Suura Taa-Haa
Suura Taa-Haa — 20/114 · 135 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.
طه
Taa Haa
Ayah 1مَآ أَنزَلۡنَا عَلَيۡكَ ٱلۡقُرۡءَانَ لِتَشۡقَىٰٓ
Emme ole lähettänyt sinulle Koraania tehdäksemme sinua onnettomaksi
Ayah 2إِلَّا تَذۡكِرَةࣰ لِّمَن يَخۡشَىٰ
vaan jotta se olisi kehoitus Jumalaa pelkääville
Ayah 3تَنزِيلࣰ ا مِّمَّنۡ خَلَقَ ٱلۡأَرۡضَ وَٱلسَّمَٰوَٰتِ ٱلۡعُلَى
Hänen lähettämänsä, joka on luonut taivaan korkeudet ja maan
Ayah 4ٱلرَّحۡمَٰنُ عَلَى ٱلۡعَرۡشِ ٱسۡتَوَىٰ
Hänelle, Armahtajalle, joka on noussut valtaistuimelleen
Ayah 5لَهُۥ مَا فِي ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَمَا فِي ٱلۡأَرۡضِ وَمَا بَيۡنَهُمَا وَمَا تَحۡتَ ٱلثَّرَىٰ
kuuluu kaikki, mitä on taivaassa ja mitä on maan päällä, mitä on niiden välillä ja maan alla
Ayah 6وَإِن تَجۡهَرۡ بِٱلۡقَوۡلِ فَإِنَّهُۥ يَعۡلَمُ ٱلسِّرَّ وَأَخۡفَى
Siksi ei sinun tarvitse rukoilla kovalla äänellä; sillä Hän tietää yhtä hyvin salaisen ja kätketyn
Ayah 7ٱللَّهُ لَآ إِلَٰهَ إِلَّا هُوَۖ لَهُ ٱلۡأَسۡمَآءُ ٱلۡحُسۡنَىٰ
Ei ole muita jumalia kuin Jumala; hänelle kuuluvat ihanimmat nimitykset
Ayah 8وَهَلۡ أَتَىٰكَ حَدِيثُ مُوسَىٰٓ
Oletko kuullut kertomusta Mooseksesta
Ayah 9إِذۡ رَءَا نَارࣰ ا فَقَالَ لِأَهۡلِهِ ٱمۡكُثُوٓاْ إِنِّيٓ ءَانَسۡتُ نَارࣰ ا لَّعَلِّيٓ ءَاتِيكُم مِّنۡهَا بِقَبَسٍ أَوۡ أَجِدُ عَلَى ٱلنَّارِ هُدࣰ ى
Kun hän näki tulen, hän lausui perheelleen: »Malttakaa! Minä totisesti näen tulen. Ehkä hankin siitä teille virikeliekin tai kenties saan sen kautta johdatuksen.»
Ayah 10فَلَمَّآ أَتَىٰهَا نُودِيَ يَٰمُوسَىٰٓ
Kun hän sitten lähestyi tulta, kuului ääni: »Oi Mooses
Ayah 11إِنِّيٓ أَنَا۠ رَبُّكَ فَٱخۡلَعۡ نَعۡلَيۡكَ إِنَّكَ بِٱلۡوَادِ ٱلۡمُقَدَّسِ طُوࣰ ى
Totisesti, Minä olen sinun Herrasi. Riisu kenkäsi, sillä olet pyhässä Tuwan laaksossa
Ayah 12وَأَنَا ٱخۡتَرۡتُكَ فَٱسۡتَمِعۡ لِمَا يُوحَىٰٓ
Minä olen valinnut sinut, kuule siis, mitä sinulle ilmaistaan
Ayah 13إِنَّنِيٓ أَنَا ٱللَّهُ لَآ إِلَٰهَ إِلَّآ أَنَا۠ فَٱعۡبُدۡنِي وَأَقِمِ ٱلصَّلَوٰةَ لِذِكۡرِيٓ
Totisesti, Minä olen Jumala, eikä ole muuta jumalaa kuin Minä. Sentähden palvele Minua ja suorita rukouksesi pitäen Minut mielessäsi
Ayah 14إِنَّ ٱلسَّاعَةَ ءَاتِيَةٌ أَكَادُ أُخۡفِيهَا لِتُجۡزَىٰ كُلُّ نَفۡسِۭ بِمَا تَسۡعَىٰ
Totisesti, hetki lähestyy, Minä vedän sen esiin salasta, ja jokainen sielu saa palkan tekojensa mukaan
Ayah 15فَلَا يَصُدَّنَّكَ عَنۡهَا مَن لَّا يُؤۡمِنُ بِهَا وَٱتَّبَعَ هَوَىٰهُ فَتَرۡدَىٰ
Sentähden älä anna sellaisen, joka ei siihen usko ja seuraa vain himojaan, kääntää pois siitä huomiotasi, muuten joudut turmion omaksi
Ayah 16وَمَا تِلۡكَ بِيَمِينِكَ يَٰمُوسَىٰ
Mutta mitä sinulla on oikeassa kädessäsi, Mooses?»
Ayah 17قَالَ هِيَ عَصَايَ أَتَوَكَّؤُاْ عَلَيۡهَا وَأَهُشُّ بِهَا عَلَىٰ غَنَمِي وَلِيَ فِيهَا مَـَٔارِبُ أُخۡرَىٰ
Hän vastasi: »Se on sauvani. Siihen minä nojaudun ja sillä pudistelen lehtiä maahan lampaitani varten ja käytän sitä muihinkin tarkoituksiin.»
Ayah 18قَالَ أَلۡقِهَا يَٰمُوسَىٰ
Jumala sanoi: »Heitä se maahan, Mooses!»
Ayah 19فَأَلۡقَىٰهَا فَإِذَا هِيَ حَيَّةࣱ تَسۡعَىٰ
Niin hän heitti sen maahan, ja katso, siitä tuli mateleva käärme
Ayah 20قَالَ خُذۡهَا وَلَا تَخَفۡۖ سَنُعِيدُهَا سِيرَتَهَا ٱلۡأُولَىٰ
Jumala sanoi: »Ota se käteesi äläkä pelkää! Me muutamme sen jälleen entiseen tilaansa
Ayah 21وَٱضۡمُمۡ يَدَكَ إِلَىٰ جَنَاحِكَ تَخۡرُجۡ بَيۡضَآءَ مِنۡ غَيۡرِ سُوٓءٍ ءَايَةً أُخۡرَىٰ
Ja purista kätesi kainaloosi, niin se käy kokonaan valkeaksi, ei kuitenkaan taudin tartuttamaksi - tämä on toinen merkki
Ayah 22لِنُرِيَكَ مِنۡ ءَايَٰتِنَا ٱلۡكُبۡرَى
Tämä siksi, että Me voisimme näyttää sinulle joitakin suurimpia merkkejämme
Ayah 23ٱذۡهَبۡ إِلَىٰ فِرۡعَوۡنَ إِنَّهُۥ طَغَىٰ
Lähde faraon luokse. Totisesti, hän on paisunut yli mittojensa.»
Ayah 24قَالَ رَبِّ ٱشۡرَحۡ لِي صَدۡرِي
Mooses sanoi: »Herrani, vahvista mieltäni
Ayah 25وَيَسِّرۡ لِيٓ أَمۡرِي
järjestä tehtäväni minulle helpoksi
Ayah 26وَٱحۡلُلۡ عُقۡدَةࣰ مِّن لِّسَانِي
ja avaa kieleni siteet
Ayah 27يَفۡقَهُواْ قَوۡلِي
jotta he ymmärtäisivät puheeni
Ayah 28وَٱجۡعَل لِّي وَزِيرࣰ ا مِّنۡ أَهۡلِي
Anna minulle avukseni joku perheestäni
Ayah 29هَٰرُونَ أَخِي
Aaron veljeni
Ayah 30ٱشۡدُدۡ بِهِۦٓ أَزۡرِي
ja tue minua hänen kauttansa
Ayah 31وَأَشۡرِكۡهُ فِيٓ أَمۡرِي
sekä tee hänet osalliseksi tehtävääni
Ayah 32كَيۡ نُسَبِّحَكَ كَثِيرࣰ ا
jotta voisimme suuresti Sinun kunniaasi kirkastaa
Ayah 33وَنَذۡكُرَكَ كَثِيرًا
ja että voisimme Sinua alati muistaa
Ayah 34إِنَّكَ كُنتَ بِنَا بَصِيرࣰ ا
Totisesti, Sinä valvot meitä valppaasti.»
Ayah 35قَالَ قَدۡ أُوتِيتَ سُؤۡلَكَ يَٰمُوسَىٰ
Jumala lausui: »Tapahtukoon sinulle, mitä pyydät, Mooses
Ayah 36وَلَقَدۡ مَنَنَّا عَلَيۡكَ مَرَّةً أُخۡرَىٰٓ
Totisesti, jo kerran aikaisemmin Me olemme kohdistanut sinuun suosiomme
Ayah 37إِذۡ أَوۡحَيۡنَآ إِلَىٰٓ أُمِّكَ مَا يُوحَىٰٓ
kun käskimme äitiäsi näin sanoen
Ayah 38أَنِ ٱقۡذِفِيهِ فِي ٱلتَّابُوتِ فَٱقۡذِفِيهِ فِي ٱلۡيَمِّ فَلۡيُلۡقِهِ ٱلۡيَمُّ بِٱلسَّاحِلِ يَأۡخُذۡهُ عَدُوࣱّ لِّي وَعَدُوࣱّ لَّهُۥۚ وَأَلۡقَيۡتُ عَلَيۡكَ مَحَبَّةࣰ مِّنِّي وَلِتُصۡنَعَ عَلَىٰ عَيۡنِيٓ
Laske hänet vasuun ja aseta vasu veteen, niin että virta työntää hänet rannalle, jolloin eräs, joka on sekä Minun että hänen vihollisensa, nostaa hänet ylös.' Ja Minä olen osoittanut sinulle rakkauttani, jotta sinut, kasvatettaisiin silmieni edessä
Ayah 39إِذۡ تَمۡشِيٓ أُخۡتُكَ فَتَقُولُ هَلۡ أَدُلُّكُمۡ عَلَىٰ مَن يَكۡفُلُهُۥۖ فَرَجَعۡنَٰكَ إِلَىٰٓ أُمِّكَ كَيۡ تَقَرَّ عَيۡنُهَا وَلَا تَحۡزَنَۚ وَقَتَلۡتَ نَفۡسࣰ ا فَنَجَّيۡنَٰكَ مِنَ ٱلۡغَمِّ وَفَتَنَّٰكَ فُتُونࣰ اۚ فَلَبِثۡتَ سِنِينَ فِيٓ أَهۡلِ مَدۡيَنَ ثُمَّ جِئۡتَ عَلَىٰ قَدَرࣲ يَٰمُوسَىٰ
Kun sisareni kulki ohi ja sanoi: 'Näytänkö teille jonkun, joka hänestä huolehtii?' niin Me toimitimme sinut äitisi huostaan, jotta hänen silmänsä kirkastuisivat ja ettei hän enää murehtisi. Sinä tapoit erään miehen, mutta Me pelastimme sinut hädästä, Me karkaisimme sinua myös kurituksella. Senjälkeen sinä viivyit muutamia vuosia Midianin asukkaitten keskuudessa. Ja nyt saavuit käskystämme tänne, oi Mooses
Ayah 40وَٱصۡطَنَعۡتُكَ لِنَفۡسِي
Minä olen valinnut sinut Itseäni varten
Ayah 41ٱذۡهَبۡ أَنتَ وَأَخُوكَ بِـَٔايَٰتِي وَلَا تَنِيَا فِي ذِكۡرِي
Menkää, sinä ja veljesi, viemään Minun merkkejäni ja pitäkää Minut herkeämättä mielessänne
Ayah 42ٱذۡهَبَآ إِلَىٰ فِرۡعَوۡنَ إِنَّهُۥ طَغَىٰ
Lähtekää kumpikin faraon luokse, sillä totisesti, hän on paisunut
Ayah 43فَقُولَا لَهُۥ قَوۡلࣰ ا لَّيِّنࣰ ا لَّعَلَّهُۥ يَتَذَكَّرُ أَوۡ يَخۡشَىٰ
Puhukaa hänelle sitten sävyisästi, ehkä hän ottaa siitä vaarin tai kavahtaa.»
Ayah 44قَالَا رَبَّنَآ إِنَّنَا نَخَافُ أَن يَفۡرُطَ عَلَيۡنَآ أَوۡ أَن يَطۡغَىٰ
He sanoivat: »Herra, me pelkäämme, että hän kiihtyy pahasti meitä vastaan tai rikkoo Sinua vastaan.»
Ayah 45قَالَ لَا تَخَافَآۖ إِنَّنِي مَعَكُمَآ أَسۡمَعُ وَأَرَىٰ
Jumala vastasi: »Alkää pelätkö, totisesti, Minä olen kanssanne. Minä kuulen ja minä näen
Ayah 46فَأۡتِيَاهُ فَقُولَآ إِنَّا رَسُولَا رَبِّكَ فَأَرۡسِلۡ مَعَنَا بَنِيٓ إِسۡرَٰٓءِيلَ وَلَا تُعَذِّبۡهُمۡۖ قَدۡ جِئۡنَٰكَ بِـَٔايَةࣲ مِّن رَّبِّكَۖ وَٱلسَّلَٰمُ عَلَىٰ مَنِ ٱتَّبَعَ ٱلۡهُدَىٰٓ
Menkää sentähden yhdessä hänen eteensä ja sanokaa: 'Totisesti, me olemme Herrasi lähettiläitä. Lähetä siis Israelin lapset meidän mukanamme äläkä aiheuta heille kärsimyksiä. Olemme tulleet sinun luoksesi tuomaan tunnusmerkkejä Herraltasi. Rauha olkoon sille, joka seuraa johdatusta
Ayah 47إِنَّا قَدۡ أُوحِيَ إِلَيۡنَآ أَنَّ ٱلۡعَذَابَ عَلَىٰ مَن كَذَّبَ وَتَوَلَّىٰ
Totisesti, meille on ilmoitettu, että rangaistus on varmaan kohtaava sitä, joka puhuu valhetta ja kääntyy pois.'»
Ayah 48قَالَ فَمَن رَّبُّكُمَا يَٰمُوسَىٰ
Hän sanoi: »Oi Mooses, kuka onkaan teidän kummankin Herra?»
Ayah 49قَالَ رَبُّنَا ٱلَّذِيٓ أَعۡطَىٰ كُلَّ شَيۡءٍ خَلۡقَهُۥ ثُمَّ هَدَىٰ
Hän vastasi: »Meidän Herramme on Hän, joka loi kaiken muotoihinsa ja sitten ylläpitää sitä kaitselmuksen kautta.»
Ayah 50قَالَ فَمَا بَالُ ٱلۡقُرُونِ ٱلۡأُولَىٰ
Hän sanoi:»Millainen onkaan aikaisempien sukupolvien olotila?»
Ayah 51قَالَ عِلۡمُهَا عِندَ رَبِّي فِي كِتَٰبࣲۖ لَّا يَضِلُّ رَبِّي وَلَا يَنسَى
Mooses vastasi: »Tiedot heistä ovat Herrani luona olevassa Kirjassa. Herrani ei erehdy eikä unohda
Ayah 52ٱلَّذِي جَعَلَ لَكُمُ ٱلۡأَرۡضَ مَهۡدࣰ ا وَسَلَكَ لَكُمۡ فِيهَا سُبُلࣰ ا وَأَنزَلَ مِنَ ٱلسَّمَآءِ مَآءࣰ فَأَخۡرَجۡنَا بِهِۦٓ أَزۡوَٰجࣰ ا مِّن نَّبَاتࣲ شَتَّىٰ
Hän on luonut maan teidän kehdoksenne ja aukonut siihen polkuja teitä varten; ja Hän lähettää teille sateen pilvistä.» Niin olemme myös verhonnut maan monenlaisilla kasveilla
Ayah 53كُلُواْ وَٱرۡعَوۡاْ أَنۡعَٰمَكُمۡۚ إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَٰتࣲ لِّأُوْلِي ٱلنُّهَىٰ
Syökää niitä itse ja ruokkikaa niillä karjaanne. Totisesti, tässä on merkkejä sellaisille, joilla on ymmärrystä
Ayah 54۞مِنۡهَا خَلَقۡنَٰكُمۡ وَفِيهَا نُعِيدُكُمۡ وَمِنۡهَا نُخۡرِجُكُمۡ تَارَةً أُخۡرَىٰ
Maasta me teidät loimme, maaksi teidät jälleen muutamme ja maasta Me vielä kerran teidät eloon herätämme
Ayah 55وَلَقَدۡ أَرَيۡنَٰهُ ءَايَٰتِنَا كُلَّهَا فَكَذَّبَ وَأَبَىٰ
Totisesti, Me näytimme hänelle kaikki merkkimme, mutta hän selitti ne vaiheeksi ja torjui ne
Ayah 56قَالَ أَجِئۡتَنَا لِتُخۡرِجَنَا مِنۡ أَرۡضِنَا بِسِحۡرِكَ يَٰمُوسَىٰ
Hän sanoi: »Oi Mooses, oletko tullut luoksemme karkoittaaksesi meidät taikakeinoillasi pois maastamme
Ayah 57فَلَنَأۡتِيَنَّكَ بِسِحۡرࣲ مِّثۡلِهِۦ فَٱجۡعَلۡ بَيۡنَنَا وَبَيۡنَكَ مَوۡعِدࣰ ا لَّا نُخۡلِفُهُۥ نَحۡنُ وَلَآ أَنتَ مَكَانࣰ ا سُوࣰ ى
Siinä tapauksessa aiomme käyttää sinua vastaan samanlaista taikakeinoa. Ehdota siis määrähetki, josta emme poikkea, et sinä emmekä me, ja jolloin kohtaamme toisemme jollakin keskeisellä paikalla.»
Ayah 58قَالَ مَوۡعِدُكُمۡ يَوۡمُ ٱلزِّينَةِ وَأَن يُحۡشَرَ ٱلنَّاسُ ضُحࣰ ى
Mooses lausui: »Määrähetki olkoon teidän juhlapäivänänne, jolloin kansa kokoontukoon jo aamulla.»
Ayah 59فَتَوَلَّىٰ فِرۡعَوۡنُ فَجَمَعَ كَيۡدَهُۥ ثُمَّ أَتَىٰ
Senjälkeen farao vetäytyi pois, teki suunnitelmansa ja palasi takaisin
Ayah 60قَالَ لَهُم مُّوسَىٰ وَيۡلَكُمۡ لَا تَفۡتَرُواْ عَلَى ٱللَّهِ كَذِبࣰ ا فَيُسۡحِتَكُم بِعَذَابࣲۖ وَقَدۡ خَابَ مَنِ ٱفۡتَرَىٰ
Mooses lausui heille: »Voi teitä! Älkää keksikö juonia Jumalaa vastaan, sillä Hän tuhoaa teidät rangaistuksellaan; totisesti ei ole toivomaansa menestystä sillä, joka juonia punoo.»
Ayah 61فَتَنَٰزَعُوٓاْ أَمۡرَهُم بَيۡنَهُمۡ وَأَسَرُّواْ ٱلنَّجۡوَىٰ
Sitten he kiistelivät asiasta keskenänsä ja pitivät salaista neuvottelua
Ayah 62قَالُوٓاْ إِنۡ هَٰذَٰنِ لَسَٰحِرَٰنِ يُرِيدَانِ أَن يُخۡرِجَاكُم مِّنۡ أَرۡضِكُم بِسِحۡرِهِمَا وَيَذۡهَبَا بِطَرِيقَتِكُمُ ٱلۡمُثۡلَىٰ
Jotkut heistä sanoivat: »Nämä kaksi miestä ovat totisesti taikureita, jotka noituudellaan haluavat karkoittaa teidät pois maastanne ja hävittää teidän sivistyneet tapanne
Ayah 63فَأَجۡمِعُواْ كَيۡدَكُمۡ ثُمَّ ٱئۡتُواْ صَفࣰّ اۚ وَقَدۡ أَفۡلَحَ ٱلۡيَوۡمَ مَنِ ٱسۡتَعۡلَىٰ
Senvuoksi saattakaa suunnitelmanne valmiiksi ja astukaa riveihin! Totisesti, onnellinen se, joka tänään voittaa
Ayah 64قَالُواْ يَٰمُوسَىٰٓ إِمَّآ أَن تُلۡقِيَ وَإِمَّآ أَن نَّكُونَ أَوَّلَ مَنۡ أَلۡقَىٰ
He sanoivat: »Oi Mooses, heitätkö sinä, vai teemmekö me sen ensiksi
Ayah 65قَالَ بَلۡ أَلۡقُواْۖ فَإِذَا حِبَالُهُمۡ وَعِصِيُّهُمۡ يُخَيَّلُ إِلَيۡهِ مِن سِحۡرِهِمۡ أَنَّهَا تَسۡعَىٰ
Hän vastasi: »Ei, heittäkää te!» Kun he niin tekivät, näytti hänestä, heidän taikuutensa voimasta, aivan kuin heidän köytensä ja sauvansa todella liikkuisivat
Ayah 66فَأَوۡجَسَ فِي نَفۡسِهِۦ خِيفَةࣰ مُّوسَىٰ
Silloin Mooses tunsi pelkoa sydämessään
Ayah 67قُلۡنَا لَا تَخَفۡ إِنَّكَ أَنتَ ٱلۡأَعۡلَىٰ
Me sanoimme: »Älä pelkää, sinä pääset varmasti voitolle
Ayah 68وَأَلۡقِ مَا فِي يَمِينِكَ تَلۡقَفۡ مَا صَنَعُوٓاْۖ إِنَّمَا صَنَعُواْ كَيۡدُ سَٰحِرࣲۖ وَلَا يُفۡلِحُ ٱلسَّاحِرُ حَيۡثُ أَتَىٰ
Heitä maahan, mitä sinulla on oikeassa kädessäsi, ja se on nielevä kaiken, mitä he ovat tehneet. He ovat suorittaneet pelkän taikurin tempun, mutta taikuri ei ole koskaan menestyvä, minne tahansa hän meneekin.»
Ayah 69فَأُلۡقِيَ ٱلسَّحَرَةُ سُجَّدࣰ ا قَالُوٓاْ ءَامَنَّا بِرَبِّ هَٰرُونَ وَمُوسَىٰ
Ja taikurit lankesivat maahan kunnioituksesta ja sanoivat: »Me uskomme Aaronin ja Mooseksen Herraan.»
Ayah 70قَالَ ءَامَنتُمۡ لَهُۥ قَبۡلَ أَنۡ ءَاذَنَ لَكُمۡۖ إِنَّهُۥ لَكَبِيرُكُمُ ٱلَّذِي عَلَّمَكُمُ ٱلسِّحۡرَۖ فَلَأُقَطِّعَنَّ أَيۡدِيَكُمۡ وَأَرۡجُلَكُم مِّنۡ خِلَٰفࣲ وَلَأُصَلِّبَنَّكُمۡ فِي جُذُوعِ ٱلنَّخۡلِ وَلَتَعۡلَمُنَّ أَيُّنَآ أَشَدُّ عَذَابࣰ ا وَأَبۡقَىٰ
Silloin lausui farao: »Uskotteko te häneen ennenkuin minä annan teille luvan? Totisesti, hän on teidän mestarinne, joka on opettanut teille noituutta. Sentähden minä olen leikkaava teiltä käden ja jalan vastakkaisilta puolilta ja naulitseva teidät palmunrunkoon. Tctisesti, silloin tiedätte, kuka meistä on kurittamisessa ankarin ja sitkein.»
Ayah 71قَالُواْ لَن نُّؤۡثِرَكَ عَلَىٰ مَا جَآءَنَا مِنَ ٱلۡبَيِّنَٰتِ وَٱلَّذِي فَطَرَنَاۖ فَٱقۡضِ مَآ أَنتَ قَاضٍۖ إِنَّمَا تَقۡضِي هَٰذِهِ ٱلۡحَيَوٰةَ ٱلدُّنۡيَآ
He vastasivat: »Emme voi todellakaan asettaa sinua korkeammalle kuin sen, mikä meille on ilmaistu selvin tunnusmerkein, emmekä Hänen yläpuolelleen, joka meidät on luonut. Pane siis päätöksesi täytäntöön, kuten aiot. Sinun määräyksesi ulottuvat vain tämän maailman elämään
Ayah 72إِنَّآ ءَامَنَّا بِرَبِّنَا لِيَغۡفِرَ لَنَا خَطَٰيَٰنَا وَمَآ أَكۡرَهۡتَنَا عَلَيۡهِ مِنَ ٱلسِّحۡرِۗ وَٱللَّهُ خَيۡرࣱ وَأَبۡقَىٰٓ
Totisesti, me uskomme Herraamme, että Hän voi antaa anteeksi syntimme ja noituuden, mihin sinä meidät pakotit. Jumala on paras ja pysyvin.»
Ayah 73إِنَّهُۥ مَن يَأۡتِ رَبَّهُۥ مُجۡرِمࣰ ا فَإِنَّ لَهُۥ جَهَنَّمَ لَا يَمُوتُ فِيهَا وَلَا يَحۡيَىٰ
Totisesti, joka saapuu Herransa eteen synnin tilassa, häntä varten on helvetti. Siellä hän ei voi kuolla eikä liioin elää
Ayah 74وَمَن يَأۡتِهِۦ مُؤۡمِنࣰ ا قَدۡ عَمِلَ ٱلصَّٰلِحَٰتِ فَأُوْلَٰٓئِكَ لَهُمُ ٱلدَّرَجَٰتُ ٱلۡعُلَىٰ
Mutta joka saapuu Hänen eteensä uskovaisena, hyviä töitä suoritettuaan, hän kuuluu niihin, joita varten on korkein kunnia
Ayah 75جَنَّٰتُ عَدۡنࣲ تَجۡرِي مِن تَحۡتِهَا ٱلۡأَنۡهَٰرُ خَٰلِدِينَ فِيهَاۚ وَذَٰلِكَ جَزَآءُ مَن تَزَكَّىٰ
ikuiset puutarhat, joiden kautta joet virtaavat ja joissa he saavat alati asua. Tällaisen palkinnon saa se, joka tekee parannuksen
Ayah 76وَلَقَدۡ أَوۡحَيۡنَآ إِلَىٰ مُوسَىٰٓ أَنۡ أَسۡرِ بِعِبَادِي فَٱضۡرِبۡ لَهُمۡ طَرِيقࣰ ا فِي ٱلۡبَحۡرِ يَبَسࣰ ا لَّا تَخَٰفُ دَرَكࣰ ا وَلَا تَخۡشَىٰ
Totisesti, Me annoimme Moosekselle näin kuuluvan käskyn: »Lähde matkaan palvelijaini kanssa yöaikaan ja avaa heille kuiva tie meren halki. Älä pelkää, että sinut saavutetaan, vaan kulje säikkymättä eteenpäin
Ayah 77فَأَتۡبَعَهُمۡ فِرۡعَوۡنُ بِجُنُودِهِۦ فَغَشِيَهُم مِّنَ ٱلۡيَمِّ مَا غَشِيَهُمۡ
Mutta farao ajoi heitä sotajoukkoineen takaa, ja silloin meri peitti heidät alleen, hukuttaen kaikki
Ayah 78وَأَضَلَّ فِرۡعَوۡنُ قَوۡمَهُۥ وَمَا هَدَىٰ
Sillä farao johti kansansa harhaan eikä opastanut sitä oikealle tielle
Ayah 79يَٰبَنِيٓ إِسۡرَٰٓءِيلَ قَدۡ أَنجَيۡنَٰكُم مِّنۡ عَدُوِّكُمۡ وَوَٰعَدۡنَٰكُمۡ جَانِبَ ٱلطُّورِ ٱلۡأَيۡمَنَ وَنَزَّلۡنَا عَلَيۡكُمُ ٱلۡمَنَّ وَٱلسَّلۡوَىٰ
»Oi Israelin lapset! Totisesti, Me pelastimme teidät vihollisistanne ja teimme kanssanne liiton vuoren oikealla puolella sekä lähetimme teille mannaa ja peltopyitä
Ayah 80كُلُواْ مِن طَيِّبَٰتِ مَا رَزَقۡنَٰكُمۡ وَلَا تَطۡغَوۡاْ فِيهِ فَيَحِلَّ عَلَيۡكُمۡ غَضَبِيۖ وَمَن يَحۡلِلۡ عَلَيۡهِ غَضَبِي فَقَدۡ هَوَىٰ
Syökää kaikkea hyvää, mitä olemme ravinnoksenne suonut, mutta älkää menkö hillittömyyksiin, ettei vihani lankea päällenne, sillä ketä minun vihani kohtaa, hän totisesti hukkuu
Ayah 81وَإِنِّي لَغَفَّارࣱ لِّمَن تَابَ وَءَامَنَ وَعَمِلَ صَٰلِحࣰ ا ثُمَّ ٱهۡتَدَىٰ
Mutta Minä olen peräti anteeksiantavainen sitä kohtaan, joka kääntyy ja uskoo sekä tekee hyvää ja pysyy jatkuvasti oikealla tiellä
Ayah 82۞وَمَآ أَعۡجَلَكَ عَن قَوۡمِكَ يَٰمُوسَىٰ
»Mutta miksi olet kiirehtinyt pois kansasi luota,oi Mooses?»
Ayah 83قَالَ هُمۡ أُوْلَآءِ عَلَىٰٓ أَثَرِي وَعَجِلۡتُ إِلَيۡكَ رَبِّ لِتَرۡضَىٰ
Hän vastasi: »He seuraavat jälkiäni, ja minä kiiruhdan luoksesi, oi Herra, jotta olisit minuun tyytyväinen.»
Ayah 84قَالَ فَإِنَّا قَدۡ فَتَنَّا قَوۡمَكَ مِنۢ بَعۡدِكَ وَأَضَلَّهُمُ ٱلسَّامِرِيُّ
Silloin Herra lausui: »Totisesti, olemme koetellut kansaasi sinun poistuttuasi, sillä Saamiri on johdattanut sen harhaan.»
Ayah 85فَرَجَعَ مُوسَىٰٓ إِلَىٰ قَوۡمِهِۦ غَضۡبَٰنَ أَسِفࣰ اۚ قَالَ يَٰقَوۡمِ أَلَمۡ يَعِدۡكُمۡ رَبُّكُمۡ وَعۡدًا حَسَنًاۚ أَفَطَالَ عَلَيۡكُمُ ٱلۡعَهۡدُ أَمۡ أَرَدتُّمۡ أَن يَحِلَّ عَلَيۡكُمۡ غَضَبࣱ مِّن رَّبِّكُمۡ فَأَخۡلَفۡتُم مَّوۡعِدِي
Silloin Mooses palasi kansansa luokse täynnä kiivautta ja murhetta. Hän sanoi: »Oi kansani, eikö Herranne antanut teille ihanan lupauksen? Näyttikö sovittu aika teistä liian pitkältä? Vai toivoitteko Herran vihan lankeavan päällenne, koska rikoitte minulle tekemänne lupauksen
Ayah 86قَالُواْ مَآ أَخۡلَفۡنَا مَوۡعِدَكَ بِمَلۡكِنَا وَلَٰكِنَّا حُمِّلۡنَآ أَوۡزَارࣰ ا مِّن زِينَةِ ٱلۡقَوۡمِ فَقَذَفۡنَٰهَا فَكَذَٰلِكَ أَلۡقَى ٱلسَّامِرِيُّ
He vastasivat: »Me emme rikkoneet lupausta omasta tahdostamme, vaan meidät pakotettiin kantamaan raskaat taakat kansan koristeita ja heittämään ne tuleen, ja Saamiri teki samoin.»
Ayah 87فَأَخۡرَجَ لَهُمۡ عِجۡلࣰ ا جَسَدࣰ ا لَّهُۥ خُوَارࣱ فَقَالُواْ هَٰذَآ إِلَٰهُكُمۡ وَإِلَٰهُ مُوسَىٰ فَنَسِيَ
Siten Saamiri valmisti heille (kulta)vasikan, josta lähti kumea ääni. Ja he sanoivat: »Tämä on teidän jumalanne ja Mooseksen jumala, mutta hän on sen unohtanut.»
Ayah 88أَفَلَا يَرَوۡنَ أَلَّا يَرۡجِعُ إِلَيۡهِمۡ قَوۡلࣰ ا وَلَا يَمۡلِكُ لَهُمۡ ضَرࣰّ ا وَلَا نَفۡعࣰ ا
Eivätkö he huomanneet, että se ei puhunut heille ainoatakaan sanaa, ja ettei sillä ollut valtaa tehdä heille vahinkoa eikä hyvääkään
Ayah 89وَلَقَدۡ قَالَ لَهُمۡ هَٰرُونُ مِن قَبۡلُ يَٰقَوۡمِ إِنَّمَا فُتِنتُم بِهِۦۖ وَإِنَّ رَبَّكُمُ ٱلرَّحۡمَٰنُ فَٱتَّبِعُونِي وَأَطِيعُوٓاْ أَمۡرِي
Tosin oli Aaron jo aikaisemmin heille puhunut: »Oi kansani! Näin olette hankkineet itsellenne koettelemuksen. Mutta totisesti, Herranne on kaikkein armollisin, sentähden seuratkaa minua ja totelkaa käskyäni.»
Ayah 90قَالُواْ لَن نَّبۡرَحَ عَلَيۡهِ عَٰكِفِينَ حَتَّىٰ يَرۡجِعَ إِلَيۡنَا مُوسَىٰ
He vastasivat: »Emme lakkaa sitä palvelemasta, ennen kuin Mooses palaa luoksemme.»
Ayah 91قَالَ يَٰهَٰرُونُ مَا مَنَعَكَ إِذۡ رَأَيۡتَهُمۡ ضَلُّوٓاْ
Mooses lausui: »Oi Aaron! Kun näit heidän joutuvan harhaannukseen
Ayah 92أَلَّا تَتَّبِعَنِۖ أَفَعَصَيۡتَ أَمۡرِي
mikä esti sinua seuraamasta minua? Etkö tottele käskyäni?»
Ayah 93قَالَ يَبۡنَؤُمَّ لَا تَأۡخُذۡ بِلِحۡيَتِي وَلَا بِرَأۡسِيٓۖ إِنِّي خَشِيتُ أَن تَقُولَ فَرَّقۡتَ بَيۡنَ بَنِيٓ إِسۡرَٰٓءِيلَ وَلَمۡ تَرۡقُبۡ قَوۡلِي
Hän vastasi: »Oi äitini poika! Älä tartu partaani äläkä päähäni. Pelkäsin todella sinun sanovan: 'Olet aikaansaanut hajaannusta Israelin lasten keskuudessa odottamatta minun ratkaisuani.'»
Ayah 94قَالَ فَمَا خَطۡبُكَ يَٰسَٰمِرِيُّ
Mooses sanoi: »Miten on sinun laitasi, oi Saamiri?»
Ayah 95قَالَ بَصُرۡتُ بِمَا لَمۡ يَبۡصُرُواْ بِهِۦ فَقَبَضۡتُ قَبۡضَةࣰ مِّنۡ أَثَرِ ٱلرَّسُولِ فَنَبَذۡتُهَا وَكَذَٰلِكَ سَوَّلَتۡ لِي نَفۡسِي
Hän vastasi: »Minä näin, mitä he eivät nähneet; otin pölyä lähettilään jalanjäljistä, mutta sitten heitin sen pois. Tämä näytti parhaalta mielestäni.»
Ayah 96قَالَ فَٱذۡهَبۡ فَإِنَّ لَكَ فِي ٱلۡحَيَوٰةِ أَن تَقُولَ لَا مِسَاسَۖ وَإِنَّ لَكَ مَوۡعِدࣰ ا لَّن تُخۡلَفَهُۥۖ وَٱنظُرۡ إِلَىٰٓ إِلَٰهِكَ ٱلَّذِي ظَلۡتَ عَلَيۡهِ عَاكِفࣰ اۖ لَّنُحَرِّقَنَّهُۥ ثُمَّ لَنَنسِفَنَّهُۥ فِي ٱلۡيَمِّ نَسۡفًا
Mooses lausui: »Mene matkaasi, osasi on tässä elämässä sanoa: 'Älkää minuun koskeko!' Totisesti, sinua varten on määrähetki, jota et voi välttää. Katso jumalaasi, jota niin kauan palvelit, Me poltamme sen ja sitten sirotamme tuhkan mereen.»
Ayah 97إِنَّمَآ إِلَٰهُكُمُ ٱللَّهُ ٱلَّذِي لَآ إِلَٰهَ إِلَّا هُوَۚ وَسِعَ كُلَّ شَيۡءٍ عِلۡمࣰ ا
Jumalanne on ainoa Jumala: Hänen rinnallaan ei ole muuta jumalaa. Hän sulkee tietoonsa kaikki asiat
Ayah 98كَذَٰلِكَ نَقُصُّ عَلَيۡكَ مِنۡ أَنۢبَآءِ مَا قَدۡ سَبَقَۚ وَقَدۡ ءَاتَيۡنَٰكَ مِن لَّدُنَّا ذِكۡرࣰ ا
Näin olemme kertonut sinulle siitä, mitä aikaisemmin on tapahtunut, ja olemme antanut sinulle muistutuksen Itsestämme
Ayah 99مَّنۡ أَعۡرَضَ عَنۡهُ فَإِنَّهُۥ يَحۡمِلُ يَوۡمَ ٱلۡقِيَٰمَةِ وِزۡرًا
joka kääntyy pois, saa ylösnousemuksen päivänä kantaa taakkansa
Ayah 100خَٰلِدِينَ فِيهِۖ وَسَآءَ لَهُمۡ يَوۡمَ ٱلۡقِيَٰمَةِ حِمۡلࣰ ا
Ikuisesti he saavat sitä tehdä, ja surkea on heidän kuormansa oleva ylösnousemuksen päivänä
Ayah 101يَوۡمَ يُنفَخُ فِي ٱلصُّورِۚ وَنَحۡشُرُ ٱلۡمُجۡرِمِينَ يَوۡمَئِذࣲ زُرۡقࣰ ا
Sinä päivänä puhalletaan pasuunoihin, ja Me kokoamme syntiset sokaistuina
Ayah 102يَتَخَٰفَتُونَ بَيۡنَهُمۡ إِن لَّبِثۡتُمۡ إِلَّا عَشۡرࣰ ا
Hiljaa he silloin puhuvat toisillensa ja sanovat: »Olette viipyneet vain kymmenen (päivää).»
Ayah 103نَّحۡنُ أَعۡلَمُ بِمَا يَقُولُونَ إِذۡ يَقُولُ أَمۡثَلُهُمۡ طَرِيقَةً إِن لَّبِثۡتُمۡ إِلَّا يَوۡمࣰ ا
Me tiedämme parhaiten, mitä he sanovat, kun lujauskoisin heistä lausuu: »Ette ole viipyneet kuin päivän.»
Ayah 104وَيَسۡـَٔلُونَكَ عَنِ ٱلۡجِبَالِ فَقُلۡ يَنسِفُهَا رَبِّي نَسۡفࣰ ا
Ja he tekevät sinulle kysymyksiä vuorista. Vastaa: »Herrani on hajoittava ne perustuksiaan myöten.»
Ayah 105فَيَذَرُهَا قَاعࣰ ا صَفۡصَفࣰ ا
Niiden paikalle Hän jättää aution erämaan
Ayah 106لَّا تَرَىٰ فِيهَا عِوَجࣰ ا وَلَآ أَمۡتࣰ ا
jossa et ole näkevä kohokohtaa etkä kukkulaa
Ayah 107يَوۡمَئِذࣲ يَتَّبِعُونَ ٱلدَّاعِيَ لَا عِوَجَ لَهُۥۖ وَخَشَعَتِ ٱلۡأَصۡوَاتُ لِلرَّحۡمَٰنِ فَلَا تَسۡمَعُ إِلَّا هَمۡسࣰ ا
Sinä päivänä he seuraavat kutsujaa, joka kulkee suoraa tietä. Silloin heidän äänensäkin vaimentuvat laupeimman Jumalan edessä, niin että voit kuulla vain hiljaista sorinaa
Ayah 108يَوۡمَئِذࣲ لَّا تَنفَعُ ٱلشَّفَٰعَةُ إِلَّا مَنۡ أَذِنَ لَهُ ٱلرَّحۡمَٰنُ وَرَضِيَ لَهُۥ قَوۡلࣰ ا
Sinä päivänä ei kenenkään puoltopuheesta ole hyötyä, ellei laupein Jumala häntä hyväksy tai mielisty hänen sanoihinsa
Ayah 109يَعۡلَمُ مَا بَيۡنَ أَيۡدِيهِمۡ وَمَا خَلۡفَهُمۡ وَلَا يُحِيطُونَ بِهِۦ عِلۡمࣰ ا
Hän tietää, mitä heillä on edessään ja mitä takanaan, mutta heidän tietonsa ei tätä käsitä
Ayah 110۞وَعَنَتِ ٱلۡوُجُوهُ لِلۡحَيِّ ٱلۡقَيُّومِۖ وَقَدۡ خَابَ مَنۡ حَمَلَ ظُلۡمࣰ ا
Ja kaikki kasvot nöyrtyvät ikuisesti elävän, ikuisesti pysyvän edessä. Ja turmioon joutuu se, joka vääryyttä harjoittaa
Ayah 111وَمَن يَعۡمَلۡ مِنَ ٱلصَّٰلِحَٰتِ وَهُوَ مُؤۡمِنࣱ فَلَا يَخَافُ ظُلۡمࣰ ا وَلَا هَضۡمࣰ ا
Mutta ken tekee hyvää ja on uskovainen, hänen ei tarvitse pelätä vääryyttä eikä ansionsa menetystä
Ayah 112وَكَذَٰلِكَ أَنزَلۡنَٰهُ قُرۡءَانًا عَرَبِيࣰّ ا وَصَرَّفۡنَا فِيهِ مِنَ ٱلۡوَعِيدِ لَعَلَّهُمۡ يَتَّقُونَ أَوۡ يُحۡدِثُ لَهُمۡ ذِكۡرࣰ ا
Tällä tavoin me olemme lähettänyt maan päälle arabiankielisen Koraanin ja selittänyt eri tavoin niitä seikkoja, joilla heitä on uhattu, jotta he hartautta harjoittaisivat tai tulisivat ymmärtäväisiksi
Ayah 113فَتَعَٰلَى ٱللَّهُ ٱلۡمَلِكُ ٱلۡحَقُّۗ وَلَا تَعۡجَلۡ بِٱلۡقُرۡءَانِ مِن قَبۡلِ أَن يُقۡضَىٰٓ إِلَيۡكَ وَحۡيُهُۥۖ وَقُل رَّبِّ زِدۡنِي عِلۡمࣰ ا
Ylevä korkeudessaan on Jumala, Kuningas, Totuus. Mutta, Muhammed, älä pidä kiirettä Koraanin suhteen, ennen kuin se täydellisesti on sinulle ilmoitettu. Sano: »Herra, avarra minua tiedossa!»
Ayah 114وَلَقَدۡ عَهِدۡنَآ إِلَىٰٓ ءَادَمَ مِن قَبۡلُ فَنَسِيَ وَلَمۡ نَجِدۡ لَهُۥ عَزۡمࣰ ا
Totisesti, jo aikaisemmin Me annoimme käskymme Aadamille, mutta hän unohti sen, emmekä havainnut hänessä lujaa kestävyyttä
Ayah 115وَإِذۡ قُلۡنَا لِلۡمَلَٰٓئِكَةِ ٱسۡجُدُواْ لِأٓدَمَ فَسَجَدُوٓاْ إِلَّآ إِبۡلِيسَ أَبَىٰ
Kun sanomme enkeleille: »Kumartakaa ihmistä (Aadamia)», niin he kumarsivat muut paitsi Iblis (saatana), tämä kieltäytyi
Ayah 116فَقُلۡنَا يَٰٓـَٔادَمُ إِنَّ هَٰذَا عَدُوࣱّ لَّكَ وَلِزَوۡجِكَ فَلَا يُخۡرِجَنَّكُمَا مِنَ ٱلۡجَنَّةِ فَتَشۡقَىٰٓ
Senvuoksi sanoimme: »Oi ihminen (Aadam), totisesti, tämä on sinun ja vaimosi vihollinen. Älä anna hänen karkoittaa teitä puutarhasta (paratiisista), sillä silloin tulet onnettomaksi
Ayah 117إِنَّ لَكَ أَلَّا تَجُوعَ فِيهَا وَلَا تَعۡرَىٰ
Totisesti, puutarhassa sinun ei tarvitse nähdä nälkää eikä olla vaatteita vailla
Ayah 118وَأَنَّكَ لَا تَظۡمَؤُاْ فِيهَا وَلَا تَضۡحَىٰ
Eikä sinun tarvitse olla janoissasi eikä auringonpaahteessa.»
Ayah 119فَوَسۡوَسَ إِلَيۡهِ ٱلشَّيۡطَٰنُ قَالَ يَٰٓـَٔادَمُ هَلۡ أَدُلُّكَ عَلَىٰ شَجَرَةِ ٱلۡخُلۡدِ وَمُلۡكࣲ لَّا يَبۡلَىٰ
Silloin saatana vietteli heidät sanoen: »Oi ihminen (Aadam), näytänkö sinulle kuolemattomuuden puun ja kuningaskunnan, joka ei häviä?»
Ayah 120فَأَكَلَا مِنۡهَا فَبَدَتۡ لَهُمَا سَوۡءَٰتُهُمَا وَطَفِقَا يَخۡصِفَانِ عَلَيۡهِمَا مِن وَرَقِ ٱلۡجَنَّةِۚ وَعَصَىٰٓ ءَادَمُ رَبَّهُۥ فَغَوَىٰ
Niin kumpikin söi siitä, jolloin heidän alastomuutensa ilmeni heille ja he alkoivat peitellä itseään puutarhan lehdillä. Siten ihminen (Aadam) oli tottelematon Herralleen ja lankesi syntiin
Ayah 121ثُمَّ ٱجۡتَبَٰهُ رَبُّهُۥ فَتَابَ عَلَيۡهِ وَهَدَىٰ
Mutta senjälkeen hänen Herransa valitsi hänet jälleen, kääntyi hänen puoleensa ja antoi hänelle johdatuksensa
Ayah 122قَالَ ٱهۡبِطَا مِنۡهَا جَمِيعَۢاۖ بَعۡضُكُمۡ لِبَعۡضٍ عَدُوࣱّۖ فَإِمَّا يَأۡتِيَنَّكُم مِّنِّي هُدࣰ ى فَمَنِ ٱتَّبَعَ هُدَايَ فَلَا يَضِلُّ وَلَا يَشۡقَىٰ
Hän lausui: »Lähtekää kumpikin täältä maan päälle, ja teistä tulee toistenne viholliset. Kun lähetän teille johdatukseni, niin se, joka sitä seuraa, ei joudu harhaan eikä tule onnettomaksi
Ayah 123وَمَنۡ أَعۡرَضَ عَن ذِكۡرِي فَإِنَّ لَهُۥ مَعِيشَةࣰ ضَنكࣰ ا وَنَحۡشُرُهُۥ يَوۡمَ ٱلۡقِيَٰمَةِ أَعۡمَىٰ
Mutta joka kääntää selkänsä Minun varoitukselleni, hänen on eläminen ahdingossa, ja sokeana hän herää ylösnousemuksen päivään.»
Ayah 124قَالَ رَبِّ لِمَ حَشَرۡتَنِيٓ أَعۡمَىٰ وَقَدۡ كُنتُ بَصِيرࣰ ا
Hän on sanova: »Herra, miksi herätit minut sokeana, vaikka aikaisemmin olin näkevä?»
Ayah 125قَالَ كَذَٰلِكَ أَتَتۡكَ ءَايَٰتُنَا فَنَسِيتَهَاۖ وَكَذَٰلِكَ ٱلۡيَوۡمَ تُنسَىٰ
Herra vastaa: »Niin on. Sinä sait merkkimme, mutta ylenkatsoit ne, ja juuri senvuoksi Me nyt hylkäämme sinut.»
Ayah 126وَكَذَٰلِكَ نَجۡزِي مَنۡ أَسۡرَفَ وَلَمۡ يُؤۡمِنۢ بِـَٔايَٰتِ رَبِّهِۦۚ وَلَعَذَابُ ٱلۡأٓخِرَةِ أَشَدُّ وَأَبۡقَىٰٓ
Tällä tavoin me palkitsemme sitä, joka on hillitön eikä usko Herransa ilmoituksiin. Tulevan päivän kuritus on vielä raskaampi ja jatkuvampi
Ayah 127أَفَلَمۡ يَهۡدِ لَهُمۡ كَمۡ أَهۡلَكۡنَا قَبۡلَهُم مِّنَ ٱلۡقُرُونِ يَمۡشُونَ فِي مَسَٰكِنِهِمۡۚ إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَٰتࣲ لِّأُوْلِي ٱلنُّهَىٰ
Eivätkö he tiedä, että olemme tuhonnut niin monta ennen heitä elänyttä sukupolvea, joiden asuinsijoilla he kuljeskelevat? Totisesti tässä on merkkejä niille, joilla on ymmärrystä
Ayah 128وَلَوۡلَا كَلِمَةࣱ سَبَقَتۡ مِن رَّبِّكَ لَكَانَ لِزَامࣰ ا وَأَجَلࣱ مُّسَمࣰّ ى
Ellei Herrasi sana olisi edellä käynyt, olisi heidän tuhonsa jo tullut, mutta heidän hetkensä on määrätty
Ayah 129فَٱصۡبِرۡ عَلَىٰ مَا يَقُولُونَ وَسَبِّحۡ بِحَمۡدِ رَبِّكَ قَبۡلَ طُلُوعِ ٱلشَّمۡسِ وَقَبۡلَ غُرُوبِهَاۖ وَمِنۡ ءَانَآيِٕ ٱلَّيۡلِ فَسَبِّحۡ وَأَطۡرَافَ ٱلنَّهَارِ لَعَلَّكَ تَرۡضَىٰ
Siksi kestä kärsivällisesti mitä he puhuvat, ja ylistä Herraasi kiittämällä Häntä ennen auringonnousua ja ennen sen laskua, ja yön hetkinä ylistä Häntä samoin kuin päivän tunteina, jotta tulisit hyvälle mielelle
Ayah 130وَلَا تَمُدَّنَّ عَيۡنَيۡكَ إِلَىٰ مَا مَتَّعۡنَا بِهِۦٓ أَزۡوَٰجࣰ ا مِّنۡهُمۡ زَهۡرَةَ ٱلۡحَيَوٰةِ ٱلدُّنۡيَا لِنَفۡتِنَهُمۡ فِيهِۚ وَرِزۡقُ رَبِّكَ خَيۡرࣱ وَأَبۡقَىٰ
Älä käännä silmiäsi tämän maailman elämän loistoa kohti, josta olemme antanut muutamien nauttia, voidaksemme heitä koetella. Sillä Herrasi antimet ovat paremmat ja pysyvämmät
Ayah 131وَأۡمُرۡ أَهۡلَكَ بِٱلصَّلَوٰةِ وَٱصۡطَبِرۡ عَلَيۡهَاۖ لَا نَسۡـَٔلُكَ رِزۡقࣰ اۖ نَّحۡنُ نَرۡزُقُكَۗ وَٱلۡعَٰقِبَةُ لِلتَّقۡوَىٰ
Velvoita kansaasi rukoilemaan ja ole myös itse siinä uuttera. Me emme pyydä sinulta huolenpitoa. Me pidämme huolen sinusta. Ja hurskauden loppu on hyvä
Ayah 132وَقَالُواْ لَوۡلَا يَأۡتِينَا بِـَٔايَةࣲ مِّن رَّبِّهِۦٓۚ أَوَلَمۡ تَأۡتِهِم بَيِّنَةُ مَا فِي ٱلصُّحُفِ ٱلۡأُولَىٰ
He sanovat: »Miksi hän ei tuo meille merkkiä Herraltansa?» Eikö heille todella ole jo annettu selvä vahvistus aikaisempien kirjoituksien suhteen
Ayah 133وَلَوۡ أَنَّآ أَهۡلَكۡنَٰهُم بِعَذَابࣲ مِّن قَبۡلِهِۦ لَقَالُواْ رَبَّنَا لَوۡلَآ أَرۡسَلۡتَ إِلَيۡنَا رَسُولࣰ ا فَنَتَّبِعَ ءَايَٰتِكَ مِن قَبۡلِ أَن نَّذِلَّ وَنَخۡزَىٰ
Ja jos olisimme saattanut heidät jonkin vitsauksen alaisiksi ennen profeetan tuloa, he olisivat sanoneet: »Herra, miksi et lähettänyt luoksemme sananjulistajaa, jotta olisimme voineet seurata käskyäsi, ennenkuin meidät masennettiin ja häväistiin?»
Ayah 134قُلۡ كُلࣱّ مُّتَرَبِّصࣱ فَتَرَبَّصُواْۖ فَسَتَعۡلَمُونَ مَنۡ أَصۡحَٰبُ ٱلصِّرَٰطِ ٱلسَّوِيِّ وَمَنِ ٱهۡتَدَىٰ
Vastaa heille: »Kaikki odottavat, sentähden odottakaa tekin, sillä pian tulette tietämään, ketkä ovat oikean tien kulkijoita ja ketkä ovat saaneet johdatuksen.»
Ayah 135