Suura Ad-Dukhaan — The Smoke
Suura Ad-Dukhaan (The Smoke) — 44/114 · 59 jaetta. Lue ja kuuntele arabialaisella tekstillä ja suomenkielisellä käännöksellä.
حمٓ
Ylistetty, kunnian Jumala
Ayah 1وَٱلۡكِتَٰبِ ٱلۡمُبِينِ
Pitäkää arvossa Kirjoitus, joka tuo ilmi totuuden
Ayah 2إِنَّآ أَنزَلۡنَٰهُ فِي لَيۡلَةࣲ مُّبَٰرَكَةٍۚ إِنَّا كُنَّا مُنذِرِينَ
Totisesti olemme ilmoittanut sen siunattuna yönä; Me totisesti varoitamme herkeämättä
Ayah 3فِيهَا يُفۡرَقُ كُلُّ أَمۡرٍ حَكِيمٍ
Siinä kaikki viisaus selvitetään
Ayah 4أَمۡرࣰ ا مِّنۡ عِندِنَآۚ إِنَّا كُنَّا مُرۡسِلِينَ
niinkuin Me käskemme; totisesti, Me lähetämme sananjulistajat
Ayah 5رَحۡمَةࣰ مِّن رَّبِّكَۚ إِنَّهُۥ هُوَ ٱلسَّمِيعُ ٱلۡعَلِيمُ
armona, joka on lähtöisin Herrastasi; Hän on totisesti kuuleva, tietävä
Ayah 6رَبِّ ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضِ وَمَا بَيۡنَهُمَآۖ إِن كُنتُم مُّوقِنِينَ
Herra taivaassa ja maan päällä sekä niiden välillä. Jospa te sen uskoisitte
Ayah 7لَآ إِلَٰهَ إِلَّا هُوَ يُحۡيِۦ وَيُمِيتُۖ رَبُّكُمۡ وَرَبُّ ءَابَآئِكُمُ ٱلۡأَوَّلِينَ
Ei ole muuta Jumalaa kuin Hän; Hän antaa elämän ja tuottaa kuoleman, sinun ja muinaisten esi-isiesi Herra
Ayah 8بَلۡ هُمۡ فِي شَكࣲّ يَلۡعَبُونَ
Ei, he epäilevät, he tekevät pilkkaa
Ayah 9فَٱرۡتَقِبۡ يَوۡمَ تَأۡتِي ٱلسَّمَآءُ بِدُخَانࣲ مُّبِينࣲ
Jääkää siis odottamaan sitä päivää, jolloin taivas lähettää suuren savupilven
Ayah 10يَغۡشَى ٱلنَّاسَۖ هَٰذَا عَذَابٌ أَلِيمࣱ
joka yllättää ihmiset. Se on tuskallinen rangaistus
Ayah 11رَّبَّنَا ٱكۡشِفۡ عَنَّا ٱلۡعَذَابَ إِنَّا مُؤۡمِنُونَ
»Herra, poista meiltä rangaistus! Totisesti, me uskomme.»
Ayah 12أَنَّىٰ لَهُمُ ٱلذِّكۡرَىٰ وَقَدۡ جَآءَهُمۡ رَسُولࣱ مُّبِينࣱ
Miten heitä siis pitää muistuttaa? Heidän luokseen tuli jo sananjulistaja, joka ilmoitti heille totuuden
Ayah 13ثُمَّ تَوَلَّوۡاْ عَنۡهُ وَقَالُواْ مُعَلَّمࣱ مَّجۡنُونٌ
mutta he käänsivät hänelle selkänsä sanoen: »Toisten opettama, hullu.»
Ayah 14إِنَّا كَاشِفُواْ ٱلۡعَذَابِ قَلِيلًاۚ إِنَّكُمۡ عَآئِدُونَ
Me viivytämme rangaistusta vähän aikaa, mutta te tulette varmasti palaamaan vääryyteen
Ayah 15يَوۡمَ نَبۡطِشُ ٱلۡبَطۡشَةَ ٱلۡكُبۡرَىٰٓ إِنَّا مُنتَقِمُونَ
Päivänä, jolloin Me tartumme heihin väkevällä otteella, Me totisesti määräämme koston
Ayah 16۞وَلَقَدۡ فَتَنَّا قَبۡلَهُمۡ قَوۡمَ فِرۡعَوۡنَ وَجَآءَهُمۡ رَسُولࣱ كَرِيمٌ
Ennen heitä panimme totisesti faraon kansan koetukselle, ja sen luokse tuli jalo sananjulistaja
Ayah 17أَنۡ أَدُّوٓاْ إِلَيَّ عِبَادَ ٱللَّهِۖ إِنِّي لَكُمۡ رَسُولٌ أَمِينࣱ
sanoen: »Luovuttakaa minulle Jumalan palvelijat, olen totisesti teidän uskollinen sananjulistajanne
Ayah 18وَأَن لَّا تَعۡلُواْ عَلَى ٱللَّهِۖ إِنِّيٓ ءَاتِيكُم بِسُلۡطَٰنࣲ مُّبِينࣲ
Älkää nousko Jumalaa vastaan. Minä tulen totisesti luoksenne selvin valtuuksin
Ayah 19وَإِنِّي عُذۡتُ بِرَبِّي وَرَبِّكُمۡ أَن تَرۡجُمُونِ
etsin turvaa Häneltä, joka on minun ja teidän Herranne, jotta ette surmaisi minua
Ayah 20وَإِن لَّمۡ تُؤۡمِنُواْ لِي فَٱعۡتَزِلُونِ
ja ellette usko minua, niin poistukaa luotani!»
Ayah 21فَدَعَا رَبَّهُۥٓ أَنَّ هَٰٓؤُلَآءِ قَوۡمࣱ مُّجۡرِمُونَ
Ja hän kutsui avuksi Herraansa, koska he olivat syntisiä
Ayah 22فَأَسۡرِ بِعِبَادِي لَيۡلًا إِنَّكُم مُّتَّبَعُونَ
Lähde siis matkaan palvelijoitteni kanssa öiseen aikaan; teitä tullaan varmasti ajamaan takaa
Ayah 23وَٱتۡرُكِ ٱلۡبَحۡرَ رَهۡوًاۖ إِنَّهُمۡ جُندࣱ مُّغۡرَقُونَ
mutta jätä meri välillenne. Heidän sotajoukkonsa on totisesti hukkuva.»
Ayah 24كَمۡ تَرَكُواْ مِن جَنَّٰتࣲ وَعُيُونࣲ
Kuinka monta puutarhaa ja lähdettä he saivatkaan jättää jälkeensä
Ayah 25وَزُرُوعࣲ وَمَقَامࣲ كَرِيمࣲ
viljavainioita ja ihania asumuksia
Ayah 26وَنَعۡمَةࣲ كَانُواْ فِيهَا فَٰكِهِينَ
ja hyvinvoinnin, josta he iloitsivat
Ayah 27كَذَٰلِكَۖ وَأَوۡرَثۡنَٰهَا قَوۡمًا ءَاخَرِينَ
Näin kävi, ja Me annoimme sen perinnöksi muille ihmisille
Ayah 28فَمَا بَكَتۡ عَلَيۡهِمُ ٱلسَّمَآءُ وَٱلۡأَرۡضُ وَمَا كَانُواْ مُنظَرِينَ
Mutta ei taivas eikä maa itkenyt heidän tähtensä, eikä heidän tuomionsa täytäntöönpanoa siirretty
Ayah 29وَلَقَدۡ نَجَّيۡنَا بَنِيٓ إِسۡرَٰٓءِيلَ مِنَ ٱلۡعَذَابِ ٱلۡمُهِينِ
Totisesti Me vapahdimme Israelin lapset häpeällisestä kurituksesta
Ayah 30مِن فِرۡعَوۡنَۚ إِنَّهُۥ كَانَ عَالِيࣰ ا مِّنَ ٱلۡمُسۡرِفِينَ
ja faraosta. Hän oli ylpeä ja kuului häikäilemättömien joukkoon
Ayah 31وَلَقَدِ ٱخۡتَرۡنَٰهُمۡ عَلَىٰ عِلۡمٍ عَلَى ٱلۡعَٰلَمِينَ
Totisesti Me kaikkiviisaudessamme valitsimme heidät kaikista kansakunnista
Ayah 32وَءَاتَيۡنَٰهُم مِّنَ ٱلۡأٓيَٰتِ مَا فِيهِ بَلَٰٓؤࣱ اْ مُّبِينٌ
ja annoimme heille ilmoituksemme, joka sisälsi selvän koetuksen
Ayah 33إِنَّ هَٰٓؤُلَآءِ لَيَقُولُونَ
Totisesti nämä sanovat
Ayah 34إِنۡ هِيَ إِلَّا مَوۡتَتُنَا ٱلۡأُولَىٰ وَمَا نَحۡنُ بِمُنشَرِينَ
»Ei ole muuta kuin ensimmäinen kuolemamme, eikä meitä herätetä uuteen eloon
Ayah 35فَأۡتُواْ بِـَٔابَآئِنَآ إِن كُنتُمۡ صَٰدِقِينَ
Herättäkääpä meille takaisin isämme, jos puhutte totta!»
Ayah 36أَهُمۡ خَيۡرٌ أَمۡ قَوۡمُ تُبَّعࣲ وَٱلَّذِينَ مِن قَبۡلِهِمۡ أَهۡلَكۡنَٰهُمۡۚ إِنَّهُمۡ كَانُواْ مُجۡرِمِينَ
Kuka on parempi, hekö vai Tubban kansa ja ne, jotka elivät ennen heitä? Me kukistimme heidät, sillä totisesti he tekivät syntiä
Ayah 37وَمَا خَلَقۡنَا ٱلسَّمَٰوَٰتِ وَٱلۡأَرۡضَ وَمَا بَيۡنَهُمَا لَٰعِبِينَ
Me emme vain huvin vuoksi ole luonut taivaita ja maata sekä mitä niiden välillä on
Ayah 38مَا خَلَقۡنَٰهُمَآ إِلَّا بِٱلۡحَقِّ وَلَٰكِنَّ أَكۡثَرَهُمۡ لَا يَعۡلَمُونَ
vaan Me olemme luonut ne täydellä todella, mutta useimmat heistä ovat tietoa vailla
Ayah 39إِنَّ يَوۡمَ ٱلۡفَصۡلِ مِيقَٰتُهُمۡ أَجۡمَعِينَ
Totisesti, ratkaisun päivä on heille kaikille määrätty
Ayah 40يَوۡمَ لَا يُغۡنِي مَوۡلًى عَن مَّوۡلࣰ ى شَيۡـࣰٔ ا وَلَا هُمۡ يُنصَرُونَ
se päivä, jolloin ystävä ei ole ystävälle hyödyksi eivätkä he saa lainkaan apua
Ayah 41إِلَّا مَن رَّحِمَ ٱللَّهُۚ إِنَّهُۥ هُوَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلرَّحِيمُ
paitsi ne, joita Jumala armahtaa. Hän on totisesti mahtava, armollinen
Ayah 42إِنَّ شَجَرَتَ ٱلزَّقُّومِ
Totisesti on Zakkuum-puu
Ayah 43طَعَامُ ٱلۡأَثِيمِ
syntisten ravintoa
Ayah 44كَٱلۡمُهۡلِ يَغۡلِي فِي ٱلۡبُطُونِ
Kuin öljysakka se kiehuu heidän vatsassaan
Ayah 45كَغَلۡيِ ٱلۡحَمِيمِ
niinkuin kuuma vesi kiehuu
Ayah 46خُذُوهُ فَٱعۡتِلُوهُ إِلَىٰ سَوَآءِ ٱلۡجَحِيمِ
»Ottakaa hänet kiinni ja raahatkaa hänet keskelle helvettiä
Ayah 47ثُمَّ صُبُّواْ فَوۡقَ رَأۡسِهِۦ مِنۡ عَذَابِ ٱلۡحَمِيمِ
Kaatakaa sitten hänen päänsä yli kiehuvaa vettä hänelle piinaksi
Ayah 48ذُقۡ إِنَّكَ أَنتَ ٱلۡعَزِيزُ ٱلۡكَرِيمُ
»Maista, sinä mahtava ja kunnianarvoisa!»
Ayah 49إِنَّ هَٰذَا مَا كُنتُم بِهِۦ تَمۡتَرُونَ
Totisesti, tämä on se rangaistus, jota te epäilitte
Ayah 50إِنَّ ٱلۡمُتَّقِينَ فِي مَقَامٍ أَمِينࣲ
Totisesti ne, jotka karttavat pahaa, ovat turvallisessa paikassa
Ayah 51فِي جَنَّٰتࣲ وَعُيُونࣲ
puutarhoissa ja lähteiden partaalla
Ayah 52يَلۡبَسُونَ مِن سُندُسࣲ وَإِسۡتَبۡرَقࣲ مُّتَقَٰبِلِينَ
puettuina silkkiin ja samettiin, ja katsoen toisiaan kasvoista kasvoihin
Ayah 53كَذَٰلِكَ وَزَوَّجۡنَٰهُم بِحُورٍ عِينࣲ
Niin on oleva, ja Me yhdistämme heidät puhtaaseen, ihanaan kumppaniin
Ayah 54يَدۡعُونَ فِيهَا بِكُلِّ فَٰكِهَةٍ ءَامِنِينَ
Siellä turvassa on heille tarjolla kaikenlaisia hedelmiä
Ayah 55لَا يَذُوقُونَ فِيهَا ٱلۡمَوۡتَ إِلَّا ٱلۡمَوۡتَةَ ٱلۡأُولَىٰۖ وَوَقَىٰهُمۡ عَذَابَ ٱلۡجَحِيمِ
ensimmäisen kuoleman lisäksi he eivät siellä maista kuolemaa, ja Hän säästää heiltä helvetin piinan
Ayah 56فَضۡلࣰ ا مِّن رَّبِّكَۚ ذَٰلِكَ هُوَ ٱلۡفَوۡزُ ٱلۡعَظِيمُ
Herrasi armosta; tämä on suuri autuus
Ayah 57فَإِنَّمَا يَسَّرۡنَٰهُ بِلِسَانِكَ لَعَلَّهُمۡ يَتَذَكَّرُونَ
Me olemme tehnyt sen helposti tajuttavaksi omalla kielelläsi, jotta he ottaisivat varoituksesta vaarin
Ayah 58فَٱرۡتَقِبۡ إِنَّهُم مُّرۡتَقِبُونَ
Odota siis! Totisesti hekin odottavat
Ayah 59