Suura Al-Jinn — The Jinn

Suura Al-Jinn (The Jinn) — 72/114 · 28 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.

قُلۡ أُوحِيَ إِلَيَّ أَنَّهُ ٱسۡتَمَعَ نَفَرࣱ مِّنَ ٱلۡجِنِّ فَقَالُوٓاْ إِنَّا سَمِعۡنَا قُرۡءَانًا عَجَبࣰ ا

Sano: »Minulle on ilmoitettu, että osa dzinneistä kuunteli ja sanoi: 'Totisesti olemme kuulleet luettavan ihmeellistä Koraania

Ayah 1

يَهۡدِيٓ إِلَى ٱلرُّشۡدِ فَـَٔامَنَّا بِهِۦۖ وَلَن نُّشۡرِكَ بِرَبِّنَآ أَحَدࣰ ا

joka ohjaa oikeaan, ja me uskomme siihen emmekä koskaan tahdo asettaa ketään muuta Jumalamme rinnalle

Ayah 2

وَأَنَّهُۥ تَعَٰلَىٰ جَدُّ رَبِّنَا مَا ٱتَّخَذَ صَٰحِبَةࣰ وَلَا وَلَدࣰ ا

Totisesti Hän ei - ääretön on Herramme majesteetti - ole ottanut vaimoa eikä lasta

Ayah 3

وَأَنَّهُۥ كَانَ يَقُولُ سَفِيهُنَا عَلَى ٱللَّهِ شَطَطࣰ ا

Vain mielettömät joukostamme sepittävät sopimattomia asioita Jumalasta

Ayah 4

وَأَنَّا ظَنَنَّآ أَن لَّن تَقُولَ ٱلۡإِنسُ وَٱلۡجِنُّ عَلَى ٱللَّهِ كَذِبࣰ ا

totisesti ajattelimme, etteivät ihmiset eivätkä dzinnit lausuisi valhetta Jumalaa vastaan

Ayah 5

وَأَنَّهُۥ كَانَ رِجَالࣱ مِّنَ ٱلۡإِنسِ يَعُوذُونَ بِرِجَالࣲ مِّنَ ٱلۡجِنِّ فَزَادُوهُمۡ رَهَقࣰ ا

ja että ihmisten joukosta muutamilla oli tapana paeta eräiden dzinnien turviin, ja nämä yllyttivät heitä pöyhkeyteen

Ayah 6

وَأَنَّهُمۡ ظَنُّواْ كَمَا ظَنَنتُمۡ أَن لَّن يَبۡعَثَ ٱللَّهُ أَحَدࣰ ا

Totisesti he luulivat aivan niin kuin te, että Jumala ei herätä ketään kuolleista

Ayah 7

وَأَنَّا لَمَسۡنَا ٱلسَّمَآءَ فَوَجَدۡنَٰهَا مُلِئَتۡ حَرَسࣰ ا شَدِيدࣰ ا وَشُهُبࣰ ا

(ja Koraania kuulleet dzinnit lisäsivät:) Me todellakin etsimme nousua taivaaseen, mutta havaitsimme sen olevan täynnä voimakkaita vartijoita ja liekkejä

Ayah 8

وَأَنَّا كُنَّا نَقۡعُدُ مِنۡهَا مَقَٰعِدَ لِلسَّمۡعِۖ فَمَن يَسۡتَمِعِ ٱلۡأٓنَ يَجِدۡ لَهُۥ شِهَابࣰ ا رَّصَدࣰ ا

Katso, meillä oli tapana istua muutamilla paikoilla kuullaksemme, mutta se, joka nyt yrittää kuunnella, kohtaa hänelle varatun liekin

Ayah 9

وَأَنَّا لَا نَدۡرِيٓ أَشَرٌّ أُرِيدَ بِمَن فِي ٱلۡأَرۡضِ أَمۡ أَرَادَ بِهِمۡ رَبُّهُمۡ رَشَدࣰ ا

Emmekä todella tiedä, onko se pahaa, mikä on tarkoitettu maan päällä eläville, vai tarkoittaako heidän Herransa heille oikeaa ohjausta

Ayah 10

وَأَنَّا مِنَّا ٱلصَّٰلِحُونَ وَمِنَّا دُونَ ذَٰلِكَۖ كُنَّا طَرَآئِقَ قِدَدࣰ ا

Totisesti on joukossamme niitä, jotka ovat hyviä, ja myös sellaisia, jotka eivät ole; me olemme jakaantuneet eri lahkokuntiin

Ayah 11

وَأَنَّا ظَنَنَّآ أَن لَّن نُّعۡجِزَ ٱللَّهَ فِي ٱلۡأَرۡضِ وَلَن نُّعۡجِزَهُۥ هَرَبࣰ ا

Katso, me uskomme, ettemme milloinkaan voi päästä Jumalaa pakoon täällä maan päällä, emmekä pääse Hänestä lentämälläkään

Ayah 12

وَأَنَّا لَمَّا سَمِعۡنَا ٱلۡهُدَىٰٓ ءَامَنَّا بِهِۦۖ فَمَن يُؤۡمِنۢ بِرَبِّهِۦ فَلَا يَخَافُ بَخۡسࣰ ا وَلَا رَهَقࣰ ا

Totisesti uskoimme johdatukseen, kun saimme kuulla sen; ja sen, joka uskoo Herraan, ei tarvitse pelätä tappiota eikä yllättävää pahaa

Ayah 13

وَأَنَّا مِنَّا ٱلۡمُسۡلِمُونَ وَمِنَّا ٱلۡقَٰسِطُونَۖ فَمَنۡ أَسۡلَمَ فَأُوْلَٰٓئِكَ تَحَرَّوۡاْ رَشَدࣰ ا

Joukostamme ovat eräät totisesti Herralle alistuneita muslimeja, ja toiset jumalattomia. Ne, jotka ovat muslimeja, ovat niitä, joiden päämääränä on vanhurskaus

Ayah 14

وَأَمَّا ٱلۡقَٰسِطُونَ فَكَانُواْ لِجَهَنَّمَ حَطَبࣰ ا

Mitä taasen tulee jumalattomiin, kuluttaa heidät helvetin tuli

Ayah 15

وَأَلَّوِ ٱسۡتَقَٰمُواْ عَلَى ٱلطَّرِيقَةِ لَأَسۡقَيۡنَٰهُم مَّآءً غَدَقࣰ ا

(Sano myös:) Jos he pysyvät oikealla tiellä, me annamme heille juomavettä runsain määrin

Ayah 16

لِّنَفۡتِنَهُمۡ فِيهِۚ وَمَن يُعۡرِضۡ عَن ذِكۡرِ رَبِّهِۦ يَسۡلُكۡهُ عَذَابࣰ ا صَعَدࣰ ا

koetellaksemme heitä siten; mutta jos joku kääntyy pois unohtaen Herransa, valmistaa Hän hänelle loppumattoman vaivan

Ayah 17

وَأَنَّ ٱلۡمَسَٰجِدَ لِلَّهِ فَلَا تَدۡعُواْ مَعَ ٱللَّهِ أَحَدࣰ ا

Totisesti, temppelit kuuluvat Jumalalle, älkää siis huutako avuksi ketään muuta kuin Jumalaa

Ayah 18

وَأَنَّهُۥ لَمَّا قَامَ عَبۡدُ ٱللَّهِ يَدۡعُوهُ كَادُواْ يَكُونُونَ عَلَيۡهِ لِبَدࣰ ا

Ja kun Jumalan palvelija nousi huutaen Hänen puoleensa, olivat he vähällä tallata hänet tungoksessa

Ayah 19

قُلۡ إِنَّمَآ أَدۡعُواْ رَبِّي وَلَآ أُشۡرِكُ بِهِۦٓ أَحَدࣰ ا

Sano: »Minä käännyn vain Herrani puoleen enkä aseta ketään Hänen rinnalleen.»

Ayah 20

قُلۡ إِنِّي لَآ أَمۡلِكُ لَكُمۡ ضَرࣰّ ا وَلَا رَشَدࣰ ا

Sano: »Totisesti, minulla ei ole valtaa tuottaa teille pahaa eikä hyvää.»

Ayah 21

قُلۡ إِنِّي لَن يُجِيرَنِي مِنَ ٱللَّهِ أَحَدࣱ وَلَنۡ أَجِدَ مِن دُونِهِۦ مُلۡتَحَدًا

Sano: »Totisesti, ei kukaan voi puolustaa minua asettuen Jumalaa vastaan, eikä minulla ole muuta turvapaikkaa kuin Hänen tykönään

Ayah 22

إِلَّا بَلَٰغࣰ ا مِّنَ ٱللَّهِ وَرِسَٰلَٰتِهِۦۚ وَمَن يَعۡصِ ٱللَّهَ وَرَسُولَهُۥ فَإِنَّ لَهُۥ نَارَ جَهَنَّمَ خَٰلِدِينَ فِيهَآ أَبَدًا

julistan vain Jumalan ilmoituksen ja Hänen sanomansa.» Jos joku ei noudata Jumalan ja Hänen sananjulistajansa tahtoa, odottaa häntä totisesti helvetin tuli, ja hänen on iäti oltava siinä

Ayah 23

حَتَّىٰٓ إِذَا رَأَوۡاْ مَا يُوعَدُونَ فَسَيَعۡلَمُونَ مَنۡ أَضۡعَفُ نَاصِرࣰ ا وَأَقَلُّ عَدَدࣰ ا

aina siksi, kunnes ihmiset saavat kokea sen, millä heitä uhattiin, ja tulevat tuntemaan, kumman auttaja on heikompi ja lukumäärältään vähäisempi

Ayah 24

قُلۡ إِنۡ أَدۡرِيٓ أَقَرِيبࣱ مَّا تُوعَدُونَ أَمۡ يَجۡعَلُ لَهُۥ رَبِّيٓ أَمَدًا

Sano: »En tiedä, onko jo lähellä se, millä teitä on uhattu, vai onko Herra siirtänyt sen määräajaksi

Ayah 25

عَٰلِمُ ٱلۡغَيۡبِ فَلَا يُظۡهِرُ عَلَىٰ غَيۡبِهِۦٓ أَحَدًا

Hän tietää silmiltä salatut, mutta ei ilmoita salaisuuksiaan muille

Ayah 26

إِلَّا مَنِ ٱرۡتَضَىٰ مِن رَّسُولࣲ فَإِنَّهُۥ يَسۡلُكُ مِنۢ بَيۡنِ يَدَيۡهِ وَمِنۡ خَلۡفِهِۦ رَصَدࣰ ا

paitsi valitsemalleen sananjulistajalle, ja tälle Hän asettaa suojelijan käymään hänen edellään ja samoin hänen jäljessään

Ayah 27

لِّيَعۡلَمَ أَن قَدۡ أَبۡلَغُواْ رِسَٰلَٰتِ رَبِّهِمۡ وَأَحَاطَ بِمَا لَدَيۡهِمۡ وَأَحۡصَىٰ كُلَّ شَيۡءٍ عَدَدَۢا

ollakseen varma, että he todella ovat julistaneet Herransa sanoman; Hän käsittää kaiken, mitä heissä on, ja Hän pitää lukua kaikesta.»

Ayah 28