Suura Al-Waaqia — The Inevitable

Suura Al-Waaqia (The Inevitable) — 56/114 · 96 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.

إِذَا وَقَعَتِ ٱلۡوَاقِعَةُ

Kun Suuri Tapahtuma tulee

Ayah 1

لَيۡسَ لِوَقۡعَتِهَا كَاذِبَةٌ

ei ole ketään, joka voisi sen kieltää

Ayah 2

خَافِضَةࣱ رَّافِعَةٌ

Se alentaa ja ylentää

Ayah 3

إِذَا رُجَّتِ ٱلۡأَرۡضُ رَجࣰّ ا

kun maa vapisee ankarasti

Ayah 4

وَبُسَّتِ ٱلۡجِبَالُ بَسࣰّ ا

ja vuoret murtuvat sirpaleiksi

Ayah 5

فَكَانَتۡ هَبَآءࣰ مُّنۢبَثࣰّ ا

niin että niistä tulee kuin hajoitettua tomua

Ayah 6

وَكُنتُمۡ أَزۡوَٰجࣰ ا ثَلَٰثَةࣰ‏

ja teitä tulee olemaan kolmea laatua

Ayah 7

فَأَصۡحَٰبُ ٱلۡمَيۡمَنَةِ مَآ أَصۡحَٰبُ ٱلۡمَيۡمَنَةِ

Ensiksi ne, jotka ovat oikealla; ketkä ovat ne onnelliset, jotka ovat oikealla puolella

Ayah 8

وَأَصۡحَٰبُ ٱلۡمَشۡـَٔمَةِ مَآ أَصۡحَٰبُ ٱلۡمَشۡـَٔمَةِ

Ja ne, jotka ovat vasemmalla; ketkä ovat ne onnettomat, jotka ovat vasemmalla puolella

Ayah 9

وَٱلسَّٰبِقُونَ ٱلسَّٰبِقُونَ

Ja ensimmäiset pysyvät ensimmäisinä

Ayah 10

أُوْلَٰٓئِكَ ٱلۡمُقَرَّبُونَ

Heidät saatetaan Jumalan läheisyyteen

Ayah 11

فِي جَنَّٰتِ ٱلنَّعِيمِ

autuuden puutarhoihin

Ayah 12

ثُلَّةࣱ مِّنَ ٱلۡأَوَّلِينَ

suuret joukot niitä, jotka aikaisemmin liittyivät profeettaan

Ayah 13

وَقَلِيلࣱ مِّنَ ٱلۡأٓخِرِينَ

mutta vain pieni määrä myöhemmin liittyneitä

Ayah 14

عَلَىٰ سُرُرࣲ مَّوۡضُونَةࣲ‏

Siellä he saavat levätä kultakuteisilla istuimilla

Ayah 15

مُّتَّكِـِٔينَ عَلَيۡهَا مُتَقَٰبِلِينَ

toinen toistaan vastapäätä

Ayah 16

يَطُوفُ عَلَيۡهِمۡ وِلۡدَٰنࣱ مُّخَلَّدُونَ

ikuisesti nuoret pojat palvelevat heitä

Ayah 17

بِأَكۡوَابࣲ وَأَبَارِيقَ وَكَأۡسࣲ مِّن مَّعِينࣲ‏

pikarit, haarikat ja maljat täynnä puhdasta juomaa

Ayah 18

لَّا يُصَدَّعُونَ عَنۡهَا وَلَا يُنزِفُونَ

josta he eivät saa päänkipua eivätkä päihdy

Ayah 19

وَفَٰكِهَةࣲ مِّمَّا يَتَخَيَّرُونَ

tarjoten hedelmiä, jotka ovat heille mieluisia

Ayah 20

وَلَحۡمِ طَيۡرࣲ مِّمَّا يَشۡتَهُونَ

ja linnunlihaa, aivan heidän toivonsa mukaan

Ayah 21

وَحُورٌ عِينࣱ‏

Siellä on kaunosilmäisiä sulottaria

Ayah 22

كَأَمۡثَٰلِ ٱللُّؤۡلُوِٕ ٱلۡمَكۡنُونِ

jotka ovat kuin kätketyt helmet

Ayah 23

جَزَآءَۢ بِمَا كَانُواْ يَعۡمَلُونَ

palkaksi siitä, mitä he ovat tehneet

Ayah 24

لَا يَسۡمَعُونَ فِيهَا لَغۡوࣰ ا وَلَا تَأۡثِيمًا

Siellä he eivät saa kuulla turhaa eivätkä syntistä puhetta

Ayah 25

إِلَّا قِيلࣰ ا سَلَٰمࣰ ا سَلَٰمࣰ ا

vaan he sanovat: »Rauha, rauha!»

Ayah 26

وَأَصۡحَٰبُ ٱلۡيَمِينِ مَآ أَصۡحَٰبُ ٱلۡيَمِينِ

Entä ne, jotka ovat oikealla; keitä ovat ne, jotka ovat oikealla puolella

Ayah 27

فِي سِدۡرࣲ مَّخۡضُودࣲ‏

He ovat lootuspuiden keskellä, puiden, joissa ei ole okaa

Ayah 28

وَطَلۡحࣲ مَّنضُودࣲ‏

ja banaanien, joissa on terttu tertun päällä

Ayah 29

وَظِلࣲّ مَّمۡدُودࣲ‏

Siellä on avaria varjopaikkoja

Ayah 30

وَمَآءࣲ مَّسۡكُوبࣲ‏

vuolaasti virtaavaa vesiä

Ayah 31

وَفَٰكِهَةࣲ كَثِيرَةࣲ‏

ja runsaasti hedelmiä

Ayah 32

لَّا مَقۡطُوعَةࣲ وَلَا مَمۡنُوعَةࣲ‏

jotka eivät vähene ja joita ei heiltä evätä

Ayah 33

وَفُرُشࣲ مَّرۡفُوعَةٍ

Siellä on neitoja ylväillä lepovuoteillaan

Ayah 34

إِنَّآ أَنشَأۡنَٰهُنَّ إِنشَآءࣰ‏

Totisesti olemme luonut heidät omin käsin

Ayah 35

فَجَعَلۡنَٰهُنَّ أَبۡكَارًا

sallien heidän pysyä neitseinä

Ayah 36

عُرُبًا أَتۡرَابࣰ ا

hellinä ja samanikäisinä

Ayah 37

لِّأَصۡحَٰبِ ٱلۡيَمِينِ

niitä varten, jotka ovat oikealla puolella

Ayah 38

ثُلَّةࣱ مِّنَ ٱلۡأَوَّلِينَ

joista lukuisat kuuluivat aikaisimpiin profeetan kannattajiin

Ayah 39

وَثُلَّةࣱ مِّنَ ٱلۡأٓخِرِينَ

ja myöhemmin liittyneitä suuri joukko

Ayah 40

وَأَصۡحَٰبُ ٱلشِّمَالِ مَآ أَصۡحَٰبُ ٱلشِّمَالِ

Entä ne, jotka ovat vasemmalla; keitä raukkoja ovat ne, jotka ovat vasemmalla puolella

Ayah 41

فِي سَمُومࣲ وَحَمِيمࣲ‏

Heitä tukahduttavat kuumat tuulet ja polttaa kiehuva vesi

Ayah 42

وَظِلࣲّ مِّن يَحۡمُومࣲ‏

sekä pimentää musta savu

Ayah 43

لَّا بَارِدࣲ وَلَا كَرِيمٍ

joka ei tuo vilvoitusta eikä virkistystä

Ayah 44

إِنَّهُمۡ كَانُواْ قَبۡلَ ذَٰلِكَ مُتۡرَفِينَ

Aikanaan elivät he totisesti yltäkylläisyydessä

Ayah 45

وَكَانُواْ يُصِرُّونَ عَلَى ٱلۡحِنثِ ٱلۡعَظِيمِ

paatuen suurissa synneissään

Ayah 46

وَكَانُواْ يَقُولُونَ أَئِذَا مِتۡنَا وَكُنَّا تُرَابࣰ ا وَعِظَٰمًا أَءِنَّا لَمَبۡعُوثُونَ

sanoen toisilleen: »Kun olemme kuolleet ja meistä on tullut tomua ja luita, herätetäänkö meidät todella kuolleista

Ayah 47

أَوَءَابَآؤُنَا ٱلۡأَوَّلُونَ

tai herätetäänkö esi-isämme?»

Ayah 48

قُلۡ إِنَّ ٱلۡأَوَّلِينَ وَٱلۡأٓخِرِينَ

Sano: »Sekä edelliset että jälkimmäiset

Ayah 49

لَمَجۡمُوعُونَ إِلَىٰ مِيقَٰتِ يَوۡمࣲ مَّعۡلُومࣲ‏

kootaan yhteen määrättynä hetkenä ja päivänä.»

Ayah 50

ثُمَّ إِنَّكُمۡ أَيُّهَا ٱلضَّآلُّونَ ٱلۡمُكَذِّبُونَ

Te harhapoluille joutuneet, jotka selititte totuuden valheeksi

Ayah 51

لَأٓكِلُونَ مِن شَجَرࣲ مِّن زَقُّومࣲ‏

totisesti te saatte silloin syödä Zakkuum-puuta

Ayah 52

فَمَالِـُٔونَ مِنۡهَا ٱلۡبُطُونَ

ja täyttää vatsanne sillä

Ayah 53

فَشَٰرِبُونَ عَلَيۡهِ مِنَ ٱلۡحَمِيمِ

juoda kiehuvaa vettä sen päälle

Ayah 54

فَشَٰرِبُونَ شُرۡبَ ٱلۡهِيمِ

juoda niinkuin janoiset kameelit

Ayah 55

هَٰذَا نُزُلُهُمۡ يَوۡمَ ٱلدِّينِ

Tässä on heidän kestityksensä tuomiopäivänä

Ayah 56

نَحۡنُ خَلَقۡنَٰكُمۡ فَلَوۡلَا تُصَدِّقُونَ

Me olemme luonut teidät, miksi siis ette tunnusta sitä totuudeksi

Ayah 57

أَفَرَءَيۡتُم مَّا تُمۡنُونَ

Oletteko ajatelleet siementä, joka antoi teille elämän

Ayah 58

ءَأَنتُمۡ تَخۡلُقُونَهُۥٓ أَمۡ نَحۡنُ ٱلۡخَٰلِقُونَ

Loitteko te sen vai Mekö olemme sen luonut

Ayah 59

نَحۡنُ قَدَّرۡنَا بَيۡنَكُمُ ٱلۡمَوۡتَ وَمَا نَحۡنُ بِمَسۡبُوقِينَ

Me olemme asettanut teille kuoleman, eikä mikään estä Meitä

Ayah 60

عَلَىٰٓ أَن نُّبَدِّلَ أَمۡثَٰلَكُمۡ وَنُنشِئَكُمۡ فِي مَا لَا تَعۡلَمُونَ

luomasta sijaanne toisenlaisia olentoja, antamalla teille muodon, jota ette tunne

Ayah 61

وَلَقَدۡ عَلِمۡتُمُ ٱلنَّشۡأَةَ ٱلۡأُولَىٰ فَلَوۡلَا تَذَكَّرُونَ

Olette totisesti tulleet tuntemaan ensimmäisen luomisen, miksi ette ota kehoitusta varteen

Ayah 62

أَفَرَءَيۡتُم مَّا تَحۡرُثُونَ

Oletteko ajatelleet kylvöänne

Ayah 63

ءَأَنتُمۡ تَزۡرَعُونَهُۥٓ أَمۡ نَحۡنُ ٱلزَّٰرِعُونَ

Tekö saatte sen kasvamaan, vai Mekö sen aikaansaamme

Ayah 64

لَوۡ نَشَآءُ لَجَعَلۡنَٰهُ حُطَٰمࣰ ا فَظَلۡتُمۡ تَفَكَّهُونَ

Jos Me tahtoisimme, voisimme muuttaa sen kuivuneiksi korsiksi, niin että te ihmettelisitte kokonaisen päivän ja sanoisitte

Ayah 65

إِنَّا لَمُغۡرَمُونَ

»Totisesti, velkana on meillä kaikki

Ayah 66

بَلۡ نَحۡنُ مَحۡرُومُونَ

niin - meillä ei ole mitään.»

Ayah 67

أَفَرَءَيۡتُمُ ٱلۡمَآءَ ٱلَّذِي تَشۡرَبُونَ

Mitä ajattelette vedestä, jota juotte

Ayah 68

ءَأَنتُمۡ أَنزَلۡتُمُوهُ مِنَ ٱلۡمُزۡنِ أَمۡ نَحۡنُ ٱلۡمُنزِلُونَ

Tekö sen vuodatatte alas pilvistä, vai Mekö sen teemme

Ayah 69

لَوۡ نَشَآءُ جَعَلۡنَٰهُ أُجَاجࣰ ا فَلَوۡلَا تَشۡكُرُونَ

Jos tahtoisimme, voisimme tehdä sen suolaiseksi; miksi siis ette ole kiitollisia

Ayah 70

أَفَرَءَيۡتُمُ ٱلنَّارَ ٱلَّتِي تُورُونَ

Mitä ajattelette tulesta, jonka sytytätte

Ayah 71

ءَأَنتُمۡ أَنشَأۡتُمۡ شَجَرَتَهَآ أَمۡ نَحۡنُ ٱلۡمُنشِـُٔونَ

Tekö olette kasvattaneet puun sitä varten, vai Mekö olemme sen kasvattanut

Ayah 72

نَحۡنُ جَعَلۡنَٰهَا تَذۡكِرَةࣰ وَمَتَٰعࣰ ا لِّلۡمُقۡوِينَ

Me olemme asettanut puut erämaan vaeltajalle kehoitukseksi ja hyödyksi

Ayah 73

فَسَبِّحۡ بِٱسۡمِ رَبِّكَ ٱلۡعَظِيمِ

Ylistä siis suuren Herrasi nimeä

Ayah 74

۞فَلَآ أُقۡسِمُ بِمَوَٰقِعِ ٱلنُّجُومِ

Vannon tähtien aseman nimeen

Ayah 75

وَإِنَّهُۥ لَقَسَمࣱ لَّوۡ تَعۡلَمُونَ عَظِيمٌ

ja se on totisesti suuri vala, jospa sen tietäisitte

Ayah 76

إِنَّهُۥ لَقُرۡءَانࣱ كَرِيمࣱ‏

totisesti tämä on ylevä Koraani

Ayah 77

فِي كِتَٰبࣲ مَّكۡنُونࣲ‏

hyvin säilyneenä kirjassa

Ayah 78

لَّا يَمَسُّهُۥٓ إِلَّا ٱلۡمُطَهَّرُونَ

Sitä saavat koskettaa vain puhtaat

Ayah 79

تَنزِيلࣱ مِّن رَّبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

Sen lähetti maailmojen Herra

Ayah 80

أَفَبِهَٰذَا ٱلۡحَدِيثِ أَنتُم مُّدۡهِنُونَ

Tahdotteko sittenkin halveksia tätä Kirjaa

Ayah 81

وَتَجۡعَلُونَ رِزۡقَكُمۡ أَنَّكُمۡ تُكَذِّبُونَ

ja aivan kuin elinkeinoksenne väittää sitä valheeksi

Ayah 82

فَلَوۡلَآ إِذَا بَلَغَتِ ٱلۡحُلۡقُومَ

Mutta kun sielu, henkenne ruumiista paetessa, nousee kurkkuun

Ayah 83

وَأَنتُمۡ حِينَئِذࣲ تَنظُرُونَ

ja te silloin katselette kuolemaa

Ayah 84

وَنَحۡنُ أَقۡرَبُ إِلَيۡهِ مِنكُمۡ وَلَٰكِن لَّا تُبۡصِرُونَ

vaikka olemmehan Me lähempänä kuolevaa kuin te, teidän sitä kuitenkaan näkemättä

Ayah 85

فَلَوۡلَآ إِن كُنتُمۡ غَيۡرَ مَدِينِينَ

miksi ette te, jotka kiellätte riippuvaisuutenne Jumalasta

Ayah 86

تَرۡجِعُونَهَآ إِن كُنتُمۡ صَٰدِقِينَ

voi silloin torjua sitä kääntymään takaisin, jos totta puhutte

Ayah 87

فَأَمَّآ إِن كَانَ مِنَ ٱلۡمُقَرَّبِينَ

Jos kuoleva kuuluu niihin, jotka pääsevät lähelle Jumalaa

Ayah 88

فَرَوۡحࣱ وَرَيۡحَانࣱ وَجَنَّتُ نَعِيمࣲ‏

tulee hänen osakseen onni, kukkien tuoksu ja autuuden puutarhat

Ayah 89

وَأَمَّآ إِن كَانَ مِنۡ أَصۡحَٰبِ ٱلۡيَمِينِ

Jos hän on niitä, jotka joutuvat oikealle puolelle

Ayah 90

فَسَلَٰمࣱ لَّكَ مِنۡ أَصۡحَٰبِ ٱلۡيَمِينِ

on hänen osansa: »Rauha olkoon sinulla ja niillä, jotka ovat oikealla puolella!»

Ayah 91

وَأَمَّآ إِن كَانَ مِنَ ٱلۡمُكَذِّبِينَ ٱلضَّآلِّينَ

Mutta jos hän kuuluu niihin, jotka väittävät totuutta valheeksi, ja kulkee harhateitä

Ayah 92

فَنُزُلࣱ مِّنۡ حَمِيمࣲ‏

on hänen tervetuliaismaljansa kiehuvaa vettä

Ayah 93

وَتَصۡلِيَةُ جَحِيمٍ

ja hän palaa ikuisessa tulessa

Ayah 94

إِنَّ هَٰذَا لَهُوَ حَقُّ ٱلۡيَقِينِ

Tämä on totisesti varma totuus

Ayah 95

فَسَبِّحۡ بِٱسۡمِ رَبِّكَ ٱلۡعَظِيمِ

Ylistä siis Herrasi nimeä, suuren

Ayah 96