joona myös oli totisesti sananjulistaja
Ayah 139إِذۡ أَبَقَ إِلَى ٱلۡفُلۡكِ ٱلۡمَشۡحُونِ
Kun hän pakeni lastattuun laivaan
Ayah 140فَسَاهَمَ فَكَانَ مِنَ ٱلۡمُدۡحَضِينَ
sai hän heidän kanssaan kokea merihätää ja joutui mereen heitetyksi
Ayah 141فَٱلۡتَقَمَهُ ٱلۡحُوتُ وَهُوَ مُلِيمࣱ
Mutta kala nieli hänet, kun hän oli veden vallassa
Ayah 142فَلَوۡلَآ أَنَّهُۥ كَانَ مِنَ ٱلۡمُسَبِّحِينَ
Ja ellei hän olisi kuulunut niihin, jotka Meitä ylistävät
Ayah 143لَلَبِثَ فِي بَطۡنِهِۦٓ إِلَىٰ يَوۡمِ يُبۡعَثُونَ
hän olisi jäänyt sen vatsaan yhteiseen ylösnousemukseen asti
Ayah 144۞فَنَبَذۡنَٰهُ بِٱلۡعَرَآءِ وَهُوَ سَقِيمࣱ
Mutta Me heitimme hänet merestä autiolle rannalle, ja hän oli sairas
Ayah 145وَأَنۢبَتۡنَا عَلَيۡهِ شَجَرَةࣰ مِّن يَقۡطِينࣲ
Ja Me annoimme kurpitsan kasvaa hänen autiolle paikalleen
Ayah 146وَأَرۡسَلۡنَٰهُ إِلَىٰ مِاْئَةِ أَلۡفٍ أَوۡ يَزِيدُونَ
sekä lähetimme hänet sataantuhanteen nousevan kansan luo, joka eli irstaasti
Ayah 147فَـَٔامَنُواْ فَمَتَّعۡنَٰهُمۡ إِلَىٰ حِينࣲ
ja he tulivat uskoon, minkä tähden Me myönsimme heille armonaikaa
Ayah 148فَٱسۡتَفۡتِهِمۡ أَلِرَبِّكَ ٱلۡبَنَاتُ وَلَهُمُ ٱلۡبَنُونَ
Kysy nyt heiltä, Muhammed, onko Herrallasi tyttäriä siten kuin heillä on poikia
Ayah 149أَمۡ خَلَقۡنَا ٱلۡمَلَٰٓئِكَةَ إِنَٰثࣰ ا وَهُمۡ شَٰهِدُونَ
tai loimmeko Me heidän silmiensä nähden enkelit naisiksi
Ayah 150أَلَآ إِنَّهُم مِّنۡ إِفۡكِهِمۡ لَيَقُولُونَ
Tietysti on pelkkää heidän omaa valhettaan, kun he väittävät
Ayah 151وَلَدَ ٱللَّهُ وَإِنَّهُمۡ لَكَٰذِبُونَ
että Jumala muka on synnyttänyt lapsia. Totisesti he ovat valehtelijoita
Ayah 152أَصۡطَفَى ٱلۡبَنَاتِ عَلَى ٱلۡبَنِينَ
Ja Hänkö olisi itselleen valinnut tyttäriä mieluummin kuin poikia
Ayah 153مَا لَكُمۡ كَيۡفَ تَحۡكُمُونَ
Miten on teidän laitanne? Kuinka voittekaan tuollaista itseksenne päätellä
Ayah 154أَفَلَا تَذَكَّرُونَ
Ettekö ota totuutta huomioon
Ayah 155أَمۡ لَكُمۡ سُلۡطَٰنࣱ مُّبِينࣱ
Vai onko teillä selvä todistus
Ayah 156فَأۡتُواْ بِكِتَٰبِكُمۡ إِن كُنتُمۡ صَٰدِقِينَ
Esittäkää sitten kirjoituksenne, jos olette tosissanne
Ayah 157وَجَعَلُواْ بَيۡنَهُۥ وَبَيۡنَ ٱلۡجِنَّةِ نَسَبࣰ اۚ وَلَقَدۡ عَلِمَتِ ٱلۡجِنَّةُ إِنَّهُمۡ لَمُحۡضَرُونَ
Vielä väittivät he Jumalan olevan sukua dzinnien kanssa, vaikka itse dzinnit tietävät varmasti saavansa rangaistuksen
Ayah 158سُبۡحَٰنَ ٱللَّهِ عَمَّا يَصِفُونَ
Kunnia olkoon Jumalalle! Hän on kaukana kaikesta, mitä he Hänestä väittävät
Ayah 159إِلَّا عِبَادَ ٱللَّهِ ٱلۡمُخۡلَصِينَ
eivät kuitenkaan vilpittömät palvelijat
Ayah 160فَإِنَّكُمۡ وَمَا تَعۡبُدُونَ
Sillä te, jotka tiedätte, ketä palvelette
Ayah 161مَآ أَنتُمۡ عَلَيۡهِ بِفَٰتِنِينَ
ette saata johdattaa ketään tottelemattomuuteen Häntä vastaan
Ayah 162إِلَّا مَنۡ هُوَ صَالِ ٱلۡجَحِيمِ
paitsi helvettiin menossa olevia
Ayah 163وَمَا مِنَّآ إِلَّا لَهُۥ مَقَامࣱ مَّعۡلُومࣱ
Ei meissä muslimeissa ole ketään, jolla ei olisi määrättyä paikkaansa
Ayah 164وَإِنَّا لَنَحۡنُ ٱلصَّآفُّونَ
olemmehan totisesti niitä, jotka rivistöinä ulos marssivat
Ayah 165وَإِنَّا لَنَحۡنُ ٱلۡمُسَبِّحُونَ
ja niitä, jotka Jumalan kunniaa julistavat
Ayah 166وَإِن كَانُواْ لَيَقُولُونَ
Totisesti heillä oli tapana sanoa
Ayah 167لَوۡ أَنَّ عِندَنَا ذِكۡرࣰ ا مِّنَ ٱلۡأَوَّلِينَ
»Jospa olisitte meitä varoittaneet
Ayah 168لَكُنَّا عِبَادَ ٱللَّهِ ٱلۡمُخۡلَصِينَ
meistä olisi varmasti tullut Jumalan vilpittömiä palvelijoita.»
Ayah 169فَكَفَرُواْ بِهِۦۖ فَسَوۡفَ يَعۡلَمُونَ
Mutta kun he nyt jäävät epäuskoonsa, niin saavat kokea sen seuraukset
Ayah 170وَلَقَدۡ سَبَقَتۡ كَلِمَتُنَا لِعِبَادِنَا ٱلۡمُرۡسَلِينَ
Onhan Meidän varma sanamme jo julistettu palvelijoillemme, lähettiläille
Ayah 171إِنَّهُمۡ لَهُمُ ٱلۡمَنصُورُونَ
heitä totisesti tulemme auttamaan
Ayah 172وَإِنَّ جُندَنَا لَهُمُ ٱلۡغَٰلِبُونَ
ja varmasti Meidän sotajoukkomme on voitokas
Ayah 173فَتَوَلَّ عَنۡهُمۡ حَتَّىٰ حِينࣲ
Tästä syystä käänny pois heistä joksikin aikaa
Ayah 174وَأَبۡصِرۡهُمۡ فَسَوۡفَ يُبۡصِرُونَ
Mutta tarkasta heitä, ja totisesti he saavat nähdä
Ayah 175أَفَبِعَذَابِنَا يَسۡتَعۡجِلُونَ
Vai tahtoisivatko he vielä jouduttaakin Meidän kuritustamme
Ayah 176فَإِذَا نَزَلَ بِسَاحَتِهِمۡ فَسَآءَ صَبَاحُ ٱلۡمُنذَرِينَ
Mutta kun se kerran heitä kohtaa, niin ankea on aamu silloin heille, joita niin varoitettiin
Ayah 177وَتَوَلَّ عَنۡهُمۡ حَتَّىٰ حِينࣲ
Käänny siis pois heistä ajaksi
Ayah 178وَأَبۡصِرۡ فَسَوۡفَ يُبۡصِرُونَ
Mutta tarkasta heitä, ja totisesti he saavat nähdä
Ayah 179سُبۡحَٰنَ رَبِّكَ رَبِّ ٱلۡعِزَّةِ عَمَّا يَصِفُونَ
Ylistys olkoon Herrallenne, kunnian Kuninkaalle, joka on yläpuolella kaiken, mitä he Hänestä väittävät
Ayah 180وَسَلَٰمٌ عَلَى ٱلۡمُرۡسَلِينَ
Ja rauha olkoon sananjulistajille
Ayah 181وَٱلۡحَمۡدُ لِلَّهِ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ
Ja kaikki kunnia kuuluu Jumalalle, maailmojen valtiaalle
Ayah 182