Suura Saba — Sheba

Suura Saba (Sheba) — 34/114 · 54 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.

ٱلۡحَمۡدُ لِلَّهِ ٱلَّذِي لَهُۥ مَا فِي ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَمَا فِي ٱلۡأَرۡضِ وَلَهُ ٱلۡحَمۡدُ فِي ٱلۡأٓخِرَةِۚ وَهُوَ ٱلۡحَكِيمُ ٱلۡخَبِيرُ

Ylistys ja kunnia Jumalalle, jolle kuuluu kaikki, mitä taivaissa ja maassa on; Hänelle kuuluu tulevienkin aikojen ylistys, sillä Hän on viisas, kaikkitietävä

Ayah 1

يَعۡلَمُ مَا يَلِجُ فِي ٱلۡأَرۡضِ وَمَا يَخۡرُجُ مِنۡهَا وَمَا يَنزِلُ مِنَ ٱلسَّمَآءِ وَمَا يَعۡرُجُ فِيهَاۚ وَهُوَ ٱلرَّحِيمُ ٱلۡغَفُورُ

Hän tuntee kaiken, mikä joutuu maan uumeniin ja mikä maasta esille nousee, kaiken, mikä tulee taivaista tai sinne nousee; Hän on laupias, anteeksiantava

Ayah 2

وَقَالَ ٱلَّذِينَ كَفَرُواْ لَا تَأۡتِينَا ٱلسَّاعَةُۖ قُلۡ بَلَىٰ وَرَبِّي لَتَأۡتِيَنَّكُمۡ عَٰلِمِ ٱلۡغَيۡبِۖ لَا يَعۡزُبُ عَنۡهُ مِثۡقَالُ ذَرَّةࣲ فِي ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَلَا فِي ٱلۡأَرۡضِ وَلَآ أَصۡغَرُ مِن ذَٰلِكَ وَلَآ أَكۡبَرُ إِلَّا فِي كِتَٰبࣲ مُّبِينࣲ‏

Epäuskoiset sanovat: »Ei se (tuomion) hetki meille tule.» Sano: »Kyllä! Kautta Herrani, joka tuntee silmiltä salatut, teille varmasti koittaa (tuomionpäivä).» Ei taivaassa eikä maassa ole mitään Hänen valtansa ulkopuolella, ei hivenenkään verran eikä sitä vähemmän tahi enemmän, vaan kaikki on selvästi (Jumalan) kirjoissa

Ayah 3

لِّيَجۡزِيَ ٱلَّذِينَ ءَامَنُواْ وَعَمِلُواْ ٱلصَّٰلِحَٰتِۚ أُوْلَٰٓئِكَ لَهُم مَّغۡفِرَةࣱ وَرِزۡقࣱ كَرِيمࣱ‏

joten Hän osaa palkita niitä, jotka uskovat ja hyvää harjoittavat: näille kuuluu anteeksiantamus ja ihana osa

Ayah 4

وَٱلَّذِينَ سَعَوۡ فِيٓ ءَايَٰتِنَا مُعَٰجِزِينَ أُوْلَٰٓئِكَ لَهُمۡ عَذَابࣱ مِّن رِّجۡزٍ أَلِيمࣱ‏

Mutta niitä, jotka koettavat halventaa Meidän ilmoituksiamme, odottaa tuskallinen ja ankara rangaistus

Ayah 5

وَيَرَى ٱلَّذِينَ أُوتُواْ ٱلۡعِلۡمَ ٱلَّذِيٓ أُنزِلَ إِلَيۡكَ مِن رَّبِّكَ هُوَ ٱلۡحَقَّ وَيَهۡدِيٓ إِلَىٰ صِرَٰطِ ٱلۡعَزِيزِ ٱلۡحَمِيدِ

Kyllä ne, jotka ovat saaneet Herrasi sinulle lähettämät ilmoitukset, tajuavat, että niissä on totuus, joka ohjaa kaikkivaltiaan, ylistetyn tielle

Ayah 6

وَقَالَ ٱلَّذِينَ كَفَرُواْ هَلۡ نَدُلُّكُمۡ عَلَىٰ رَجُلࣲ يُنَبِّئُكُمۡ إِذَا مُزِّقۡتُمۡ كُلَّ مُمَزَّقٍ إِنَّكُمۡ لَفِي خَلۡقࣲ جَدِيدٍ

Kieltäjät sanovat: »Näytämmekö sinulle miehen, joka sinulle sanoo, että sinun tomusi tyystin hajalle saatetaan ja että sinut sitten varmasti kootaan ja herätetään uudesti luotuna

Ayah 7

أَفۡتَرَىٰ عَلَى ٱللَّهِ كَذِبًا أَم بِهِۦ جِنَّةُۢۗ بَلِ ٱلَّذِينَ لَا يُؤۡمِنُونَ بِٱلۡأٓخِرَةِ فِي ٱلۡعَذَابِ وَٱلضَّلَٰلِ ٱلۡبَعِيدِ

Hän on sepittänyt valheen Jumalasta tai hän on järjiltään.», Mutta ne, jotka eivät usko tulevaan elämään, saavat rangaistuksen ja ovat suuressa harhassa

Ayah 8

أَفَلَمۡ يَرَوۡاْ إِلَىٰ مَا بَيۡنَ أَيۡدِيهِمۡ وَمَا خَلۡفَهُم مِّنَ ٱلسَّمَآءِ وَٱلۡأَرۡضِۚ إِن نَّشَأۡ نَخۡسِفۡ بِهِمُ ٱلۡأَرۡضَ أَوۡ نُسۡقِطۡ عَلَيۡهِمۡ كِسَفࣰ ا مِّنَ ٱلسَّمَآءِۚ إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَةࣰ لِّكُلِّ عَبۡدࣲ مُّنِيبࣲ‏

Eivätkö he ota vaaria maallisista ja taivaallisista, niistä, jotka ovat heillä edessään, tai menneistä ajoista heidän takanaan? Jos Me vain tahdomme, saamme maan nielemään heidät tai taivaan syöksymään heidän päällensä

Ayah 9

۞وَلَقَدۡ ءَاتَيۡنَا دَاوُۥدَ مِنَّا فَضۡلࣰ اۖ يَٰجِبَالُ أَوِّبِي مَعَهُۥ وَٱلطَّيۡرَۖ وَأَلَنَّا لَهُ ٱلۡحَدِيدَ

Daavidin Me ylensimme korkealle: »Kaiuttakaa, vuoret, ja te, linnut, hänen kiitostaan ja ylistystään!» ja Me panimme raudan taipumaan hänen takojainsa käsissä

Ayah 10

أَنِ ٱعۡمَلۡ سَٰبِغَٰتࣲ وَقَدِّرۡ فِي ٱلسَّرۡدِۖ وَٱعۡمَلُواْ صَٰلِحًاۖ إِنِّي بِمَا تَعۡمَلُونَ بَصِيرࣱ‏

sanoen: »Valmistuta runsaasti haarniskoja ja liitä niiden renkaat tarkasti yhteen. Harjoita myös hyväntekeväisyyttä. Minä tarkkaan ja näen, mitä sinä teet.»

Ayah 11

وَلِسُلَيۡمَٰنَ ٱلرِّيحَ غُدُوُّهَا شَهۡرࣱ وَرَوَاحُهَا شَهۡرࣱۖ وَأَسَلۡنَا لَهُۥ عَيۡنَ ٱلۡقِطۡرِۖ وَمِنَ ٱلۡجِنِّ مَن يَعۡمَلُ بَيۡنَ يَدَيۡهِ بِإِذۡنِ رَبِّهِۦۖ وَمَن يَزِغۡ مِنۡهُمۡ عَنۡ أَمۡرِنَا نُذِقۡهُ مِنۡ عَذَابِ ٱلسَّعِيرِ

Ja Me teimme tuulen Salomolle alamaiseksi, niin että hänen purjelaivansa yhdessä aamussa kiitivät kuukauden kestävän maamatkan ja illassa niinikään kuukauden taipaleen; ja minkä paljouden sulaa vaskea Me annoimme hänelle! Henkiolennot hänelle töitä suorittivat hänen Herransa käskystä, ja ken ikinä heistä ei Meidän käskyjämme noudattanut, häntä kuritimme polttavalla tulella

Ayah 12

يَعۡمَلُونَ لَهُۥ مَا يَشَآءُ مِن مَّحَٰرِيبَ وَتَمَٰثِيلَ وَجِفَانࣲ كَٱلۡجَوَابِ وَقُدُورࣲ رَّاسِيَٰتٍۚ ٱعۡمَلُوٓاْ ءَالَ دَاوُۥدَ شُكۡرࣰ اۚ وَقَلِيلࣱ مِّنۡ عِبَادِيَ ٱلشَّكُورُ

Ne valmistivat hänelle kaikkea, mitä hän toivoi: linnoituksia, kuvapatsaita, avaria maljoja kuin vesialtaat ja keittopatoja, joita ei paikoiltaan siirretä. Daavidin suvun jäsenet, teillä on syytä kiittää! Ja kuitenkin niin harvat palvelijoistani ovat kiitollisia

Ayah 13

فَلَمَّا قَضَيۡنَا عَلَيۡهِ ٱلۡمَوۡتَ مَا دَلَّهُمۡ عَلَىٰ مَوۡتِهِۦٓ إِلَّا دَآبَّةُ ٱلۡأَرۡضِ تَأۡكُلُ مِنسَأَتَهُۥۖ فَلَمَّا خَرَّ تَبَيَّنَتِ ٱلۡجِنُّ أَن لَّوۡ كَانُواْ يَعۡلَمُونَ ٱلۡغَيۡبَ مَا لَبِثُواْ فِي ٱلۡعَذَابِ ٱلۡمُهِينِ

Mutta kun Me päätimme, että hänen oli kuoltava, tuli tämä heille siten tiedoksi, että Salomon maallisiin kiintynyt perillinen saattoi valtakunnan hajoamistilaan; ja kun se luhistui, dzinnit havaitsivat, että jos he olisivat olleet näkymättömistä asioista perillä, ei heidän olisi tarvinnut ikeen alla tuskitella

Ayah 14

لَقَدۡ كَانَ لِسَبَإࣲ فِي مَسۡكَنِهِمۡ ءَايَةࣱۖ جَنَّتَانِ عَن يَمِينࣲ وَشِمَالࣲۖ كُلُواْ مِن رِّزۡقِ رَبِّكُمۡ وَٱشۡكُرُواْ لَهُۥۚ بَلۡدَةࣱ طَيِّبَةࣱ وَرَبٌّ غَفُورࣱ‏

Saban kaupunki tunnettiin siitä merkistä, että puistot sijaitsivat sen kahden puolen; ei heidän tarvinnut kuin syödä Herranne antimia ja palkita Häntä kiitoksena, niin hyvä oli heidän maansa ja niin laupias oli heille Herra

Ayah 15

فَأَعۡرَضُواْ فَأَرۡسَلۡنَا عَلَيۡهِمۡ سَيۡلَ ٱلۡعَرِمِ وَبَدَّلۡنَٰهُم بِجَنَّتَيۡهِمۡ جَنَّتَيۡنِ ذَوَاتَيۡ أُكُلٍ خَمۡطࣲ وَأَثۡلࣲ وَشَيۡءࣲ مِّن سِدۡرࣲ قَلِيلࣲ‏

Mutta sitten seurasi heidän luopumuksensa, ja Me syöksimme heidän ylitsensä tulvan, jonka voimaa he eivät voineet vastustaa. Heidän kahden puistonsa tilalle Me jätimme heille kaksi, joissa kasvoi vain karvaita hedelmiä tamariskipuiden ja muutaman lootuksen lisäksi

Ayah 16

ذَٰلِكَ جَزَيۡنَٰهُم بِمَا كَفَرُواْۖ وَهَلۡ نُجَٰزِيٓ إِلَّا ٱلۡكَفُورَ

Näin teimme Me heille heidän epäuskonsa tähden, emmekä Me rankaise muita kuin kiittämättömiä

Ayah 17

وَجَعَلۡنَا بَيۡنَهُمۡ وَبَيۡنَ ٱلۡقُرَى ٱلَّتِي بَٰرَكۡنَا فِيهَا قُرࣰ ى ظَٰهِرَةࣰ وَقَدَّرۡنَا فِيهَا ٱلسَّيۡرَۖ سِيرُواْ فِيهَا لَيَالِيَ وَأَيَّامًا ءَامِنِينَ

Ja heidän kaupunkinsa sekä siunaamiemme kaupunkien välimaille annoimme Me nousta muita kaupunkeja niin tiheään, että toisesta saattoi helposti nähdä toisen, ja näin paloittelimme Me välimatkatkin, että he saattoivat turvallisesti tehdä taivalta, olipa yö tai päivä

Ayah 18

فَقَالُواْ رَبَّنَا بَٰعِدۡ بَيۡنَ أَسۡفَارِنَا وَظَلَمُوٓاْ أَنفُسَهُمۡ فَجَعَلۡنَٰهُمۡ أَحَادِيثَ وَمَزَّقۡنَٰهُمۡ كُلَّ مُمَزَّقٍۚ إِنَّ فِي ذَٰلِكَ لَأٓيَٰتࣲ لِّكُلِّ صَبَّارࣲ شَكُورࣲ‏

Mutta he alkoivat pyytää: »Herra, tee etäisemmiksi meidän välimatkamme!» Omaksi vahingokseen he näin menettelivät. Ja Me laskimme heidät harhateille ja hajoitimme heidät tyysti hajalleen. Tämän pitäisi riittämän tunnusmerkiksi kaikille kärsivällisille ja kiitollisille

Ayah 19

وَلَقَدۡ صَدَّقَ عَلَيۡهِمۡ إِبۡلِيسُ ظَنَّهُۥ فَٱتَّبَعُوهُ إِلَّا فَرِيقࣰ ا مِّنَ ٱلۡمُؤۡمِنِينَ

Totisesti perkele osasi voittaa heidät juonillaan: häntä he seuraavat kaikki, paitsi oikeauskoisten ryhmä

Ayah 20

وَمَا كَانَ لَهُۥ عَلَيۡهِم مِّن سُلۡطَٰنٍ إِلَّا لِنَعۡلَمَ مَن يُؤۡمِنُ بِٱلۡأٓخِرَةِ مِمَّنۡ هُوَ مِنۡهَا فِي شَكࣲّۗ وَرَبُّكَ عَلَىٰ كُلِّ شَيۡءٍ حَفِيظࣱ‏

Ei hänellä kuitenkaan ole valtaa heihin, vaan tämä tapahtuu siksi, että Me erottaisimme jokaisen, joka uskoo tulevaan elämään, toisesta, joka epäilee tätä totuutta, onhan Herrasi kaiken kaitsija

Ayah 21

قُلِ ٱدۡعُواْ ٱلَّذِينَ زَعَمۡتُم مِّن دُونِ ٱللَّهِ لَا يَمۡلِكُونَ مِثۡقَالَ ذَرَّةࣲ فِي ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَلَا فِي ٱلۡأَرۡضِ وَمَا لَهُمۡ فِيهِمَا مِن شِرۡكࣲ وَمَا لَهُۥ مِنۡهُم مِّن ظَهِيرࣲ‏

Sano: »Huutakaa nyt avuksenne niitä jumalia, joita te Jumalan veroisina palvelette; eihän niillä ole vähäisintäkään valtaa taivaassa eikä maan päällä, ei kuulu niille mitään osuutta kumpaankaan, eikä kukaan niistä pysty Häntä tukemaan

Ayah 22

وَلَا تَنفَعُ ٱلشَّفَٰعَةُ عِندَهُۥٓ إِلَّا لِمَنۡ أَذِنَ لَهُۥۚ حَتَّىٰٓ إِذَا فُزِّعَ عَن قُلُوبِهِمۡ قَالُواْ مَاذَا قَالَ رَبُّكُمۡۖ قَالُواْ ٱلۡحَقَّۖ وَهُوَ ٱلۡعَلِيُّ ٱلۡكَبِيرُ

Eikä Hänen edessään kenenkään väliintulo merkitse mitään, paitsi sen, jonka Hän otolliseksi katsoo. Kun pelko heidän sydämistään poistetaan, he kyselevät: »Mitä kaikkea Herrasi on puhunut?» Ja he päättelevät: »Hän sanoi totuuden.» Hänhän on korkein ja ääretön

Ayah 23

۞قُلۡ مَن يَرۡزُقُكُم مِّنَ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضِۖ قُلِ ٱللَّهُۖ وَإِنَّآ أَوۡ إِيَّاكُمۡ لَعَلَىٰ هُدًى أَوۡ فِي ضَلَٰلࣲ مُّبِينࣲ‏

Kysy: »Ken suo teille elatuksen taivaasta ja maasta käsin?» Sano: »Jumala. Eikä totisesti voi muuta päätellä, kuin että joko me olemme oikealla tiellä ja te ilmeisessä harhassa tahi päinvastoin.»

Ayah 24

قُل لَّا تُسۡـَٔلُونَ عَمَّآ أَجۡرَمۡنَا وَلَا نُسۡـَٔلُ عَمَّا تَعۡمَلُونَ

Sano: »Ei teitä panna vastaamaan meidän rikromuksistamme, eikä liioin meiltä tiliä vaadita teidän teoistanne.»

Ayah 25

قُلۡ يَجۡمَعُ بَيۡنَنَا رَبُّنَا ثُمَّ يَفۡتَحُ بَيۡنَنَا بِٱلۡحَقِّ وَهُوَ ٱلۡفَتَّاحُ ٱلۡعَلِيمُ

Sano: »Meidän Herramme on kokoava kaikki yhteen, ja silloin on Hän totuudessa antava tuomion meille; sillä Hän on tuomareista suurin, kaikkitietävä.»

Ayah 26

قُلۡ أَرُونِيَ ٱلَّذِينَ أَلۡحَقۡتُم بِهِۦ شُرَكَآءَۖ كَلَّاۚ بَلۡ هُوَ ٱللَّهُ ٱلۡعَزِيزُ ٱلۡحَكِيمُ

Sano: »Näyttäkää minulle ne, joita olette Hänen veroisikseen kuvitelleet.» Ei, Hän yksin on Jumala, mahtava, viisas

Ayah 27

وَمَآ أَرۡسَلۡنَٰكَ إِلَّا كَآفَّةࣰ لِّلنَّاسِ بَشِيرࣰ ا وَنَذِيرࣰ ا وَلَٰكِنَّ أَكۡثَرَ ٱلنَّاسِ لَا يَعۡلَمُونَ

Sinutkin Me lähetimme kaikkien ihmisten tykö vain hyvän sanoman julistajana ja varoittajana, mutta sitä ei enin osa heistä ymmärrä

Ayah 28

وَيَقُولُونَ مَتَىٰ هَٰذَا ٱلۡوَعۡدُ إِن كُنتُمۡ صَٰدِقِينَ

Ja he tiukkaavat: »Koska siis täyttyy se, mitä uhkaat, jos totuutta ennustat.»

Ayah 29

قُل لَّكُم مِّيعَادُ يَوۡمࣲ لَّا تَسۡتَـٔۡخِرُونَ عَنۡهُ سَاعَةࣰ وَلَا تَسۡتَقۡدِمُونَ

Sano: »Täyttymyksen päivä on teille määrätty, ette saata sitä vähääkään viivyttää ettekä jouduttaa.»

Ayah 30

وَقَالَ ٱلَّذِينَ كَفَرُواْ لَن نُّؤۡمِنَ بِهَٰذَا ٱلۡقُرۡءَانِ وَلَا بِٱلَّذِي بَيۡنَ يَدَيۡهِۗ وَلَوۡ تَرَىٰٓ إِذِ ٱلظَّٰلِمُونَ مَوۡقُوفُونَ عِندَ رَبِّهِمۡ يَرۡجِعُ بَعۡضُهُمۡ إِلَىٰ بَعۡضٍ ٱلۡقَوۡلَ يَقُولُ ٱلَّذِينَ ٱسۡتُضۡعِفُواْ لِلَّذِينَ ٱسۡتَكۡبَرُواْ لَوۡلَآ أَنتُمۡ لَكُنَّا مُؤۡمِنِينَ

Epäuskoiset sanovat: »Emmehän mitenkään voi uskoa tuohon Koraaniin emmekä aikaisempiin ilmoituksiin.» Mutta jospa näkisit, kun väärintekijät pannaan seisomaan Herransa edessä. He vaihtavat silloin sanoja keskenään, ja ne, joita halpoina pidettiin, sanovat ylpeille: »Teidän tähtenne ei meistä uskovaisia tullut.»

Ayah 31

قَالَ ٱلَّذِينَ ٱسۡتَكۡبَرُواْ لِلَّذِينَ ٱسۡتُضۡعِفُوٓاْ أَنَحۡنُ صَدَدۡنَٰكُمۡ عَنِ ٱلۡهُدَىٰ بَعۡدَ إِذۡ جَآءَكُمۖ بَلۡ كُنتُم مُّجۡرِمِينَ

Ylpeät taasen vastaavat halveksituille: »Mekö muka teidät pakotimme pois johdatuksesta sen jälkeen kuin se teille tarjottiin? Te itse syypäät olette.»

Ayah 32

وَقَالَ ٱلَّذِينَ ٱسۡتُضۡعِفُواْ لِلَّذِينَ ٱسۡتَكۡبَرُواْ بَلۡ مَكۡرُ ٱلَّيۡلِ وَٱلنَّهَارِ إِذۡ تَأۡمُرُونَنَآ أَن نَّكۡفُرَ بِٱللَّهِ وَنَجۡعَلَ لَهُۥٓ أَندَادࣰ اۚ وَأَسَرُّواْ ٱلنَّدَامَةَ لَمَّا رَأَوُاْ ٱلۡعَذَابَۚ وَجَعَلۡنَا ٱلۡأَغۡلَٰلَ فِيٓ أَعۡنَاقِ ٱلَّذِينَ كَفَرُواْۖ هَلۡ يُجۡزَوۡنَ إِلَّا مَا كَانُواْ يَعۡمَلُونَ

Mutta halveksitut inttävät ylpeille: »Yötä päivää te juonia punoitte, silloin kun meitä kehoititte epäilemään Jumalaa ja palvelemaan muita Hänen veroisinaan.» Ja he ilmaisevat katumuksensa, kun saavat nähdä, mikä rangaistus heitä odottaa, ja Me panemme kahleet epäuskoisten kaulaan eikä heille makseta muuta kuin tekojensa mukaan

Ayah 33

وَمَآ أَرۡسَلۡنَا فِي قَرۡيَةࣲ مِّن نَّذِيرٍ إِلَّا قَالَ مُتۡرَفُوهَآ إِنَّا بِمَآ أُرۡسِلۡتُم بِهِۦ كَٰفِرُونَ

Koska ikinä Me lähetimme varoittajan johonkin kaupunkiin, niin suruttomasti siinä eläneet jo julistivat: »Emme todellakaan usko sanomaan, jonka sanot tuovasi.»

Ayah 34

وَقَالُواْ نَحۡنُ أَكۡثَرُ أَمۡوَٰلࣰ ا وَأَوۡلَٰدࣰ ا وَمَا نَحۡنُ بِمُعَذَّبِينَ

Ja he lisäävät: »Onhan meillä enemmän lapsia ja rikkautta, eikä meitä rangaista.»

Ayah 35

قُلۡ إِنَّ رَبِّي يَبۡسُطُ ٱلرِّزۡقَ لِمَن يَشَآءُ وَيَقۡدِرُ وَلَٰكِنَّ أَكۡثَرَ ٱلنَّاسِ لَا يَعۡلَمُونَ

Sano: »Herrani antaa elämän runsauden kenelle suvaitsee ja myös supistaa sen keneltä tahtoo, mutta useimmat ihmisistä eivät sitä ymmärrä.»

Ayah 36

وَمَآ أَمۡوَٰلُكُمۡ وَلَآ أَوۡلَٰدُكُم بِٱلَّتِي تُقَرِّبُكُمۡ عِندَنَا زُلۡفَىٰٓ إِلَّا مَنۡ ءَامَنَ وَعَمِلَ صَٰلِحࣰ ا فَأُوْلَٰٓئِكَ لَهُمۡ جَزَآءُ ٱلضِّعۡفِ بِمَا عَمِلُواْ وَهُمۡ فِي ٱلۡغُرُفَٰتِ ءَامِنُونَ

Ei rikkautenne eikä jälkeläistenne runsaus kohota teitä Meidän läheisyyteemme, mutta niille, jotka uskovat ja hyvää tekevät, on kaksinkertainen palkka teoistaan, ja heidän ovat ylhäiset asunnot

Ayah 37

وَٱلَّذِينَ يَسۡعَوۡنَ فِيٓ ءَايَٰتِنَا مُعَٰجِزِينَ أُوْلَٰٓئِكَ فِي ٱلۡعَذَابِ مُحۡضَرُونَ

Mutta ne, jotka yrittävät vastustella Meidän ilmoituksiamme, saatetaan kurituksen alaisiksi

Ayah 38

قُلۡ إِنَّ رَبِّي يَبۡسُطُ ٱلرِّزۡقَ لِمَن يَشَآءُ مِنۡ عِبَادِهِۦ وَيَقۡدِرُ لَهُۥۚ وَمَآ أَنفَقۡتُم مِّن شَيۡءࣲ فَهُوَ يُخۡلِفُهُۥۖ وَهُوَ خَيۡرُ ٱلرَّٰزِقِينَ

Sano: »Totisesti, Herrani antaa elämän runsauden otollisille palvelijoilleen ja tekee olot ahtaiksi kenelle suvaitsee; mitä uhraattekin, sen Hän teille palkitsee, sillä Hän on paras huoltaja.»

Ayah 39

وَيَوۡمَ يَحۡشُرُهُمۡ جَمِيعࣰ ا ثُمَّ يَقُولُ لِلۡمَلَٰٓئِكَةِ أَهَٰٓؤُلَآءِ إِيَّاكُمۡ كَانُواْ يَعۡبُدُونَ

Ja päivänä, jolloin Hän heidät kaikki yhteen kokoaa, kysyy Hän enkeleiltä: »Palvelivatko nämä teitä?»

Ayah 40

قَالُواْ سُبۡحَٰنَكَ أَنتَ وَلِيُّنَا مِن دُونِهِمۖ بَلۡ كَانُواْ يَعۡبُدُونَ ٱلۡجِنَّۖ أَكۡثَرُهُم بِهِم مُّؤۡمِنُونَ

Ja ne sanovat: »Ylistys yksin Sinulle! Sinä olet meidän suojelijamme eivätkä he. He palvelivat peikkoja, joihin useimmat heistä uskoivat.»

Ayah 41

فَٱلۡيَوۡمَ لَا يَمۡلِكُ بَعۡضُكُمۡ لِبَعۡضࣲ نَّفۡعࣰ ا وَلَا ضَرࣰّ ا وَنَقُولُ لِلَّذِينَ ظَلَمُواْ ذُوقُواْ عَذَابَ ٱلنَّارِ ٱلَّتِي كُنتُم بِهَا تُكَذِّبُونَ

Sinä päivänä ei yksikään teistä kykene toiselleen tuottamaan hyötyä eikä vahinkoa, ja väärintekijöille Me sanomme: »Maistakaa sen saman tulen tuskaa, joka teistä oli vain joutavaa puhetta.»

Ayah 42

وَإِذَا تُتۡلَىٰ عَلَيۡهِمۡ ءَايَٰتُنَا بَيِّنَٰتࣲ قَالُواْ مَا هَٰذَآ إِلَّا رَجُلࣱ يُرِيدُ أَن يَصُدَّكُمۡ عَمَّا كَانَ يَعۡبُدُ ءَابَآؤُكُمۡ وَقَالُواْ مَا هَٰذَآ إِلَّآ إِفۡكࣱ مُّفۡتَرࣰ ىۚ وَقَالَ ٱلَّذِينَ كَفَرُواْ لِلۡحَقِّ لَمَّا جَآءَهُمۡ إِنۡ هَٰذَآ إِلَّا سِحۡرࣱ مُّبِينࣱ‏

Ja kun Meidän selvät merkkimme heille ilmoitetaan, he sanovat: »Tämä on ihminen, joka pyrkii vierottamaan teidät siitä. mitä esi~isänne palvelivat.» Ja he lisäävät: »Hän puhuu keksittyjä valheita.» Ja totuudestakin, jota heille tarjotaan, sanovat epäuskoiset: »Tämähän on ilmeistä taikuutta.»

Ayah 43

وَمَآ ءَاتَيۡنَٰهُم مِّن كُتُبࣲ يَدۡرُسُونَهَاۖ وَمَآ أَرۡسَلۡنَآ إِلَيۡهِمۡ قَبۡلَكَ مِن نَّذِيرࣲ‏

Sillä me emme ole heille yhtään kirjoitusta luettavaksi antanut, emmekä ketään varoittajaa ennen sinua lähettänyt

Ayah 44

وَكَذَّبَ ٱلَّذِينَ مِن قَبۡلِهِمۡ وَمَا بَلَغُواْ مِعۡشَارَ مَآ ءَاتَيۡنَٰهُمۡ فَكَذَّبُواْ رُسُلِيۖ فَكَيۡفَ كَانَ نَكِيرِ

Ennen heitä eläneet hylkäsivät totuuden, ja nämä profeettaa vastustavat kureishit eivät ole saaneet edes kymmenettä osaa siitä, jonka Me heidän edeltäjilleen annoimme. Ja sittenkin, millainen olikaan Minun närkästykseni, kun he sananjulistajiamme petkuttajiksi väittivät

Ayah 45

۞قُلۡ إِنَّمَآ أَعِظُكُم بِوَٰحِدَةٍۖ أَن تَقُومُواْ لِلَّهِ مَثۡنَىٰ وَفُرَٰدَىٰ ثُمَّ تَتَفَكَّرُواْۚ مَا بِصَاحِبِكُم مِّن جِنَّةٍۚ إِنۡ هُوَ إِلَّا نَذِيرࣱ لَّكُم بَيۡنَ يَدَيۡ عَذَابࣲ شَدِيدࣲ‏

Sano: »Minä kehoitan teitä vain siihen ainoaan, että Jumalan tähden valveutuisitte ja joko parittain tai kukin yksinänne tulisitte Jumalan eteen ja tunnustaisitte, että heimolaisenne ei ole mielipuoli; hän on vain teidän varoittajanne ennen ankaraa rangaistusta.»

Ayah 46

قُلۡ مَا سَأَلۡتُكُم مِّنۡ أَجۡرࣲ فَهُوَ لَكُمۡۖ إِنۡ أَجۡرِيَ إِلَّا عَلَى ٱللَّهِۖ وَهُوَ عَلَىٰ كُلِّ شَيۡءࣲ شَهِيدࣱ‏

Sano: »Mitä palkkiota olen teiltä pyytänyt muuta kuin omaksi parhaaksenne, sillä minulle riittää palkkani Jumalan tykönä; Hän on kaiken todistaja.»

Ayah 47

قُلۡ إِنَّ رَبِّي يَقۡذِفُ بِٱلۡحَقِّ عَلَّٰمُ ٱلۡغُيُوبِ

Sano: »Herrani saattaa julki totuuden, Hän on näkymättömien paras tietäjä.»

Ayah 48

قُلۡ جَآءَ ٱلۡحَقُّ وَمَا يُبۡدِئُ ٱلۡبَٰطِلُ وَمَا يُعِيدُ

Totuus on tullut voimaan ja valhe häipyy eikä enää palaa

Ayah 49

قُلۡ إِن ضَلَلۡتُ فَإِنَّمَآ أَضِلُّ عَلَىٰ نَفۡسِيۖ وَإِنِ ٱهۡتَدَيۡتُ فَبِمَا يُوحِيٓ إِلَيَّ رَبِّيٓۚ إِنَّهُۥ سَمِيعࣱ قَرِيبࣱ‏

Sano: »Jos jossakin suhteessa erehdyn, kärsii erehdyksestäni vain oma sieluni, ja jos oikeaan suuntaan toimin, on minun siitä kiitettävä Herrani ilmoituksia, sillä Hän on totisesti kuuleva ja läsnä oleva.»

Ayah 50

وَلَوۡ تَرَىٰٓ إِذۡ فَزِعُواْ فَلَا فَوۡتَ وَأُخِذُواْ مِن مَّكَانࣲ قَرِيبࣲ‏

Jospa silloin heidät näkisit, kun he joutuvat kauhun valtaan; mutta silloin ei heillä enää ole pelastusta, vaan heidät tavoitetaan läheltä

Ayah 51

وَقَالُوٓاْ ءَامَنَّا بِهِۦ وَأَنَّىٰ لَهُمُ ٱلتَّنَاوُشُ مِن مَّكَانِۭ بَعِيدࣲ‏

Ja he sanovat silloin: »Me uskomme siihen.» Mutta kuinka voivat he enää totuuteen päästä niin etäältä

Ayah 52

وَقَدۡ كَفَرُواْ بِهِۦ مِن قَبۡلُۖ وَيَقۡذِفُونَ بِٱلۡغَيۡبِ مِن مَّكَانِۭ بَعِيدࣲ‏

Kielsiväthän he sen aikaisemmin

Ayah 53

وَحِيلَ بَيۡنَهُمۡ وَبَيۡنَ مَا يَشۡتَهُونَ كَمَا فُعِلَ بِأَشۡيَاعِهِم مِّن قَبۡلُۚ إِنَّهُمۡ كَانُواْ فِي شَكࣲّ مُّرِيبِۭ

Ja aita asetetaan estämään heitä saavuttamasta haluamaansa, samoin kuin muinoin tehtiin heidän kaltaisilleen, jotka epäilivät

Ayah 54