Suura Al-Qamar — The Moon

Suura Al-Qamar (The Moon) — 54/114 · 55 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.

ٱقۡتَرَبَتِ ٱلسَّاعَةُ وَٱنشَقَّ ٱلۡقَمَرُ

Hetki lähestyy ja kuu jakaantuu

Ayah 1

وَإِن يَرَوۡاْ ءَايَةࣰ يُعۡرِضُواْ وَيَقُولُواْ سِحۡرࣱ مُّسۡتَمِرࣱّ‏

Mutta jos he näkevät tunnusmerkin, he kääntyvät syrjään ja sanovat: »Valtavaa lumousta!»

Ayah 2

وَكَذَّبُواْ وَٱتَّبَعُوٓاْ أَهۡوَآءَهُمۡۚ وَكُلُّ أَمۡرࣲ مُّسۡتَقِرࣱّ‏

ja pitävät sitä valheena ja noudattavat halujaan, mutta kaikella on määrätty aikansa

Ayah 3

وَلَقَدۡ جَآءَهُم مِّنَ ٱلۡأَنۢبَآءِ مَا فِيهِ مُزۡدَجَرٌ

totisesti ovat he saaneet monta varoittavaa sanomaa

Ayah 4

حِكۡمَةُۢ بَٰلِغَةࣱۖ فَمَا تُغۡنِ ٱلنُّذُرُ

täydellisen viisauden sisältäviä varoituksia, mutta varoitukset eivät heitä hyödytä

Ayah 5

فَتَوَلَّ عَنۡهُمۡۘ يَوۡمَ يَدۡعُ ٱلدَّاعِ إِلَىٰ شَيۡءࣲ نُّكُرٍ

Käänny siis pois heistä! Sinä päivänä, jolloin kutsuja kutsuu heidät vastenmieliseen tehtävään

Ayah 6

خُشَّعًا أَبۡصَٰرُهُمۡ يَخۡرُجُونَ مِنَ ٱلۡأَجۡدَاثِ كَأَنَّهُمۡ جَرَادࣱ مُّنتَشِرࣱ‏

he astuvat silmät maahan luotuina esiin haudoistaan kuin hajalle siroteltu heinäsirkkaparvi

Ayah 7

مُّهۡطِعِينَ إِلَى ٱلدَّاعِۖ يَقُولُ ٱلۡكَٰفِرُونَ هَٰذَا يَوۡمٌ عَسِرࣱ‏

kiiruhtaen pelokkaina kohtaamaan kutsujaa. Epäuskoiset sanovat: »Tämä on kova päivä.»

Ayah 8

۞كَذَّبَتۡ قَبۡلَهُمۡ قَوۡمُ نُوحࣲ فَكَذَّبُواْ عَبۡدَنَا وَقَالُواْ مَجۡنُونࣱ وَٱزۡدُجِرَ

Nooan kansa ennen heitä kielsi hänet. Niin, he pitivät palvelijaamme valehtelijana ja sanoivat: »Hän on hullu», ja he puhuivat hänelle ylenkatseellisesti

Ayah 9

فَدَعَا رَبَّهُۥٓ أَنِّي مَغۡلُوبࣱ فَٱنتَصِرۡ

Mutta hän huusi avuksi Herraansa sanoen: »Minä olen masentunut, auta Sinä minua!»

Ayah 10

فَفَتَحۡنَآ أَبۡوَٰبَ ٱلسَّمَآءِ بِمَآءࣲ مُّنۡهَمِرࣲ‏

Silloin avasimme taivaan portit veden syöstä alas

Ayah 11

وَفَجَّرۡنَا ٱلۡأَرۡضَ عُيُونࣰ ا فَٱلۡتَقَى ٱلۡمَآءُ عَلَىٰٓ أَمۡرࣲ قَدۡ قُدِرَ

ja maasta pursui joukko lähteitä, niin että kaikki vedet yhtyivät, mikä oli ennakolta päätetty

Ayah 12

وَحَمَلۡنَٰهُ عَلَىٰ ذَاتِ أَلۡوَٰحࣲ وَدُسُرࣲ‏

Ja Me kannoimme häntä laudoista ja nauloista kyhätyllä laivalla

Ayah 13

تَجۡرِي بِأَعۡيُنِنَا جَزَآءࣰ لِّمَن كَانَ كُفِرَ

joka liikkui silmäimme edessä; se oli palkkio hänelle, jonka sanoma hylättiin

Ayah 14

وَلَقَد تَّرَكۡنَٰهَآ ءَايَةࣰ فَهَلۡ مِن مُّدَّكِرࣲ‏

Totisesti Me jätimme sen merkiksi. Mutta missä on se, joka ottaa siitä vaarin

Ayah 15

فَكَيۡفَ كَانَ عَذَابِي وَنُذُرِ

Millainen oli Minun rangaistukseni ja Minun varoitukseni

Ayah 16

وَلَقَدۡ يَسَّرۡنَا ٱلۡقُرۡءَانَ لِلذِّكۡرِ فَهَلۡ مِن مُّدَّكِرࣲ‏

Me teimme totisesti Koraanin helposti muistettavaksi, mutta missä on se, joka haluaa noudattaa sitä

Ayah 17

كَذَّبَتۡ عَادࣱ فَكَيۡفَ كَانَ عَذَابِي وَنُذُرِ

Aad julisti sanansaattajamme valehtelijaksi, ja millainen olikaan Minun rangaistukseni ja Minun varoitukseni

Ayah 18

إِنَّآ أَرۡسَلۡنَا عَلَيۡهِمۡ رِيحࣰ ا صَرۡصَرࣰ ا فِي يَوۡمِ نَحۡسࣲ مُّسۡتَمِرࣲّ‏

Totisesti Me lähetimme pauhaavan myrskyn heidän ylitseen katkerana onnettomuuden päivänä

Ayah 19

تَنزِعُ ٱلنَّاسَ كَأَنَّهُمۡ أَعۡجَازُ نَخۡلࣲ مُّنقَعِرࣲ‏

Se tempasi mukaansa ihmiset kuin maasta juurineen revityt palmunrungot

Ayah 20

فَكَيۡفَ كَانَ عَذَابِي وَنُذُرِ

Millainen olikaan Minun rangaistukseni ja Minun varoitukseni

Ayah 21

وَلَقَدۡ يَسَّرۡنَا ٱلۡقُرۡءَانَ لِلذِّكۡرِ فَهَلۡ مِن مُّدَّكِرࣲ‏

Totisesti olemme tehnyt Koraanin helpoksi muistaa, mutta missä on se, joka haluaa totella sitä

Ayah 22

كَذَّبَتۡ ثَمُودُ بِٱلنُّذُرِ

Tamuud leimasi varoittajat valehtelijoiksi

Ayah 23

فَقَالُوٓاْ أَبَشَرࣰ ا مِّنَّا وَٰحِدࣰ ا نَّتَّبِعُهُۥٓ إِنَّآ إِذࣰ ا لَّفِي ضَلَٰلࣲ وَسُعُرٍ

sanoen: »Tuleeko meidän seurata sellaista, joka on vain meikäläinen? Totisesti olisimme silloin erhetyksen ja mielettömyyden vallassa

Ayah 24

أَءُلۡقِيَ ٱلذِّكۡرُ عَلَيۡهِ مِنۢ بَيۡنِنَا بَلۡ هُوَ كَذَّابٌ أَشِرࣱ‏

Onko kehoitus annettu tehtäväksi jollekulle meidän keskuudestamme? Ei, hän on suuri valehtelija, itsensä ylentäjä.»

Ayah 25

سَيَعۡلَمُونَ غَدࣰ ا مَّنِ ٱلۡكَذَّابُ ٱلۡأَشِرُ

Huomenna he saavat tietää, kuka on suuri valehtelija ja itsensä ylistäjä

Ayah 26

إِنَّا مُرۡسِلُواْ ٱلنَّاقَةِ فِتۡنَةࣰ لَّهُمۡ فَٱرۡتَقِبۡهُمۡ وَٱصۡطَبِرۡ

Totisesti Me aiomme lähettää naaraskameelin heille koetukseksi. Pidä siis silmällä heitä ja ole kärsivällinen

Ayah 27

وَنَبِّئۡهُمۡ أَنَّ ٱلۡمَآءَ قِسۡمَةُۢ بَيۡنَهُمۡۖ كُلُّ شِرۡبࣲ مُّحۡتَضَرࣱ‏

Ilmoita heille, että vesi on jaettu heidän keskensä, niin että jokainen on vuorollaan kameelia juottamassa

Ayah 28

فَنَادَوۡاْ صَاحِبَهُمۡ فَتَعَاطَىٰ فَعَقَرَ

Mutta he kutsuivat toverinsa, ja tämä veti esiin miekkansa ja teki eläimestä ramman

Ayah 29

فَكَيۡفَ كَانَ عَذَابِي وَنُذُرِ

Mutta minkälainen olikaan Minun lähettämäni kuritus ja varoitus

Ayah 30

إِنَّآ أَرۡسَلۡنَا عَلَيۡهِمۡ صَيۡحَةࣰ وَٰحِدَةࣰ فَكَانُواْ كَهَشِيمِ ٱلۡمُحۡتَظِرِ

Totisesti lähetimme heille yhden ainoan jyrähdyksen, ja he olivat kuin vitsoja, joita aidanpunojat käyttävät

Ayah 31

وَلَقَدۡ يَسَّرۡنَا ٱلۡقُرۡءَانَ لِلذِّكۡرِ فَهَلۡ مِن مُّدَّكِرࣲ‏

Totisesti olemme tehnyt tämän Koraanin helpoksi muistaa, mutta missä on se, joka tahtoo noudattaa sitä

Ayah 32

كَذَّبَتۡ قَوۡمُ لُوطِۭ بِٱلنُّذُرِ

Lootin kansa julisti varoittajat valehtelijoiksi

Ayah 33

إِنَّآ أَرۡسَلۡنَا عَلَيۡهِمۡ حَاصِبًا إِلَّآ ءَالَ لُوطࣲۖ نَّجَّيۡنَٰهُم بِسَحَرࣲ‏

Totisesti Me lähetimme heille pyörremyrskyn; mutta Lootin perheen pelastimme aamun koittaessa

Ayah 34

نِّعۡمَةࣰ مِّنۡ عِندِنَاۚ كَذَٰلِكَ نَجۡزِي مَن شَكَرَ

se oli Meidän osoittamamme armo. Näin palkitsemme sen, joka on kiitollinen

Ayah 35

وَلَقَدۡ أَنذَرَهُم بَطۡشَتَنَا فَتَمَارَوۡاْ بِٱلنُّذُرِ

Totisesti hän oli varoittanut heitä Meidän väliintulostamme, mutta he epäilivät varoitusta

Ayah 36

وَلَقَدۡ رَٰوَدُوهُ عَن ضَيۡفِهِۦ فَطَمَسۡنَآ أَعۡيُنَهُمۡ فَذُوقُواْ عَذَابِي وَنُذُرِ

He aikoivat viedä pois hänen vieraansa, mutta Me sokaisimme heidän silmänsä: »Kokekaa siis lähettämäni kuritus ja varoitus!»

Ayah 37

وَلَقَدۡ صَبَّحَهُم بُكۡرَةً عَذَابࣱ مُّسۡتَقِرࣱّ‏

Ja totisesti, rangaistus, mikä oli heille määrätty, tuli aamulla heidän osakseen

Ayah 38

فَذُوقُواْ عَذَابِي وَنُذُرِ

Tulkaa siis kokemaan lähettämäni rangaistus ja varoitus

Ayah 39

وَلَقَدۡ يَسَّرۡنَا ٱلۡقُرۡءَانَ لِلذِّكۡرِ فَهَلۡ مِن مُّدَّكِرࣲ‏

Olemmehan tehnyt Koraanin helpoksi muistaa, mutta missä on se, joka haluaa noudattaa sitä

Ayah 40

وَلَقَدۡ جَآءَ ءَالَ فِرۡعَوۡنَ ٱلنُّذُرُ

Toden totta tulivat varoittajat faraon kansan tykö

Ayah 41

كَذَّبُواْ بِـَٔايَٰتِنَا كُلِّهَا فَأَخَذۡنَٰهُمۡ أَخۡذَ عَزِيزࣲ مُّقۡتَدِرٍ

He pitivät kaikkia tunnusmerkkejämme valheena, ja siksi me tartuimme heihin mahtavan, taitavan voimalla

Ayah 42

أَكُفَّارُكُمۡ خَيۡرࣱ مِّنۡ أُوْلَٰٓئِكُمۡ أَمۡ لَكُم بَرَآءَةࣱ فِي ٱلزُّبُرِ

Ovatko teidän aikanne epäuskoiset parempia kuin nämä? Vai onko Pyhässä kirjassa poikkeus juuri teidän hyväksenne

Ayah 43

أَمۡ يَقُولُونَ نَحۡنُ جَمِيعࣱ مُّنتَصِرࣱ‏

Tai sanovatko he: »Me seisomme lujasti yhdessä, autamme joukolla itseämme.»

Ayah 44

سَيُهۡزَمُ ٱلۡجَمۡعُ وَيُوَلُّونَ ٱلدُّبُرَ

Pian hajoitetaan tuo joukko, ja he kääntyvät pakoon

Ayah 45

بَلِ ٱلسَّاعَةُ مَوۡعِدُهُمۡ وَٱلسَّاعَةُ أَدۡهَىٰ وَأَمَرُّ

Niin, hetki on heille määrätty, ja se hetki on mitä kovin ja katkerin

Ayah 46

إِنَّ ٱلۡمُجۡرِمِينَ فِي ضَلَٰلࣲ وَسُعُرࣲ‏

Totisesti ovat syntiset harhaan johdettuja ja mielettömyyden vallassa

Ayah 47

يَوۡمَ يُسۡحَبُونَ فِي ٱلنَّارِ عَلَىٰ وُجُوهِهِمۡ ذُوقُواْ مَسَّ سَقَرَ

Sinä päivänä, jona heidät suin päin raastetaan tuleen, sanotaan heille: »Kokekaa kuumuuden kouria!»

Ayah 48

إِنَّا كُلَّ شَيۡءٍ خَلَقۡنَٰهُ بِقَدَرࣲ‏

Olemme totisesti luonut kaiken oman mittansa mukaan

Ayah 49

وَمَآ أَمۡرُنَآ إِلَّا وَٰحِدَةࣱ كَلَمۡحِۭ بِٱلۡبَصَرِ

ja Meidän käskymme on nopea kuin silmänräpäys

Ayah 50

وَلَقَدۡ أَهۡلَكۡنَآ أَشۡيَاعَكُمۡ فَهَلۡ مِن مُّدَّكِرࣲ‏

Totisesti olemme kukistanut vertaisenne, mutta onko ketään, joka tahtoisi noudattaa varoitusta

Ayah 51

وَكُلُّ شَيۡءࣲ فَعَلُوهُ فِي ٱلزُّبُرِ

Kaikki, mitä he tekevät, on Jumalan kirjoissa

Ayah 52

وَكُلُّ صَغِيرࣲ وَكَبِيرࣲ مُّسۡتَطَرٌ

Kaikki, sekä suuri että pieni, on kirjoitettu muistiin

Ayah 53

إِنَّ ٱلۡمُتَّقِينَ فِي جَنَّٰتࣲ وَنَهَرࣲ‏

Totisesti saavat ne, jotka Jumalaa pelkäävät, olla puutarhoissa ja virtojen äärillä

Ayah 54

فِي مَقۡعَدِ صِدۡقٍ عِندَ مَلِيكࣲ مُّقۡتَدِرِۭ

totuuden asuinsijoissa, lähellä Kuningasta, mahtavaa

Ayah 55