Suura Ghafir — The Forgiver

Suura Ghafir (The Forgiver) — 40/114 · 85 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.

حمٓ

Ylistetty, kunnian Jumala

Ayah 1

تَنزِيلُ ٱلۡكِتَٰبِ مِنَ ٱللَّهِ ٱلۡعَزِيزِ ٱلۡعَلِيمِ

Kirjoituksen on ilmoittanut Jumala, jonka on mahti ja tieto

Ayah 2

غَافِرِ ٱلذَّنۢبِ وَقَابِلِ ٱلتَّوۡبِ شَدِيدِ ٱلۡعِقَابِ ذِي ٱلطَّوۡلِۖ لَآ إِلَٰهَ إِلَّا هُوَۖ إِلَيۡهِ ٱلۡمَصِيرُ

joka antaa vikamme anteeksi ja kuulee katumuksemme, rankaisee ankarasti, Jalo Herra; ei ole muuta Jumalaa kuin Hän, Hänen luokseen kaikki palaa

Ayah 3

مَا يُجَٰدِلُ فِيٓ ءَايَٰتِ ٱللَّهِ إِلَّا ٱلَّذِينَ كَفَرُواْ فَلَا يَغۡرُرۡكَ تَقَلُّبُهُمۡ فِي ٱلۡبِلَٰدِ

Jumalan ilmoituksista kiistelevät vain ne, jotka eivät usko: älä sentähden anna sen johtaa sinua harhaan, että he menestyvät maailmassa

Ayah 4

كَذَّبَتۡ قَبۡلَهُمۡ قَوۡمُ نُوحࣲ وَٱلۡأَحۡزَابُ مِنۢ بَعۡدِهِمۡۖ وَهَمَّتۡ كُلُّ أُمَّةِۭ بِرَسُولِهِمۡ لِيَأۡخُذُوهُۖ وَجَٰدَلُواْ بِٱلۡبَٰطِلِ لِيُدۡحِضُواْ بِهِ ٱلۡحَقَّ فَأَخَذۡتُهُمۡۖ فَكَيۡفَ كَانَ عِقَابِ

Ennen heitä Nooan kansa ja jälkeentulevat sukupolvet hylkäsivät profeetat; joka kansalla on ollut surmanhankkeita sananjulistajiaan vastaan, ja ne ovat taistelleet valheen avulla tehdäkseen tyhjäksi totuuden. Siksi tuhosin heidät, millainen olikaan silloin Minun kostoni

Ayah 5

وَكَذَٰلِكَ حَقَّتۡ كَلِمَتُ رَبِّكَ عَلَى ٱلَّذِينَ كَفَرُوٓاْ أَنَّهُمۡ أَصۡحَٰبُ ٱلنَّارِ

Näin osoittautui todeksi uskottomia vastaan se Herrasi sana, että he joutuvat tulen omiksi

Ayah 6

ٱلَّذِينَ يَحۡمِلُونَ ٱلۡعَرۡشَ وَمَنۡ حَوۡلَهُۥ يُسَبِّحُونَ بِحَمۡدِ رَبِّهِمۡ وَيُؤۡمِنُونَ بِهِۦ وَيَسۡتَغۡفِرُونَ لِلَّذِينَ ءَامَنُواْۖ رَبَّنَا وَسِعۡتَ كُلَّ شَيۡءࣲ رَّحۡمَةࣰ وَعِلۡمࣰ ا فَٱغۡفِرۡ لِلَّذِينَ تَابُواْ وَٱتَّبَعُواْ سَبِيلَكَ وَقِهِمۡ عَذَابَ ٱلۡجَحِيمِ

Ne, joille on uskottu valta, ja ne, jotka ympäröivät Häntä, julistavat Herransa kunniaa, uskovat Häneen ja anovat varjelusta uskovaisille: »Herra, Sinä suljet kaiken armoosi ja tietoosi; varjele sentähden niitä, jotka kääntyvät puoleesi ja noudattavat tietäsi; säästä heidät helvetin rangaistuksesta

Ayah 7

رَبَّنَا وَأَدۡخِلۡهُمۡ جَنَّٰتِ عَدۡنٍ ٱلَّتِي وَعَدتَّهُمۡ وَمَن صَلَحَ مِنۡ ءَابَآئِهِمۡ وَأَزۡوَٰجِهِمۡ وَذُرِّيَّٰتِهِمۡۚ إِنَّكَ أَنتَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلۡحَكِيمُ

Herra, salli heidän asettua niihin ikiaikojen tarhoihin, jotka olet luvannut heille ja niille heidän isillensä, vaimoillensa ja jälkeläisillensä, jotka tekevät hyvää. Totisesti, Sinun on mahti ja viisaus

Ayah 8

وَقِهِمُ ٱلسَّيِّـَٔاتِۚ وَمَن تَقِ ٱلسَّيِّـَٔاتِ يَوۡمَئِذࣲ فَقَدۡ رَحِمۡتَهُۥۚ وَذَٰلِكَ هُوَ ٱلۡفَوۡزُ ٱلۡعَظِيمُ

Pidätä heidät pahoista teoista! » Sillä sen, joka tässä ajassa pahaa karttaa, Sinä todella armahdat tuomion päivänä; niin, se on suurin autuus

Ayah 9

إِنَّ ٱلَّذِينَ كَفَرُواْ يُنَادَوۡنَ لَمَقۡتُ ٱللَّهِ أَكۡبَرُ مِن مَّقۡتِكُمۡ أَنفُسَكُمۡ إِذۡ تُدۡعَوۡنَ إِلَى ٱلۡإِيمَٰنِ فَتَكۡفُرُونَ

Totisesti huudetaan niille, jotka eivät usko: »Jumalan viha teitä kohtaan on suurempi kuin omanne, koska teidät kutsuttiin uskoon, mutta te sen hylkäsitte.»

Ayah 10

قَالُواْ رَبَّنَآ أَمَتَّنَا ٱثۡنَتَيۡنِ وَأَحۡيَيۡتَنَا ٱثۡنَتَيۡنِ فَٱعۡتَرَفۡنَا بِذُنُوبِنَا فَهَلۡ إِلَىٰ خُرُوجࣲ مِّن سَبِيلࣲ‏

He sanovat: »Herra, kaksi kertaa olet pannut meidät kuolemaan ja kaksi kertaa olet antanut meille elämän; me tunnustamme syntimme, mutta onko nyt meille pelastuksen tietä?»

Ayah 11

ذَٰلِكُم بِأَنَّهُۥٓ إِذَا دُعِيَ ٱللَّهُ وَحۡدَهُۥ كَفَرۡتُمۡ وَإِن يُشۡرَكۡ بِهِۦ تُؤۡمِنُواْۚ فَٱلۡحُكۡمُ لِلَّهِ ٱلۡعَلِيِّ ٱلۡكَبِيرِ

Näin kävi siksi, että te ette uskoneet, kun oli palveltava yksin Jumalaa; mutta uskoitte kyllä, jos joku muu asetettiin Hänen rinnalleen. Tuomio kuuluu Jumalalle, korkealle, suurelle

Ayah 12

هُوَ ٱلَّذِي يُرِيكُمۡ ءَايَٰتِهِۦ وَيُنَزِّلُ لَكُم مِّنَ ٱلسَّمَآءِ رِزۡقࣰ اۚ وَمَا يَتَذَكَّرُ إِلَّا مَن يُنِيبُ

Yksin Hän näyttää teille merkkinsä ja lähettää teille antimensa taivaasta, mutta vain se ottaa niistä vaarin, joka turvautuu Häneen

Ayah 13

فَٱدۡعُواْ ٱللَّهَ مُخۡلِصِينَ لَهُ ٱلدِّينَ وَلَوۡ كَرِهَ ٱلۡكَٰفِرُونَ

Huutakaa siis Jumalaa avuksi ollen Hänelle vilpittömän kuuliaiset, vaikka uskottomat olisivatkin nurjamielisiä

Ayah 14

رَفِيعُ ٱلدَّرَجَٰتِ ذُو ٱلۡعَرۡشِ يُلۡقِي ٱلرُّوحَ مِنۡ أَمۡرِهِۦ عَلَىٰ مَن يَشَآءُ مِنۡ عِبَادِهِۦ لِيُنذِرَ يَوۡمَ ٱلتَّلَاقِ

Hän, joka on kaikkien arvojen yläpuolella, Herra, jolla on valta, lähettää oman henkensä voiman otolliselle palvelijalleen, jotta tämä varoittaisi ihmisiä tuomiopäivästä

Ayah 15

يَوۡمَ هُم بَٰرِزُونَۖ لَا يَخۡفَىٰ عَلَى ٱللَّهِ مِنۡهُمۡ شَيۡءࣱۚ لِّمَنِ ٱلۡمُلۡكُ ٱلۡيَوۡمَۖ لِلَّهِ ٱلۡوَٰحِدِ ٱلۡقَهَّارِ

siitä päivästä, jolloin heidän on astuttava esiin. Mikään heidän ajatuksensa ei pysy Jumalalta salassa. Kuka hallitsee tuona päivänä? Jumala, ainoa, kaikkivaltias

Ayah 16

ٱلۡيَوۡمَ تُجۡزَىٰ كُلُّ نَفۡسِۭ بِمَا كَسَبَتۡۚ لَا ظُلۡمَ ٱلۡيَوۡمَۚ إِنَّ ٱللَّهَ سَرِيعُ ٱلۡحِسَابِ

Sinä päivänä jokainen sielu palkitaan ansionsa mukaan; vääryyttä ei kellekään tehdä tuona päivänä. Totisesti, Jumala tekee tilinsä nopeasti

Ayah 17

وَأَنذِرۡهُمۡ يَوۡمَ ٱلۡأٓزِفَةِ إِذِ ٱلۡقُلُوبُ لَدَى ٱلۡحَنَاجِرِ كَٰظِمِينَۚ مَا لِلظَّٰلِمِينَ مِنۡ حَمِيمࣲ وَلَا شَفِيعࣲ يُطَاعُ

Ja varoita heitä lähestyvästä päivästä, jolloin sydän nousee kurkkuun sisäisestä ahdingosta. Jumalattomilla ei ole yhtään ystävää eikä puoltajaa, jota kuunneltaisiin

Ayah 18

يَعۡلَمُ خَآئِنَةَ ٱلۡأَعۡيُنِ وَمَا تُخۡفِي ٱلصُّدُورُ

Hän tuntee silmien vilpin ja sen, mitä mieleen on kätketty

Ayah 19

وَٱللَّهُ يَقۡضِي بِٱلۡحَقِّۖ وَٱلَّذِينَ يَدۡعُونَ مِن دُونِهِۦ لَا يَقۡضُونَ بِشَيۡءٍۗ إِنَّ ٱللَّهَ هُوَ ٱلسَّمِيعُ ٱلۡبَصِيرُ

Jumalan tuomio on vanhurskas, mutta ne, joiden puoleen he kääntyvät Hänen asemestaan, eivät saata lainkaan tuomita; totisesti Jumala on kuuleva, näkevä

Ayah 20

۞أَوَلَمۡ يَسِيرُواْ فِي ٱلۡأَرۡضِ فَيَنظُرُواْ كَيۡفَ كَانَ عَٰقِبَةُ ٱلَّذِينَ كَانُواْ مِن قَبۡلِهِمۡۚ كَانُواْ هُمۡ أَشَدَّ مِنۡهُمۡ قُوَّةࣰ وَءَاثَارࣰ ا فِي ٱلۡأَرۡضِ فَأَخَذَهُمُ ٱللَّهُ بِذُنُوبِهِمۡ وَمَا كَانَ لَهُم مِّنَ ٱللَّهِ مِن وَاقࣲ‏

Eivätkö he ole kiertäneet maata ja nähneet, minkälainen on ollut niiden loppu, jotka elivät ennen heitä? Ne olivat aikanaan mahtavampia voimiltaan ja varustuksiltaan kuin nämä, mutta Jumala tuhosi heidät heidän syntiensä tähden; ja heillä ei ollut yhtään puolustajaa Jumalaa vastaan

Ayah 21

ذَٰلِكَ بِأَنَّهُمۡ كَانَت تَّأۡتِيهِمۡ رُسُلُهُم بِٱلۡبَيِّنَٰتِ فَكَفَرُواْ فَأَخَذَهُمُ ٱللَّهُۚ إِنَّهُۥ قَوِيࣱّ شَدِيدُ ٱلۡعِقَابِ

Tämä tapahtui siksi, että vaikka sananjulistajat tulivat heidän luokseen selvin todistuksin, he torjuivat ne, ja niin Jumala löi heidät; totisesti Hän on väkevä ja ankara tilinteossaan

Ayah 22

وَلَقَدۡ أَرۡسَلۡنَا مُوسَىٰ بِـَٔايَٰتِنَا وَسُلۡطَٰنࣲ مُّبِينٍ

Olemme lähettänyt Mooseksen tunnusmerkkeinemme ja selvin valtuuksin

Ayah 23

إِلَىٰ فِرۡعَوۡنَ وَهَٰمَٰنَ وَقَٰرُونَ فَقَالُواْ سَٰحِرࣱ كَذَّابࣱ‏

faraon, Haamanin ja Korahin luo, mutta he sanoivat: »Hän on valehtelija ja noita.»

Ayah 24

فَلَمَّا جَآءَهُم بِٱلۡحَقِّ مِنۡ عِندِنَا قَالُواْ ٱقۡتُلُوٓاْ أَبۡنَآءَ ٱلَّذِينَ ءَامَنُواْ مَعَهُۥ وَٱسۡتَحۡيُواْ نِسَآءَهُمۡۚ وَمَا كَيۡدُ ٱلۡكَٰفِرِينَ إِلَّا فِي ضَلَٰلࣲ‏

Kun hän näin toi heille Meiltä totuuden sanoman, sanoivat he: »Surmatkaa niiden pojat, jotka uskovat samoin kuin hän, mutta jättäkää naiset henkiin!» Mutta uskottomien juonet raukesivat tyhjiin

Ayah 25

وَقَالَ فِرۡعَوۡنُ ذَرُونِيٓ أَقۡتُلۡ مُوسَىٰ وَلۡيَدۡعُ رَبَّهُۥٓۖ إِنِّيٓ أَخَافُ أَن يُبَدِّلَ دِينَكُمۡ أَوۡ أَن يُظۡهِرَ فِي ٱلۡأَرۡضِ ٱلۡفَسَادَ

Ja farao sanoi: »Odottakaa, niin surmaan Mooseksen, ja huutakoon hän avuksi Herraansa! Totisesti pelkään, että hän turmelee uskontonne tai saa aikaan epäjärjestystä maassa.»

Ayah 26

وَقَالَ مُوسَىٰٓ إِنِّي عُذۡتُ بِرَبِّي وَرَبِّكُم مِّن كُلِّ مُتَكَبِّرࣲ لَّا يُؤۡمِنُ بِيَوۡمِ ٱلۡحِسَابِ

Ja Mooses sanoi omilleen, »Totisesti turvaudun Herraani ja teidän Herraanne jokaista vastaan, joka ylpeilee eikä usko tuomion päivään.»

Ayah 27

وَقَالَ رَجُلࣱ مُّؤۡمِنࣱ مِّنۡ ءَالِ فِرۡعَوۡنَ يَكۡتُمُ إِيمَٰنَهُۥٓ أَتَقۡتُلُونَ رَجُلًا أَن يَقُولَ رَبِّيَ ٱللَّهُ وَقَدۡ جَآءَكُم بِٱلۡبَيِّنَٰتِ مِن رَّبِّكُمۡۖ وَإِن يَكُ كَٰذِبࣰ ا فَعَلَيۡهِ كَذِبُهُۥۖ وَإِن يَكُ صَادِقࣰ ا يُصِبۡكُم بَعۡضُ ٱلَّذِي يَعِدُكُمۡۖ إِنَّ ٱللَّهَ لَا يَهۡدِي مَنۡ هُوَ مُسۡرِفࣱ كَذَّابࣱ‏

Silloin sanoi eräs faraon väkeen kuuluva uskova mies, joka salasi uskontonsa: »Surmaatteko miehen sentähden, että hän sanoo: 'Jumala on Herrani?' Hän on totisesti tuonut teille selvät todistukset Herralta. Jos hän valehtelee, lankeaa valhe hänen päällensä, mutta jos hän puhuu totta, niin teille koituu jotakin siitä, millä hän teitä uhkaa. Totisesti, Jumala ei ohjaa sitä, joka on pöyhkeäsanainen ja petollinen

Ayah 28

يَٰقَوۡمِ لَكُمُ ٱلۡمُلۡكُ ٱلۡيَوۡمَ ظَٰهِرِينَ فِي ٱلۡأَرۡضِ فَمَن يَنصُرُنَا مِنۢ بَأۡسِ ٱللَّهِ إِن جَآءَنَاۚ قَالَ فِرۡعَوۡنُ مَآ أُرِيكُمۡ إِلَّا مَآ أَرَىٰ وَمَآ أَهۡدِيكُمۡ إِلَّا سَبِيلَ ٱلرَّشَادِ

Kansalaiseni, tänä päivänä on herruus ja valta maassa teidän, mutta kuka auttaa meitä välttymään Jumalan rangaistuksesta, jos se meidät kohtaa?» Mutta farao sanoi: »En neuvo teille muuta kuin sitä, mitä itse pidän hyvänä, enkä kehoita teitä seuraamaan muuta kuin oikeata tietä.»

Ayah 29

وَقَالَ ٱلَّذِيٓ ءَامَنَ يَٰقَوۡمِ إِنِّيٓ أَخَافُ عَلَيۡكُم مِّثۡلَ يَوۡمِ ٱلۡأَحۡزَابِ

Mutta tuo uskovainen sanoi: »Kansalaiseni, pelkään teille tapahtuvan jotakin sellaista kuin samanmielisille

Ayah 30

مِثۡلَ دَأۡبِ قَوۡمِ نُوحࣲ وَعَادࣲ وَثَمُودَ وَٱلَّذِينَ مِنۢ بَعۡدِهِمۡۚ وَمَا ٱللَّهُ يُرِيدُ ظُلۡمࣰ ا لِّلۡعِبَادِ

niinkuin tapahtui Nooan kansalle, Aadille, Tamuudille ja niille, jotka elivät heidän jälkeensä; Jumala ei tahdo vääryyttä tehtävän palvelijoilleen

Ayah 31

وَيَٰقَوۡمِ إِنِّيٓ أَخَافُ عَلَيۡكُمۡ يَوۡمَ ٱلتَّنَادِ

Kansani, pelkään puolestanne viimeistä tuomiota

Ayah 32

يَوۡمَ تُوَلُّونَ مُدۡبِرِينَ مَا لَكُم مِّنَ ٱللَّهِ مِنۡ عَاصِمࣲۗ وَمَن يُضۡلِلِ ٱللَّهُ فَمَا لَهُۥ مِنۡ هَادࣲ‏

päivää, jolloin käännytte pakoon eikä teillä ole ketään, joka pelastaisi teidät Jumalan vihalta, sillä kenen Jumala antaa kulkea harhaan, sillä ei ole lainkaan opasta

Ayah 33

وَلَقَدۡ جَآءَكُمۡ يُوسُفُ مِن قَبۡلُ بِٱلۡبَيِّنَٰتِ فَمَا زِلۡتُمۡ فِي شَكࣲّ مِّمَّا جَآءَكُم بِهِۦۖ حَتَّىٰٓ إِذَا هَلَكَ قُلۡتُمۡ لَن يَبۡعَثَ ٱللَّهُ مِنۢ بَعۡدِهِۦ رَسُولࣰ اۚ كَذَٰلِكَ يُضِلُّ ٱللَّهُ مَنۡ هُوَ مُسۡرِفࣱ مُّرۡتَابٌ

Totisesti on Joosef tullut aikaisemmin luoksenne selvin todistuksin, mutta te yhä epäilitte hänen sanomaansa, aina siihen saakka, kunnes hän kuoli ja te sanoitte: »Jumala ei enää milloinkaan hänen jälkeensä lähetä sananjulistajaa». Näin saattaa Jumala pöyhkeäsanaiset ja epäilijät harhaan

Ayah 34

ٱلَّذِينَ يُجَٰدِلُونَ فِيٓ ءَايَٰتِ ٱللَّهِ بِغَيۡرِ سُلۡطَٰنٍ أَتَىٰهُمۡۖ كَبُرَ مَقۡتًا عِندَ ٱللَّهِ وَعِندَ ٱلَّذِينَ ءَامَنُواْۚ كَذَٰلِكَ يَطۡبَعُ ٱللَّهُ عَلَىٰ كُلِّ قَلۡبِ مُتَكَبِّرࣲ جَبَّارࣲ‏

Niitä, jotka kiistelevät Jumalan ilmoituksista saamatta Häneltä siihen valtaa, kohtaa ankarana Jumalan ja uskovien viha. Näin sinetöi Jumala jokaisen pöyhkeän ja ylenkatseisen sydämen

Ayah 35

وَقَالَ فِرۡعَوۡنُ يَٰهَٰمَٰنُ ٱبۡنِ لِي صَرۡحࣰ ا لَّعَلِّيٓ أَبۡلُغُ ٱلۡأَسۡبَٰبَ

Ja farao sanoi: »Haaman, rakenna minulle torni, jotta minulla olisi tie

Ayah 36

أَسۡبَٰبَ ٱلسَّمَٰوَٰتِ فَأَطَّلِعَ إِلَىٰٓ إِلَٰهِ مُوسَىٰ وَإِنِّي لَأَظُنُّهُۥ كَٰذِبࣰ اۚ وَكَذَٰلِكَ زُيِّنَ لِفِرۡعَوۡنَ سُوٓءُ عَمَلِهِۦ وَصُدَّ عَنِ ٱلسَّبِيلِۚ وَمَا كَيۡدُ فِرۡعَوۡنَ إِلَّا فِي تَبَابࣲ‏

ja pääsy taivaaseen saavuttaakseni Mooseksen Jumalan; totisesti pidän häntä valehtelijana.» Näin näyttivät faraosta hänen pahat tekonsa kauniilta ja hän eksyi tieltä; mutta faraon juonet johtivat vain turmioon

Ayah 37

وَقَالَ ٱلَّذِيٓ ءَامَنَ يَٰقَوۡمِ ٱتَّبِعُونِ أَهۡدِكُمۡ سَبِيلَ ٱلرَّشَادِ

Ja tuo uskovainen sanoi: »Kansalaiseni, seuratkaa minua, minä johdan teidät oikealle tielle

Ayah 38

يَٰقَوۡمِ إِنَّمَا هَٰذِهِ ٱلۡحَيَوٰةُ ٱلدُّنۡيَا مَتَٰعࣱ وَإِنَّ ٱلۡأٓخِرَةَ هِيَ دَارُ ٱلۡقَرَارِ

Kansalaiseni, tämän maailman elämä on vain katoavaa iloa, mutta se, mikä tulee tämän jälkeen, on pysyväinen kotimme

Ayah 39

مَنۡ عَمِلَ سَيِّئَةࣰ فَلَا يُجۡزَىٰٓ إِلَّا مِثۡلَهَاۖ وَمَنۡ عَمِلَ صَٰلِحࣰ ا مِّن ذَكَرٍ أَوۡ أُنثَىٰ وَهُوَ مُؤۡمِنࣱ فَأُوْلَٰٓئِكَ يَدۡخُلُونَ ٱلۡجَنَّةَ يُرۡزَقُونَ فِيهَا بِغَيۡرِ حِسَابࣲ‏

Se, joka tekee pahan teon, saa sen mukaisen palkan; mutta ne, jotka tekevät hyvää ja uskovat, olkoot he sitten miehiä tai naisia, pääsevät paratiisiin, jossa heitä yltäkyllin ravitaan

Ayah 40

۞وَيَٰقَوۡمِ مَا لِيٓ أَدۡعُوكُمۡ إِلَى ٱلنَّجَوٰةِ وَتَدۡعُونَنِيٓ إِلَى ٱلنَّارِ

Kansalaiseni, miksi kutsun teitä pelastukseen, vaikka te kutsutte minua tuleen

Ayah 41

تَدۡعُونَنِي لِأَكۡفُرَ بِٱللَّهِ وَأُشۡرِكَ بِهِۦ مَا لَيۡسَ لِي بِهِۦ عِلۡمࣱ وَأَنَا۠ أَدۡعُوكُمۡ إِلَى ٱلۡعَزِيزِ ٱلۡغَفَّٰرِ

Te kehoitatte minua kieltämään Jumalan ja asettamaan Hänen rinnalleen jotakin sellaista, mistä minulla ei ole mitään tietoa, mutta minä kutsun teitä Hänen luokseen, jolla on valta ja armahdus

Ayah 42

لَا جَرَمَ أَنَّمَا تَدۡعُونَنِيٓ إِلَيۡهِ لَيۡسَ لَهُۥ دَعۡوَةࣱ فِي ٱلدُّنۡيَا وَلَا فِي ٱلۡأٓخِرَةِ وَأَنَّ مَرَدَّنَآ إِلَى ٱللَّهِ وَأَنَّ ٱلۡمُسۡرِفِينَ هُمۡ أَصۡحَٰبُ ٱلنَّارِ

Varmaa on, että sillä, jonka puoleen minua kutsutte, ei ole valtaa tässä eikä tulevassa maailmassa, ja että me palaamme Jumalan tykö, mutta väärintekijäin asuinpaikka on tuli

Ayah 43

فَسَتَذۡكُرُونَ مَآ أَقُولُ لَكُمۡۚ وَأُفَوِّضُ أَمۡرِيٓ إِلَى ٱللَّهِۚ إِنَّ ٱللَّهَ بَصِيرُۢ بِٱلۡعِبَادِ

Muistakaa siis, mitä sanon teille, ja minä uskon asiani Jumalan haltuun. Totisesti, Jumala näkee palvelijansa.»

Ayah 44

فَوَقَىٰهُ ٱللَّهُ سَيِّـَٔاتِ مَا مَكَرُواْۖ وَحَاقَ بِـَٔالِ فِرۡعَوۡنَ سُوٓءُ ٱلۡعَذَابِ

Ja jumala varjeli häntä heidän pahoilta juoniltaan, ja mitä ankarin rangaistus kohtasi faraon kansan

Ayah 45

ٱلنَّارُ يُعۡرَضُونَ عَلَيۡهَا غُدُوࣰّ ا وَعَشِيࣰّ اۚ وَيَوۡمَ تَقُومُ ٱلسَّاعَةُ أَدۡخِلُوٓاْ ءَالَ فِرۡعَوۡنَ أَشَدَّ ٱلۡعَذَابِ

Tulen eteen viedään heidät joka aamu ja ilta, ja sinä päivänä, jolloin hetki lyö, julistetaan: »Faraon kansalle antakaa pahin rangaistus!»

Ayah 46

وَإِذۡ يَتَحَآجُّونَ فِي ٱلنَّارِ فَيَقُولُ ٱلضُّعَفَٰٓؤُاْ لِلَّذِينَ ٱسۡتَكۡبَرُوٓاْ إِنَّا كُنَّا لَكُمۡ تَبَعࣰ ا فَهَلۡ أَنتُم مُّغۡنُونَ عَنَّا نَصِيبࣰ ا مِّنَ ٱلنَّارِ

Ja kun he riitelevät toinen toisensa kanssa tulessa, sanovat heikot ylvästelijöille: »Totisesti, me olimme teidän seuraajianne; ettekö siis tahdo ottaa meiltä osaa tulen tuskasta?»

Ayah 47

قَالَ ٱلَّذِينَ ٱسۡتَكۡبَرُوٓاْ إِنَّا كُلࣱّ فِيهَآ إِنَّ ٱللَّهَ قَدۡ حَكَمَ بَيۡنَ ٱلۡعِبَادِ

Ne, jotka ovat ylpeitä, sanovat: »Totisesti, me olemme kaikki samassa kadotuksessa; Jumala on totisesti jakanut oikeuttaan palvelijoillensa.»

Ayah 48

وَقَالَ ٱلَّذِينَ فِي ٱلنَّارِ لِخَزَنَةِ جَهَنَّمَ ٱدۡعُواْ رَبَّكُمۡ يُخَفِّفۡ عَنَّا يَوۡمࣰ ا مِّنَ ٱلۡعَذَابِ

Ja ne, jotka ovat tulessa, sanovat helvetin kaitsijoille: »Anokaa Herraltanne, että Hän lievittäisi kuritustamme edes yhdellä päivällä.»

Ayah 49

قَالُوٓاْ أَوَلَمۡ تَكُ تَأۡتِيكُمۡ رُسُلُكُم بِٱلۡبَيِّنَٰتِۖ قَالُواْ بَلَىٰۚ قَالُواْ فَٱدۡعُواْۗ وَمَا دُعَٰٓؤُاْ ٱلۡكَٰفِرِينَ إِلَّا فِي ضَلَٰلٍ

Nämä vastaavat: »Eivätkö apostolinne ole tulleet tykönne selvin todistein?» He sanovat: »Kyllä», ja vartijat sanovat: »Siis huutakaa apua.» Mutta uskottomien huuto menee hukkaan

Ayah 50

إِنَّا لَنَنصُرُ رُسُلَنَا وَٱلَّذِينَ ءَامَنُواْ فِي ٱلۡحَيَوٰةِ ٱلدُّنۡيَا وَيَوۡمَ يَقُومُ ٱلۡأَشۡهَٰدُ

Apostoleitamme ja niitä, jotka uskovat, Me totisesti autamme tämän maailman elämässä ja sinä päivänä, jolloin todistajat nousevat ylös

Ayah 51

يَوۡمَ لَا يَنفَعُ ٱلظَّٰلِمِينَ مَعۡذِرَتُهُمۡۖ وَلَهُمُ ٱللَّعۡنَةُ وَلَهُمۡ سُوٓءُ ٱلدَّارِ

Sinä päivänä, jolloin ei auta jumalattomia heidän anteeksipyyntönsä, vaan näiden osana on kirous ja kurja paikka

Ayah 52

وَلَقَدۡ ءَاتَيۡنَا مُوسَى ٱلۡهُدَىٰ وَأَوۡرَثۡنَا بَنِيٓ إِسۡرَٰٓءِيلَ ٱلۡكِتَٰبَ

Totisesti olemme antanut Moosekselle johdatuksen ja Israelin lapsille perinnöksi pyhän Kirjan

Ayah 53

هُدࣰ ى وَذِكۡرَىٰ لِأُوْلِي ٱلۡأَلۡبَٰبِ

Ohjeeksi ja muistutukseksi niille, jotka ymmärtävät

Ayah 54

فَٱصۡبِرۡ إِنَّ وَعۡدَ ٱللَّهِ حَقࣱّ وَٱسۡتَغۡفِرۡ لِذَنۢبِكَ وَسَبِّحۡ بِحَمۡدِ رَبِّكَ بِٱلۡعَشِيِّ وَٱلۡإِبۡكَٰرِ

Ole sentähden kärsivällinen. Jumalan lupaus on varmasti tosi; pyydä varjelusta synneistäsi kiittäen ja ylistäen Herraasi aamuin ja illoin

Ayah 55

إِنَّ ٱلَّذِينَ يُجَٰدِلُونَ فِيٓ ءَايَٰتِ ٱللَّهِ بِغَيۡرِ سُلۡطَٰنٍ أَتَىٰهُمۡ إِن فِي صُدُورِهِمۡ إِلَّا كِبۡرࣱ مَّا هُم بِبَٰلِغِيهِۚ فَٱسۡتَعِذۡ بِٱللَّهِۖ إِنَّهُۥ هُوَ ٱلسَّمِيعُ ٱلۡبَصِيرُ

Ne, jotka ilman valtuutta kiistelevät Jumalan merkeistä, ovat mielessään pelkkää ylpeyttä täynnä ja himoitsevat suuruutta, jota he eivät milloinkaan saavuta. Etsi sentähden turvaa Jumalasta; totisesti Hän on näkevä ja kuuleva

Ayah 56

لَخَلۡقُ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضِ أَكۡبَرُ مِنۡ خَلۡقِ ٱلنَّاسِ وَلَٰكِنَّ أَكۡثَرَ ٱلنَّاسِ لَا يَعۡلَمُونَ

Totisesti, taivaan ja maan luominen on enemmän kuin ihmisen luominen, mutta useimmat ihmiset ovat tietoa vailla

Ayah 57

وَمَا يَسۡتَوِي ٱلۡأَعۡمَىٰ وَٱلۡبَصِيرُ وَٱلَّذِينَ ءَامَنُواْ وَعَمِلُواْ ٱلصَّٰلِحَٰتِ وَلَا ٱلۡمُسِيٓءُۚ قَلِيلࣰ ا مَّا تَتَذَكَّرُونَ

Sokea ja näkevä eivät ole toistensa kaltaisia, eivätkä ne, jotka uskovat ja tekevät hyvää, ole pahantekijän kaltaisia. Vähäistä on vaarinottonne

Ayah 58

إِنَّ ٱلسَّاعَةَ لَأٓتِيَةࣱ لَّا رَيۡبَ فِيهَا وَلَٰكِنَّ أَكۡثَرَ ٱلنَّاسِ لَا يُؤۡمِنُونَ

Totisesti, hetki tulee, siitä ei ole epäilystä, mutta useimmat ihmiset eivät usko

Ayah 59

وَقَالَ رَبُّكُمُ ٱدۡعُونِيٓ أَسۡتَجِبۡ لَكُمۡۚ إِنَّ ٱلَّذِينَ يَسۡتَكۡبِرُونَ عَنۡ عِبَادَتِي سَيَدۡخُلُونَ جَهَنَّمَ دَاخِرِينَ

Teidän Herranne sanoo: »Kutsukaa Minua, Minä vastaan teille; totisesti, ne, jotka ovat liian ylpeitä palvelemaan Minua, joutuvat pian masennettuina helvettiin.»

Ayah 60

ٱللَّهُ ٱلَّذِي جَعَلَ لَكُمُ ٱلَّيۡلَ لِتَسۡكُنُواْ فِيهِ وَٱلنَّهَارَ مُبۡصِرًاۚ إِنَّ ٱللَّهَ لَذُو فَضۡلٍ عَلَى ٱلنَّاسِ وَلَٰكِنَّ أَكۡثَرَ ٱلنَّاسِ لَا يَشۡكُرُونَ

Jumala teille loi yön levoksi ja päivän silmienne valoksi, totisesti on Jumala ihmisille armollinen, mutta useimmat ihmiset ovat kiittämättömiä

Ayah 61

ذَٰلِكُمُ ٱللَّهُ رَبُّكُمۡ خَٰلِقُ كُلِّ شَيۡءࣲ لَّآ إِلَٰهَ إِلَّا هُوَۖ فَأَنَّىٰ تُؤۡفَكُونَ

Tämä on Jumala, teidän Herranne, kaiken Luoja; ei ole muuta jumalaa kuin Hän. Miksi siis käännytte Hänestä pois

Ayah 62

كَذَٰلِكَ يُؤۡفَكُ ٱلَّذِينَ كَانُواْ بِـَٔايَٰتِ ٱللَّهِ يَجۡحَدُونَ

Niin hylkäsivät Hänet myös ne, jotka kielsivät Jumalan ilmoitukset

Ayah 63

ٱللَّهُ ٱلَّذِي جَعَلَ لَكُمُ ٱلۡأَرۡضَ قَرَارࣰ ا وَٱلسَّمَآءَ بِنَآءࣰ وَصَوَّرَكُمۡ فَأَحۡسَنَ صُوَرَكُمۡ وَرَزَقَكُم مِّنَ ٱلطَّيِّبَٰتِۚ ذَٰلِكُمُ ٱللَّهُ رَبُّكُمۡۖ فَتَبَارَكَ ٱللَّهُ رَبُّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

Jumala loi maan leposijaksenne ja taivaan sille katokseksi; Hän antoi teille muodon, teki muotonne kauniiksi ja jakeli teille hyvyyttä. Tämä on Jumala, teidän Herranne; siunattu on siis Jumala, maailmojen valtias

Ayah 64

هُوَ ٱلۡحَيُّ لَآ إِلَٰهَ إِلَّا هُوَ فَٱدۡعُوهُ مُخۡلِصِينَ لَهُ ٱلدِّينَۗ ٱلۡحَمۡدُ لِلَّهِ رَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

Hän on elävä, ei ole muuta Jumalaa kuin Hän. Kutsukaa siis Häntä, ollen Hänelle vilpittömiä ja kuuliaisia. Ylistys olkoon Jumalalle, maailmojen valtiaalle

Ayah 65

۞قُلۡ إِنِّي نُهِيتُ أَنۡ أَعۡبُدَ ٱلَّذِينَ تَدۡعُونَ مِن دُونِ ٱللَّهِ لَمَّا جَآءَنِيَ ٱلۡبَيِّنَٰتُ مِن رَّبِّي وَأُمِرۡتُ أَنۡ أُسۡلِمَ لِرَبِّ ٱلۡعَٰلَمِينَ

Sano: »Minua on kielletty palvelemasta niitä, joita te Jumalan ohella avuksi huudatte, koska Herra on antanut minulle selvät todistukset ja olen saanut käskyn alistua koko maailman Herran tahtoon.»

Ayah 66

هُوَ ٱلَّذِي خَلَقَكُم مِّن تُرَابࣲ ثُمَّ مِن نُّطۡفَةࣲ ثُمَّ مِنۡ عَلَقَةࣲ ثُمَّ يُخۡرِجُكُمۡ طِفۡلࣰ ا ثُمَّ لِتَبۡلُغُوٓاْ أَشُدَّكُمۡ ثُمَّ لِتَكُونُواْ شُيُوخࣰ اۚ وَمِنكُم مَّن يُتَوَفَّىٰ مِن قَبۡلُۖ وَلِتَبۡلُغُوٓاْ أَجَلࣰ ا مُّسَمࣰّ ى وَلَعَلَّكُمۡ تَعۡقِلُونَ

Hän on luonut teidät tomusta, sitten pienestä elämänidusta, sitten hyytyneestä verestä; sitten saattaa Hän teidät lapseksi saavuttaaksenne senjälkeen kypsyysiän ja sitten vanhuuden, vaikka joukossanne on muutamia, joiden on kuoltava sitä ennen; näin saavutatte määrätyn ajan, jotta ymmärtäisitte

Ayah 67

هُوَ ٱلَّذِي يُحۡيِۦ وَيُمِيتُۖ فَإِذَا قَضَىٰٓ أَمۡرࣰ ا فَإِنَّمَا يَقُولُ لَهُۥ كُن فَيَكُونُ

Hän se antaa elämän ja lähettää kuoleman; kun Hän päättää jotakin, Hän sanoo vain: »Tulkoon!» ja niin tapahtuu

Ayah 68

أَلَمۡ تَرَ إِلَى ٱلَّذِينَ يُجَٰدِلُونَ فِيٓ ءَايَٰتِ ٱللَّهِ أَنَّىٰ يُصۡرَفُونَ

Etkö ole nähnyt, kuinka ne, jotka väittelevät Jumalan ilmoituksista, ovat harhaan johdettuja

Ayah 69

ٱلَّذِينَ كَذَّبُواْ بِٱلۡكِتَٰبِ وَبِمَآ أَرۡسَلۡنَا بِهِۦ رُسُلَنَاۖ فَسَوۡفَ يَعۡلَمُونَ

Ne, jotka hylkäävät pyhän Kirjan ja sen sanoman, jonka Me olemme lähettänyt sananjulistajamme mukana, tulevat pian huomaamaan erehdyksensä

Ayah 70

إِذِ ٱلۡأَغۡلَٰلُ فِيٓ أَعۡنَٰقِهِمۡ وَٱلسَّلَٰسِلُ يُسۡحَبُونَ

kun kahleet ja vitjat pannaan heidän kaulaansa ja heidät raastetaan

Ayah 71

فِي ٱلۡحَمِيمِ ثُمَّ فِي ٱلنَّارِ يُسۡجَرُونَ

kuumaan veteen ja senjälkeen kärvennetään tulella

Ayah 72

ثُمَّ قِيلَ لَهُمۡ أَيۡنَ مَا كُنتُمۡ تُشۡرِكُونَ

Silloin heille sanotaan: »Missä on se, joka teidän oli tapana asettaa Jumalan rinnalle?»

Ayah 73

مِن دُونِ ٱللَّهِۖ قَالُواْ ضَلُّواْ عَنَّا بَل لَّمۡ نَكُن نَّدۡعُواْ مِن قَبۡلُ شَيۡـࣰٔ اۚ كَذَٰلِكَ يُضِلُّ ٱللَّهُ ٱلۡكَٰفِرِينَ

He sanovat: »Ne ovat pettäneet meidät; ei, meillä ei ennen ollut tapana ketään palvella.» Näin Jumala johtaa harhaan uskottomat

Ayah 74

ذَٰلِكُم بِمَا كُنتُمۡ تَفۡرَحُونَ فِي ٱلۡأَرۡضِ بِغَيۡرِ ٱلۡحَقِّ وَبِمَا كُنتُمۡ تَمۡرَحُونَ

Sillä ilonne maailmassa oli jumalatonta ja käytöksenne pöyhkeätä

Ayah 75

ٱدۡخُلُوٓاْ أَبۡوَٰبَ جَهَنَّمَ خَٰلِدِينَ فِيهَاۖ فَبِئۡسَ مَثۡوَى ٱلۡمُتَكَبِّرِينَ

Astukaa sisään helvetin porteista jäädäksenne sinne. Kurja on ylpeäin olinpaikka

Ayah 76

فَٱصۡبِرۡ إِنَّ وَعۡدَ ٱللَّهِ حَقࣱّۚ فَإِمَّا نُرِيَنَّكَ بَعۡضَ ٱلَّذِي نَعِدُهُمۡ أَوۡ نَتَوَفَّيَنَّكَ فَإِلَيۡنَا يُرۡجَعُونَ

Ole siis kärsivällinen, Jumalan lupaus on totisesti varma. Joko annamme sinun nähdä osan siitä, millä heitä uhkaamme, tai otamme sinut pois, heidän on palattava Meidän tykömme

Ayah 77

وَلَقَدۡ أَرۡسَلۡنَا رُسُلࣰ ا مِّن قَبۡلِكَ مِنۡهُم مَّن قَصَصۡنَا عَلَيۡكَ وَمِنۡهُم مَّن لَّمۡ نَقۡصُصۡ عَلَيۡكَۗ وَمَا كَانَ لِرَسُولٍ أَن يَأۡتِيَ بِـَٔايَةٍ إِلَّا بِإِذۡنِ ٱللَّهِۚ فَإِذَا جَآءَ أَمۡرُ ٱللَّهِ قُضِيَ بِٱلۡحَقِّ وَخَسِرَ هُنَالِكَ ٱلۡمُبۡطِلُونَ

Totisesti Me lähetimme sananjulistajia ennen sinua; heidän joukossaan on muutamia, joista olemme sinulle ilmoittanut, ja toisia, joista emme ole sinulle ilmoittanut. Apostolin ei ollut sallittu antaa merkkejä ilman Jumalan lupaa. Kun Jumalan käsky tulee, silloin tuomio totisesti toimeenpannaan, ja ne, jotka pitävät sitä valheena, ovat tuhon omia

Ayah 78

ٱللَّهُ ٱلَّذِي جَعَلَ لَكُمُ ٱلۡأَنۡعَٰمَ لِتَرۡكَبُواْ مِنۡهَا وَمِنۡهَا تَأۡكُلُونَ

Jumala teille antoi kotieläimet ratsastaaksenne toisilla niistä ja toisista saadaksenne ravintonne

Ayah 79

وَلَكُمۡ فِيهَا مَنَٰفِعُ وَلِتَبۡلُغُواْ عَلَيۡهَا حَاجَةࣰ فِي صُدُورِكُمۡ وَعَلَيۡهَا وَعَلَى ٱلۡفُلۡكِ تُحۡمَلُونَ

Niistä on teille hyötyä, niiden avulla toimitatte asianne, sillä ne sekä laivat kantavat teitä

Ayah 80

وَيُرِيكُمۡ ءَايَٰتِهِۦ فَأَيَّ ءَايَٰتِ ٱللَّهِ تُنكِرُونَ

Hän osoittaa teille tunnusmerkkinsä. Minkä Jumalan merkeistä tahdotte kieltää

Ayah 81

أَفَلَمۡ يَسِيرُواْ فِي ٱلۡأَرۡضِ فَيَنظُرُواْ كَيۡفَ كَانَ عَٰقِبَةُ ٱلَّذِينَ مِن قَبۡلِهِمۡۚ كَانُوٓاْ أَكۡثَرَ مِنۡهُمۡ وَأَشَدَّ قُوَّةࣰ وَءَاثَارࣰ ا فِي ٱلۡأَرۡضِ فَمَآ أَغۡنَىٰ عَنۡهُم مَّا كَانُواْ يَكۡسِبُونَ

Eivätkö he ole kiertäneet maata ja nähneet, millainen oli niiden loppu, jotka elivät ennen heitä? Nämä olivat maan päällä lukuisammat kuin he ja suuremmat voimaltaan ja varustuksiltaan, mutta heidän saavutuksensa eivät heitä hyödyttäneet

Ayah 82

فَلَمَّا جَآءَتۡهُمۡ رُسُلُهُم بِٱلۡبَيِّنَٰتِ فَرِحُواْ بِمَا عِندَهُم مِّنَ ٱلۡعِلۡمِ وَحَاقَ بِهِم مَّا كَانُواْ بِهِۦ يَسۡتَهۡزِءُونَ

Kun sitten heidän apostolinsa tulivat heidän luokseen selvin todistuksin, he pöyhkeilivät tiedoillaan, ja se, mitä he ivasivat, kohtasi heitä itseänsä

Ayah 83

فَلَمَّا رَأَوۡاْ بَأۡسَنَا قَالُوٓاْ ءَامَنَّا بِٱللَّهِ وَحۡدَهُۥ وَكَفَرۡنَا بِمَا كُنَّا بِهِۦ مُشۡرِكِينَ

Mutta kun he näkivät Meidän kurituksemme, he sanoivat: »Me uskomme vain Jumalaan ja kiellämme sen, minkä asetimme Hänen rinnalleen.»

Ayah 84

فَلَمۡ يَكُ يَنفَعُهُمۡ إِيمَٰنُهُمۡ لَمَّا رَأَوۡاْ بَأۡسَنَاۖ سُنَّتَ ٱللَّهِ ٱلَّتِي قَدۡ خَلَتۡ فِي عِبَادِهِۦۖ وَخَسِرَ هُنَالِكَ ٱلۡكَٰفِرُونَ

Mutta heidän uskonsa ei heitä enää hyödyttänyt, kun he jo olivat kokeneet Meidän kostomme. Tämä on Jumalan laki, joka on ollut tehokas Hänen palvelijoihinsa nähden, mutta uskottomat ovat tuhon omat

Ayah 85